Takaisin

Ilmastohoito ja atooppinen ekseema

Näytönastekatsaukset
Hannele Heikkilä ja Leena Koulu
25.5.2016

Näytön aste: C

Ilmastohoito saattaa lievittää atooppista ihottumaa ja parantaa potilaiden elämänlaatua. Suotuisan vaikutuksen kestosta ei ole luotettavaa näyttöä.

Tutkimukseen «Harari M, Shani J, Seidl V ym. Climatotherapy of a...»1 osallistui 1 718 potilasta DMZ-klinikalla Kuolleella merellä Israelissa vuosien 1992–97 välisenä aikana. Heistä 1 548 oli aikuisia ja 170 lapsia (2–16 vuotta), miehiä 670 ja naisia 1 048. Useimmat tulivat Saksasta tai Itävallasta lääkärin lähetteellä vakuutusyhtiöiden korvauksella. Useimmat potilaat lopettivat kortikosteroidivoiteiden käytön ennen Kuolleelle merelle tuloa.

Kuolleella merellä ollessa 1. vaiheen aikana käytettiin antihistamiineja ja kosteusvoiteita. 2. vaiheen aikana potilaat kylpivät laimennetussa Kuolleen meren vedessä ja ottivat aurinkoa. 3. ja 4. vaiheen aikana potilaat kylpivät Kuolleessa meressä ja ottivat aurinkoa aikaa asteittain lisäten. Hoitojakso kesti 4 viikkoa. Hoitojaksoon sisällytettiin vahva psykologinen tuki.

Hoitotulosta arvioitiin pisteyttämällä hoitotulos seuraavasti: 1 = parantunut iho, 2 = lähes parantunut, toisin sanoen ekseemaa alle 5 % alueella ihosta eikä merkkejä aktiivisesta tulehduksesta, 3 = huomattava paraneminen, toisin sanoen 50 % alkuperäisestä ekseemasta parantunut tai aktiivinen tauti pienellä ihoalueella, 4 = alle 50 % ihosta parantunut, 5 = ei parantumista, 6 = ihon huononeminen.

Potilaista 45 % tuli hoitoon maalis–toukokuun, 33 % kesä–elokuun, 17 % syys–marraskuun ja loput 5 % joulu–helmikuun aikana. Ryhmien paranemistuloksissa ei ollut eroa. Eri-ikäisten potilaiden ryhmät eivät eronneet paranemistulosten suhteen toisistaan.

97,5 % potilaista saavutti paranemistuloksen 1–4.

Hoitovasteen kestoa ei pystytty luotettavasti tutkimaan.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ilmastohoitomatkalle valittiin Suomesta 505 halukkaasta 216 keskivaikeaa tai vaikeaa atooppista ekseemaa sairastavaa potilasta «Autio P, Komulainen P, Larni HM. Heliotherapy in a...»2. Heistä 146 oli naisia ja 70 miehiä, keski-ikä oli 35 vuotta (18–68 vuotta). Potilaista 112 (52 %) osallistui kevätaikaan ja 104 (48 %) syksyllä Kanarian saarille vuosina 1998–2001 tehtyyn ilmastohoitomatkaan. Matka kesto oli 2 tai 3 viikkoa. Auringonottoa lisättiin asteittain ja potilaita kannustettiin uimaan.

Potilaiden ihon arvioi ihotautilääkäri käyttäen SCORAD-indeksiä ennen matkaa, 2 viikon kuluttua matkan alusta ja 3 kuukautta matkan jälkeen. Samalla kysyttiin potilaiden omaa mielipide ihon tilanteesta.

Alkuvaiheen SCORAD oli 40 ± 16 (vaihtelu 7–86), 2 viikon ilmastohoidon jälkeen 12 ± 9 (vaihtelu 0–43) (p < 0,0001) ja 3 kuukautta ilmastohoidon jälkeen 22 ± 16 (vaihtelu 0–77) (p < 0,0001). SCORAD-indeksissä ei ollut eroa 2 tai 3 viikkoa ilmastohoitoa saaneiden ryhmien välillä. Tämän vuoksi tutkijat suosittelevat ilmastohoitomatkan pituudeksi 2 viikkoa.

Potilaiden omasta mielestä iho oli seuraavan lainen ennen matkaa (215 henkilöä): erittäin hyvä 5 (2,4 %), hyvä 63 (29,4 %), kohtalainen 91 (42,1 %), huono 51 (23,5 %) ja hyvin huono 5 (2,4 %). 2 viikon ilmastohoidon jälkeen potilaiden mielestä tilanne oli seuraava (184 henkilöä): iho oli paljon parempi 155 (72,1 %), jonkin verran parempi 57 (26,5 %), ei paranemista 2 (4,3 %), jonkin verran huonompi 1 (0,5 %) ja paljon huonompi 0 (0 %).

3 kuukauden kuluttua valohoidosta oli tilanne potilaiden mukaan seuraava (215 potilasta): iho oli paljon parempi 88 (47,8 %), jonkin verran parempi 65 (35,3 %), ei paranemista 18 (9,8 %), jonkin verran huonompi 11 (6,0 %) ja paljon huonompi 2 (1,1 %).

