Takaisin

Kapeakaistainen UVB-hoito aikuisen atooppisen ekseeman hoidossa

Näytönastekatsaukset
Hannele Heikkilä ja Leena Koulu
25.5.2016

Näytön aste: B

Kapeakaistainen UVB-hoito on ilmeisesti tehokas aikuisen atooppisen ekseeman hoidossa.

Huhtikuun 1995 ja marraskuun 1997 välisenä aikana tutkimuksen aloitukseen valittiin 69 iältään 16–65-vuotiasta atooppista ekseemaa sairastavaa potilasta «Reynolds NJ, Franklin V, Gray JC ym. Narrow-band u...»1. Tutkimus tehtiin Englannissa. Tutkittavat satunnaistettiin kolmeen valohoitoryhmään: kapeakaista-UVB, laajakaista UVA-hoito tai näkyvä valo. Kapeakaistainen UVB-alkuannos oli 0,4 J/cm2 ja maksimiannos 1,5 J/cm2 ihon tilan niin salliessa. UVA:n annos oli alussa 5 J/cm2 ja annosta lisättiin vastaavasti korkeintaan 15 J/cm2 annokseen. Näkyvää valoa (kontrolli) annettiin vastaavasti 5–15 minuuttia. Potilaan saivat valohoitoa koko iholle kaksi kertaa viikossa yhteensä 24 kertaa. Potilaat saivat käyttää kosteusvoiteita sekä keskivahvoja tai vahvoja kortikosteroidivoiteita.

Tutkijat seurasivat ensisijaisesti ihon tilaa (eryteema, papulovesikkelit, ekskoriaatiot, hilseily tai kuivuus ja lichenifikaatio) asteikolla 0–3 kuudesta eri kohtaa maksimipistemäärän ollessa 90 sekä ekseeman laajuutta. Alkutilanteeseen verrattuna ekseeman tilaa arvioitiin seuraavasti: sairauden paheneminen, muuttumaton tilanne, lievä paraneminen, kohtalainen paraneminen, huomattava paraneminen ja täydellinen paraneminen. Lisäksi seurattiin potilaiden käyttämää lääkevoiteiden määrää. Potilaat itse arvioivat ekseeman aiheuttaman kutinan voimakkuutta ja unettomuutta asteikolla 1–10. Potilaiden ihon tilanne arvioitiin lähtötilanteessa sekä 6, 12, 18 ja 24 hoitokerran kohdalla sekä 3 kuukauden kuluttua UV-valohoidon päättymisestä.

Ensisijaisina muuttujina tutkimuksessa olivat sairauden aktiviteetti sekä muutos ihottuman laajuudessa. Toissijaisina muuttujina olivat PGA (physician global assessment), potilaan arvio kutinasta ja unettomuudesta sekä kortikosteroidivoiteiden käyttömäärä.

Kapeakaistaisessa UVB-ryhmässä kumulatiivinen valoannos oli keskimäärin 24,8 J/cm2 (2,8–32,2) ja vastaavasti UVA-ryhmässä 315 J/cm2 (15–345). Näkyvää valoa annettiin 320 minuuttia (5–345). Seurannassa oli loppuun saakka 60 potilasta.

24 UV-valohoitokerran jälkeen atooppisen ekseeman aktiviteetti laski 5 pistettä enemmän kapeakaisen UVB:n ryhmässä UVA-ryhmään verrattuna. Ero kapeakaistaisen UVB- ja UVA-hoidon välillä näkyvään valoon verrattuna oli vastaavasti 9,4 (95 % luottamusväli 3,6–15,2) ja 4,4 (95 % luottamusväli -1–9,8) pistettä. Vastaava tulos nähtiin arvioitaessa ekseeman laajuutta: kapeakaistaisella UVB:llä ekseema väheni 7,8 % enemmän (2,8–12,7) UVA:han verrattuna.

19/21 (90 %) potilasta kapeakaistaisessa UVB- ja 12/19 (63 %) potilasta UVA-ryhmässä ilmoitti kutinan vähentyneen 24 hoitokerran jälkeen. Uni parani 15/21 (71 %) potilaalla kapeakaistaisessa UVB-ryhmässä ja 10/19 (53 %) potilaalla UVA-ryhmässä. Kortikosteroidivoiteiden käyttö väheni kaikissa ryhmissä. 6 potilasta keskeytti tutkimuksen haittavaikutusten vuoksi.

