Ruoka-allergia (lapset)

Käypä hoito -suositus | Julkaistu: 08.10.2019 | Tila: voimassa Tulosta
Aihepiiri(t): Allergologia, Ihotaudit, Lastentaudit, Yleislääketiede
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Ruoka-allergia (lapset)

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä
8.10.2019

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

Muut suositukset

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sisältö

  • Perusterveydenhuollon tulee tutkia ja hoitaa lievää ruoka-allergiaa sairastavat lapset. Jatkotutkimuksiin tulee lähettää oikeaan aikaan lapset, joilla epäillään ruoan aiheuttamaa anafylaksiaa tai joilla esiintyy pitkäaikaisia tai vaikeita iho- ja suolisto-oireita.
    • Ruoka-allergian tavallisia oireita ovat vaikea atooppinen ekseema, nokkosihottuma ja angioödeema. Suolioireina voi esiintyä oksentelua, ripulia ja harvoissa tapauksissa koliikkia.
  • Ravitsemuksessa keskeisten ruokien (käytännössä maidon (kuva «Maitoallergiaepäilyn selvittely»1) ja viljojen) osalta ruoka-allergian diagnoosin perustana on valvottu välttämis-altistuskoe. Jos reaktiot ovat viiveisiä ja vaikeasti tulkittavia, suositellaan kaksoissokkoaltistuskoetta. Muilta osin diagnoosin perustana ovat kokeilut, jotka toteutetaan kotona lääkärin, terveydenhuoltohenkilökunnan ja potilaan huoltajan kanssa yhdessä laaditun suunnitelman mukaan.
    • Välttämiseen liittyvä oireiden väheneminen ei riitä ruoka-allergian diagnoosiksi, vaan diagnoosi selviää altistuksessa, jossa eliminaation aikana hävinnyt oire palaa.
  • Altistuskokeen suorittamiseen ja oireiden vaikeusasteen tulkintaan esitetään yhtenäiset ohjeet.
  • Allergeenin komponenttidiagnostiikka on uusi työkalu, jolla voidaan IgE-välitteisessä allergiassa arvioida reaktion vakavuutta.
  • Jos epäillään maitoallergiaa, imettävälle äidille ei suositella eliminaatioruokavaliota, koska äidinmaitoon erittyvien allergeenisten proteiinien määrät ovat äärimmäisen pieniä.
  • Imettävän äidin välttämisruokavalio ei ehkäise lapsen ruoka-allergiaa.
  • Sietokyky ruoka-aineille näyttää syntyvän parhaiten, kun kiinteiden ruokien antaminen aloitetaan 4–6 kuukauden iässä. Imetystä suositellaan jatkettavaksi lisäruoan ohella 1 vuoden ikään saakka.
  • Ruoka-allergian hoitona ovat merkittäviä oireita aiheuttavan ruoan määräaikainen välttäminen ja monipuolinen iänmukainen ruokavalio, jolla taataan lapsen normaali kasvu ja kehittyminen.
    • Lievissä oireissa ruoka-aineiden käyttö oireiden sallimissa rajoissa saattaa nopeuttaa ruoka-allergiasta toipumista.
Kuva 1.

Maitoallergiaepäilyn selvittely. © Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on
    • yhdenmukaistaa lasten ruokiin liitettyjen oireiden selvittäminen sekä ruoka-allergian taudinmääritys ja vaikeusasteen tunnistaminen «Välttämis-altistuskoe»7 sekä hoito
    • tukea lievien oireiden hoitamista perusterveydenhuollossa
    • edistää vaikeiden ruoka-allergioiden havaitsemista ja hoitoa, välttämisruokavalion oikeaa kohdistamista sekä ruoka-allergiapotilaan asianmukaista seurantaa ja mahdollisimman monipuolisen ruokavalion toteutumista.

Kohderyhmät

  • Suosituksen kohderyhmiä ovat perusterveydenhuollon henkilöstö ja julkisen ja yksityisen erikoissairaanhoidon osalta lasten allergisia sairauksia hoitava henkilöstö.