3 kuukauden kuluttua ilmastohoitomatkan jälkeen oli kortikosteroidivoiteiden käyttö merkittävästi vähäisempää matkaa edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna (p < 0,0001), perusvoiteiden käytössä ei ollut eroa. Elämänlaatu parani kaikkien potilaiden mielestä ilmastohoitomatkan aikana.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tutkimukseen «Adler-Cohen C, Czarnowicki T, Dreiher J ym. Climat...»3 osallistui 49 atooppista ekseemaa sairastavaa saksalaista potilasta (25 miestä ja 24 naista, keski-ikä 40,6 vuotta, keskimääräinen ihottuman kesto 31,3 vuotta). Potilaat hoidettiin Kuolleella merellä ilmastohoidolla, joka koostui asteittain lisättävästä auringonotosta ja Kuolleen meren kylvyistä. Hoitojakson pituus oli keskimäärin 4 viikkoa. Paikallisia kortikosteroideja ei käytetty. Aineistokoon analysointi ja tutkimuksen voima-analyysi tehtiin.

Hoitojakson alussa ja lopussa ihotautilääkäri määritti potilaiden ihottuman vaikeusasteen SCORAD-indeksillä. Elämänlaatumittarina käytettiin Skindex-29-kysymyssarjaa, joka on validoitu ihotautia sairastaville potilaille.

SCORAD-keskiarvo oli hoidon alussa 50 ± 22 ja lopussa 11 ± 11 (p < 0,001) ja Skindex-29 oli hoidon alussa 63 ± 15 ja lopussa 30 ± 21 (p < 0,001).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ilmastopainotteiselle 2 viikon sopeutumisvalmennuskurssille Puerto Ricossa Kanarian saarilla osallistui 13 suomalaista atooppista ekseemaa sairastavaa naispotilasta (ikä 44 ± 17 vuotta) loka–marraskuussa «Karppinen TT, Ylianttila L, Kautiainen H ym. Empow...»4. Aurinkoa otettiin terveydenhuollon ammattilaisten ohjeistuksessa. Potilaat saivat käyttää tavanomaisia paikallishoitojaan.

Ihottuman vaikeusastetta mitattiin potilaiden omaan käyttöön modifioidulla SCORAD-indeksillä (PO-SCORAD), kutinaa ja ihottuman vaikeutta mitattiin myös VAS-indeksillä (Visual Analogue Scale). Sairauden vaikutusta elämänlaatuun mitattiin DLQI:llä (Dermatology Life Quality Index). Kaikki mittaukset tehtiin hoitomatkan alussa, lopussa ja 3 kuukautta matkan päättymisestä.

PO-SCORAD-keskiarvo oli hoidon alussa 30,6 ± 17,6 ja se laski keskimäärin 19,5 pisteellä (p < 0,001). Elämänlaatupisteet laskivat arvosta 7,2 ± 4,8 keskimäärin arvoon 1,9 (p < 0,001). Myös kutina-VAS aleni tilastollisesti merkittävästi (p < 0,001).

3 kuukauden kuluttua PO-SCORAD oli 20,6 (p = 0,002), DLQI 4,0 (p = 0,002) ja kutina-VAS 2,8 (ei tilastollista merkittävyyttä).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

«Harari M, Shani J, Seidl V ym. Climatotherapy of a...»1: Ilmastohoito Kuolleella merellä ei ole Suomessa käytössä kuin ehkä yksittäisten potilaiden kohdalla. Kyseessä ei ollut kontrolloitu vertailututkimus. Hoitotulosten arviointi oli puutteellista. Johdanto-osassa virheellistä teoriatietoa atooppisesta ihottumasta.

«Autio P, Komulainen P, Larni HM. Heliotherapy in a...»2: Kyseessä oli suomalaisten keskuudessa tehty tutkimus. Potilaiden ihon tilaa seurattiin 3 kuukautta hoidon jälkeen. Vertailuryhmä puuttui.

«Adler-Cohen C, Czarnowicki T, Dreiher J ym. Climat...»3: Ilmastohoito Kuolleella merellä ei ole Suomessa käytössä kuin ehkä yksittäisten potilaiden kohdalla. Kyseessä ei ollut kontrolloitu vertailututkimus. Potilasmäärä oli pieni. Pitkäaikaisseurantaa ei tehty. Elämänlaatukyselyyn tuo vääristymää "loman kaltainen" hoito.

«Karppinen TT, Ylianttila L, Kautiainen H ym. Empow...»4: Erittäin pieni potilasmateriaali, ei kontrolliryhmää. Paikallishoitoja ei kontrolloitu.

Kirjallisuutta

  1. Harari M, Shani J, Seidl V ym. Climatotherapy of atopic dermatitis at the Dead Sea: demographic evaluation and cost-effectiveness. Int J Dermatol 2000;39:59-69 «PMID: 10651969»PubMed
  2. Autio P, Komulainen P, Larni HM. Heliotherapy in atopic dermatitis: a prospective study on climatotherapy using the SCORAD index. Acta Derm Venereol 2002;82:436-40 «PMID: 12575850»PubMed
  3. Adler-Cohen C, Czarnowicki T, Dreiher J ym. Climatotherapy at the Dead Sea: an effective treatment modality for atopic dermatitis with significant positive impact on quality of life. Dermatitis 2012;23:75-80 «PMID: 22653123»PubMed
  4. Karppinen TT, Ylianttila L, Kautiainen H ym. Empowering heliotherapy improves clinical outcome and quality of life of psoriasis and atopic dermatitis patients. Acta Derm Venereol 2015;95:579-82 «PMID: 25474161»PubMed