3 kuukauden kuluttua hoidon päättymisestä kapeakaistaisessa UVB-ryhmässä 12/18 potilaalla (67 %) oli nähtävissä kohtuullinen tai sitä suurempi paraneminen, vastaava luku UVA-ryhmässä oli 6/19 (32 %) ja näkyvän valon ryhmässä 6/17 (35 %).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kyseessä on avoin tutkimus «George SA, Bilsland DJ, Johnson BE ym. Narrow-band...»2. Siihen otettiin mukaan lokakuun 1989 ja heinäkuun 1990 välisenä aikana 21 kroonista, vaikeaa atooppista ekseemaa sairastavaa potilasta, joilla sairaus oli ollut aktiivinen vähintään viimeisten 6 kuukauden aikana ja jotka olivat käyttäneet vahvoja kortikosteroidivoiteita ekseemansa hoitoon. Potilaiden keski-ikä oli 31 vuotta (23–49 vuotta) ja heidän sairautensa oli kestänyt 25 vuotta (6–48 vuotta). Ihotyyppi oli seuraava: I = 8, II = 6, III = 5, IV = 2 (Fitzpatrick). Tutkimuksen aikana erivahvuisten kortikosteroidivoiteiden ja perusvoiteiden käyttö oli sallittu. Ekseemaa arvioitiin käyttämällä sekä ekseeman laajuuden (30 %) että morfologian (70 %) huomioon ottavaa asteikkoa (clinician score). Potilaat arvioivat ekseemansa asteikolla 0–10 (patient score).

Alkujakson aikana (12 viikkoa) potilaat saivat käyttää sovittuja erivahvuisia kortikosteroidivoiteita. Alkujakson jälkeen potilaat saivat kapeakaistaista UVB-hoitoa kolmasti viikossa 12 viikon ajan ja tämän jälkeen oli 24 viikon seuranta-aika. Valoannos oli hoidon alussa 70 % MED:stä ja annosta nostettiin 20 %:lla. Ihon tilannetta seurattiin kahden viikon välein valohoidon aikana ja muuten neljän viikon välein.

Ekseeman vaikeutta seurattiin eri ihoalueilta. Alkuvaiheen seurantajakson aikana (12 viikkoa) ihon tilanne (clinician score) parani 73,3:sta 58,9:ään ja potilasarvio (patient score) 6,3:sta 4,5:een.

Valojakson aikana ihon tilanne (clinician score) parani 58,9:stä 19:ään ja potilasarvio (patient score) 4,5:stä 1,7:ään. Valojakson aikana hyvin vahvojen kortikosteroidivoiteiden käyttö väheni 94 % ja vahvojen 85 %. Useimmilla potilailla ilmeni lievää tai kohtalaista punoitusta. 2 potilaalla esiintyi follikuliittia, 2 oli huuliherpes ja 1 ilmeni eczema herpeticum.

Valohoitojakson jälkeisen seurantajakson (24 viikkoa) loppuessa 6 potilaalla oli vaikea, 10 kohtalainen ja 5 lievä relapsi.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tampereen ihotautiklinikalla tutkimukseen «Hjerppe M, Hasan T, Saksala I ym. Narrow-band UVB ...»3 valittiin 10 aikuista, joilla oli symmetrinen atooppinen ekseema. Toinen puoli vartaloa hoidettiin kapeakaistaisella UVB:llä ja toinen puoli UVAB:llä 3 kertaa viikossa 6 viikon ajan. Valoannos oli seuraava: kapeakaistaisen UVB:n alkuannos 0,33 J/cm2 ja maksimiannos 0,6–2,10 J/cm2, UVA:n alkuannos oli 2,0 J/cm2 ja UVB:n 0,02 J/cm2, vastaavat maksimiarvot olivat 4,0–10,7 J/cm2 ja 0,06–0,17J/cm2. Potilaat käyttivät samaa perusvoidetta ja tarvittaessa 1-prosenttista hydrokortisonivoidetta.

Hoitotuloksen arvioi sokkoutettu tutkija kummaltakin kehon puolelta erikseen käyttäen SCORAD-indeksiä 3 ja 6 viikon kuluttua hoidon alusta ja 6 viikon kuluttua valohoidon päättymisestä.

Kapeakaista-UVB pienensi SCORAD-indeksiä UVAB-hoitoa nopeammin, mutta hoitotuloksissa ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa ryhmien välillä 3 (p = 0,066) tai 6 viikon (p = 0,069) kohdalla.

Potilaiden mielestä kapeakaistainen UVB- oli UVAB-hoitoa parempi, koska se auttoi paremmin kutinaan (p = 0,043). 6 viikon kuluttua hoidon päättymisestä hoitotulos oli yhtä hyvä eri valolla hoidetuilla alueilla.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tutkimukseen «Grundmann-Kollmann M, Behrens S, Podda M ym. Photo...»4 valittiin 5 keskivaikeaa tai vaikeaa atooppista ekseemaa sairastavaa potilasta. He saivat kapeakaistaista UVB-hoitoa viidesti viikossa 17–22 kertaa. Valoannos määräytyi mittaamalla MED (minimal erythema dose) ja kumulatiivinen valoannos oli keskimäärin 9,2 J/cm2. Mitään muita hoitoja kosteusvoiteita lukuun ottamatta ei käytetty. Hoidon teho määritettiin ulkopuolisen tutkijan toimesta käyttämällä modifioitua SCORAD-indeksiä.