Rajaukset

  • Suosituksessa ei käsitellä keliakiaa (ks. Käypä hoito -suositus Keliakia «Keliakia»6) eikä erilaisia ruokaintoleranssin muotoja, kuten laktoosi-intoleranssia.

Epidemiologia

Ehkäisy

Mekanismit

Kuva 2.

Ruoka-aineiden haittavaikutusten luokittelu. Ruoka-aineiden haittavaikutusten luokittelu (European Academy for Allergy and Clinical Immunology). Lähde: Allergy 2001;56:813-24

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Ruoka-allergeenit

Oireet

Iho-oireet

Suolioireet

Kuva 3.

Maitoon liitettyjen oireiden tutkiminen kouluikäisillä.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Anafylaksia

Siitepölyallergiaan liittyvät ruoka-allergiat

  • Siitepölylle herkistymiseen liittyvä ruoka-allergia johtuu ristiin reagoivista vasta-aineista, jotka tunnistavat sekä siitepölyn että tuoreiden kasvisten ja hedelmien proteiineja (ristiallergia).
  • Tavallisin oire ovat huulissa, suun limakalvoissa ja nielussa tuntuva kutina ja kirvely sekä korvien kutina.

Diagnostiikka

Valvottu altistuskoe ja kotikokeilu

Allergista herkistymistä mittaavat testit

Komponenttidiagnostiikka

Muu laboratoriodiagnostiikka

Tutkimukset, joita ei pidä käyttää ruoka-allergian diagnostiikassa

Hoito

Yleiset ohjeet

Ruoka-allergia rintamaitoa saavalla lapsella

Maitoallergia

Taulukko 1. Erityiskorvikkeen valinta maitoallergiselle imeväiselle *, **
*Erityiskorvikkeet lehmänmaitoallergisille lapsille «Erityiskorvikkeet lehmänmaitoallergisille lapsille»5
**Valitun erityiskorvikkeen käyttöä jatketaan noin yhden vuoden ikään saakka, ja tarvittaessa toisen ikävuoden ajan. Erityiskorviketta ei tänä aikana ole mielekästä vaihtaa.
***Pharmaca Fennica 2014, hinnat ilman korvausta.
Hera- ja kaseiinihydrolysaattipohjaiset korvikkeet Aminohappopohjaiset korvikeet
Käyttöaihe Iästä riippumatta Hydrolysaattikorvikkeen sopimattomuus
Vasta-aihe Hydrolysaattikorvikkeen sopimattomuus Hydrolysaattikorvikkeen sopivuus
Hinta (€/l)*** 7–10 20–40
Taulukko 2. Suositus D-vitamiinivalmisteen käytöstä (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2018)
Ikä Annos (μg/vrk)
alle 1 v, täysimetetty lapsi ja lapsi, joka saa vähemmän kuin 500 ml/vrk äidinmaidonkorviketta/vieroitusvalmistetta* 10
alle 1 v lapsi, joka saa päivittäin 500–800 ml äidinmaidonkorviketta/ vieroitusvalmistetta* 6
alle 1 v lapsi, joka saa päivittäin enemmän kuin 800 ml äidinmaidonkorviketta/vieroitusvalmistetta* 2
1 v 10
2–17 v 7,5
* Äidinmaidonkorvikkeen/vieroitusvalmisteen määrään lasketaan mukaan D-vitaminoidut lastenvellit ja -puurot.
Lähde: www «http://aineisto.ruokavirasto.fi/evira20181231/www/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravintoaineet/d-vitamiini/index.html»8, «http://aineisto.ruokavirasto.fi/evira20181231/www/globalassets/vrn/pdf/vrn_imevaisik-dvitamiinivalm.-kayttosuositus_valmis_k_20.9.2018.pdf»9
Taulukko 3. Suositukset kalsiumin saannista (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014)
*Suplementaatiomäärässä huomioidaan kalsiumilla täydennettyjen maitovalmisteiden tyyppisten valmisteiden, kuten kauramaidon ja soijajogurtin, käyttö.
Ikä Saantisuositus (mg/vrk) Suplementaatio (mg/vrk)
alle 6 kk - -
6–11 kk 540 250 mg, jos korviketta < 500 ml/vrk
12–23 kk 600 250 mg, jos korviketta 500–1 000 ml/vrk*
500 mg, jos korviketta < 500 ml/vrk*
2–5 v 600 500 mg*
6–9 v 700 500 mg*