Hoito auttoi jokaista potilasta ja SCORAD-indeksi pieneni 33,6:sta (28–40) 16,8:aan (12–20) kolmen viikon hoidon aikana. 4,5 viikon kuluttua kaikki potilaat olivat parantuneet. Hoidon jälkeisen 8 viikon seuranta-aikana ei ilmennyt relapseja.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tutkimukseen «Der-Petrossian M, Seeber A, Hönigsmann H ym. Half-...»5 otettiin 12 vaikeaa kroonista atooppista ekseemaa sairastavaa aikuista. Ekseeman vaikeusaste arvioitiin käyttäen modifioitua SCORAD-indeksiä, muun muassa kasvojen ihoa ei huomioitu, koska niiden hoitona oli kaikilla potilailla kapeakaistainen UVB. Ennen hoidon aloittamista kaikilta potilailta määritettiin MED (minimal erythema dose), kapeakaistaista UVB ja MPD (minimal phototoxic dose) kylpy-PUVA-hoitoa varten.

Hoidon yhteydessä ensin toinen puoli vartaloa ja kasvot hoidettiin kapeakaistaisella UVB-valolla ja samalla toinen puoli kehoa peitettiin tiiviillä moninkertaisella kankaalla. 8-MOP-kylvyn jälkeen toinen puoli ihoa valotettiin UVA-valolla.

Molemmat UV-valohoidot olivat tehokkaita: 2 potilasta parani kokonaan, 7 potilasta huomattavan hyvin ja 1 kohtuullisen hyvin. SCORAD-indeksi väheni 4 viikon kohdalla 47,1 % kylpy-PUVA- ja 44,5 % kapeakaistaisella UVB-alueella. Tutkimuksen lopussa SCORAD-indeksi oli vastaavasti vähentynyt 65,7 % PUVA-puolella ja 64,1 % kapeakaistaisella UVB-puolella. Mitään vakavia haittavaikutuksia ei todettu. 2 potilasta keskeytti tutkimuksen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Kommentit

«Reynolds NJ, Franklin V, Gray JC ym. Narrow-band u...»1: Tutkimuksen heikkoudet: Monia keskeyttäneitä. Tutkimusryhmät olivat melko pieniä. Kortikosteroidivoiteiden käyttö oli sallittu.

«George SA, Bilsland DJ, Johnson BE ym. Narrow-band...»2: Kyseessä oli avoin tutkimus. Vertailuryhmä puuttui. Kortikosteroidivoiteiden käyttö oli sallittu, mikä toisaalta vastaa normaalia kliinistä tilannetta.

«Hjerppe M, Hasan T, Saksala I ym. Narrow-band UVB ...»3: Tutkimusryhmä oli pieni. UV-säteily vaikuttaa koko iholle ja systeemisesti.

«Grundmann-Kollmann M, Behrens S, Podda M ym. Photo...»4: Kyseessä oli avoin tutkimus. Ryhmä oli hyvin pieni. Vertailuryhmä puuttui.

«Der-Petrossian M, Seeber A, Hönigsmann H ym. Half-...»5: Pieni ryhmä. Valo vaikuttaa koko iholle ja systeemisesti. Kylpy-PUVA:aa ei Suomessa käytetä atooppisen ekseeman hoidossa kuin erityistapauksissa.

Kirjallisuutta

  1. Reynolds NJ, Franklin V, Gray JC ym. Narrow-band ultraviolet B and broad-band ultraviolet A phototherapy in adult atopic eczema: a randomised controlled trial. Lancet 2001;357:2012-6 «PMID: 11438134»PubMed
  2. George SA, Bilsland DJ, Johnson BE ym. Narrow-band (TL-01) UVB air-conditioned phototherapy for chronic severe adult atopic dermatitis. Br J Dermatol 1993;128:49-56 «PMID: 8427822»PubMed
  3. Hjerppe M, Hasan T, Saksala I ym. Narrow-band UVB treatment in atopic dermatitis. Acta Derm Venereol 2001;81:439-40 «PMID: 11859955»PubMed
  4. Grundmann-Kollmann M, Behrens S, Podda M ym. Phototherapy for atopic eczema with narrow-band UVB. J Am Acad Dermatol 1999;40:995-7 «PMID: 10365933»PubMed
  5. Der-Petrossian M, Seeber A, Hönigsmann H ym. Half-side comparison study on the efficacy of 8-methoxypsoralen bath-PUVA versus narrow-band ultraviolet B phototherapy in patients with severe chronic atopic dermatitis. Br J Dermatol 2000;142:39-43 «PMID: 10651692»PubMed