Vehnä-ohra-ruisallergia

  • Tavallisimmat Suomessa oireita aiheuttavat viljat ovat vehnä, ohra ja ruis. Suomalainen 1–2-vuotias lapsi saa niistä noin 20 % energiastaan.
  • Kokeilemalla etsitään sopivat korvaavat ruoka-aineet: gluteeniton kaura, riisi, maissi, hirssi, tattari, kvinoa tai teff. Ks. lisäohjeita viljojen välttämisestä «Vehnäallergisen ruokavalio»15.
  • Monivitamiini-kivennäisainevalmiste on tarpeen lapsille, joiden ruokavaliossa täysjyväviljan käyttö on vähäistä.

Kananmuna-allergia

Kala-allergia

Maapähkinäallergia

  • Maapähkinästä anafylaksian saaneiden pitää välttää maapähkinää sen kaikissa muodoissa tarkasti. Pakkausmerkintöjä "saattaa sisältää maapähkinää" tai "valmistettu tehtaassa, jossa on käsitelty maapähkinää" sisältävät elintarvikkeet eivät sovi. Ks. ohje maapähkinäallergisen ruokavaliosta «Maapähkinä-allergisen ruokavalio»18.
  • Siitepölyallergikot voivat saada maapähkinästä oireena suun alueen kutinaa. Tällöin riittää maapähkinöiden käytön rajoittaminen. On myös tavallista, että maapähkinä sopii pieninä määrinä.

Siitepölyallergiaan liittyvät ruoka-allergiat

  • Positiivinen ihopistokokeen tulos ei siitepölyallergikolla riitä perusteluksi kasvisten, hedelmien ja mausteiden välttämiselle, eikä sen perusteella pidä määrätä välttämisruokavaliota.
  • Koska suurin osa potilaista saa oireita vain tuoreista hedelmistä tai kasviksista, allergeenien rajoitus kypsennetyissä ruoissa ei yleensä ole tarpeen.
    • Keskeistä on tuoreiden kasvisten ja hedelmien oireidenmukainen välttäminen. Siitepölyallergikkoa rohkaistaan syömään kaikkea kasviperäistä ravintoa, jota hän oireiltaan pystyy syömään.
    • Kypsentäminen ja muut ruoanvalmistusmenetelmät muuttavat tuoreina oireita aiheuttavat kasvikset ja hedelmät sopiviksi.
  • Sietokyky voi vaihdella vuodenajoittain. On tavanomaista, että oireilua tuoreista hedelmistä ja juureksista esiintyy vain siitepölyaikana.
  • Tarpeeton kasvikunnantuotteiden välttäminen heikentää turhaan ruokavalion ravitsemuksellista laatua. Kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö lisää vitamiinien, kivennäisaineiden ja flavonoidien sekä kuidun saantia. Tuoreet kasvikset, hedelmät ja marjat ovat tärkeitä C-vitamiinin ja folaatin lähteinä.

Ruokasiedätys

Probiootit ja prebiootit

  • Probiootit ovat terveen suoliston hyödyllisiä bakteereita, joiden on todettu tasapainottavan suolen limakalvon lisääntynyttä läpäisevyyttä, vaikuttavan immuunireaktioiden välittäjäaineiden tuotantoon ja tulehdusvasteeseen. Niiden täsmällistä vaikutusmekanismia ei tunneta «Ozdemir O. Various effects of different probiotic ...»124.
  • Probioottien vaikutukset riippuvat käytetystä bakteerikannasta, annoksesta, potilaan iästä, kliinisestä tilasta ja ruokavaliosta. Niiden hyödystä lasten ruoka-allergian hoidossa on niukalti tutkimusnäyttöä. Probioottien käyttöä on tutkittu pääasiassa maidolle allergisten lasten atooppisen ekseeman hoidossa ja niiden käyttöä puoltavat johtopäätökset on tehty ekseeman lievittymisen perusteella «Fiocchi A, Burks W, Bahna SL ym. Clinical Use of P...»125, ks. Käypä hoito -suositus Atooppinen ekseema «Atooppinen ekseema»5.
    • Työryhmä ei voi antaa suositusta probioottien käytöstä maidolle allergisilla lapsilla, koska luotettava tutkimusnäyttö probioottien hyödyistä atooppisen ekseeman oireisiin ja maitoallergiasta toipumiseen puuttuu. Ks. lisätietoa tutkimuksista «Probiootit maito-allergiassa»19.
  • Prebiootit (frukto-oligosakkaridit ja inuliini) ovat ruoansulatuskanavassa pilkkoutumattomia ravinnon ainesosia, jotka lisäävät terveydelle edullisten bakteereiden, kuten bifidobakteereiden ja laktobasillien, kasvua ja aineenvaihduntaa suolistossa. Niiden käytöstä ruoka-allergian hoidossa ei ole tutkimusnäyttöä «van der Aa LB, Heymans HS, van Aalderen WM ym. Pro...»126.

Lääkehoito

  • Jos lapsi on vahingossa nauttinut ruoka-ainetta, jolle hän on allerginen, lievien allergiaoireiden (kutinan tai nokkosihottuman) hoitoon riittää antihistamiinilääkitys (esim. setiritsiini tai levosetiritsiini) «Park JH, Godbold JH, Chung D ym. Comparison of cet...»127 suun kautta.
  • Jos ilmaantuu vaikeita oireita (yleistynyt urtikaria, hengitysvaikeus, hypotensiota tms.), annetaan ensiapuhoitona adrenaliinia lihakseen ja lapsi toimitetaan heti lääkärin hoitoon. Ks. anafylaksian hoito «Anafylaksian hoito-ohje»6.
  • Atooppisen ekseeman taustalla on ihon läpäisyesteen heikkeneminen ja immunologisten reaktioiden aiheuttama tulehdustila. Ne voivat lisätä bakteeri- ja virusinfektioita ihottumassa sekä edistää IgE-välitteisten herkistymien syntymistä. Atooppisen ekseeman paikallishoito on siten tärkeää. Siitä huolehditaan perusvoiteilla, kortisonivoiteilla ja erikoislääkärin arvion mukaan tarvittaessa kalsineuriinin estäjillä (pimekrolimuusilla tai takrolimuusilla). Ks. Käypä hoito -suositus Atooppinen ekseema «Atooppinen ekseema»5.

Uusinta-altistukset ja ennuste

  • Ruoka-allergian ennuste on hyvä. Ks. myös kappale Epidemiologia «A3»4.
  • Neuvolassa on arvioitava välttämisruokavalion jatkamisen tarpeellisuutta ja varmistettava, että uusinta-altistukset tai kotikokeilut toteutuvat hoitosuunnitelman mukaisesti.
    • Imeväisillä ruoka-aine altistetaan uudestaan 6–12 kuukauden välein, koska valtaosalla oireilu lievittyy tai häviää 3–4 vuoden ikään mennessä. Sen jälkeen uusintakokeilut voidaan tehdä 1–2 vuoden välein. Imeväisiällä lieviä oireita, kuten ihon lehahdusta, aiheuttaneita kasviksia voidaan kokeilla tiheämminkin. Spontaani parenemistaipumus on nopein, kun oireet ovat lieviä ja rajoittuvat suolistoon tai allergia ei ole IgE-välitteinen «Saarinen KM, Pelkonen AS, Mäkelä MJ ym. Clinical c...»128.
    • Ruoka-aineen sopivuus tarkistetaan uudelleen valvotulla altistuskokeella, jos edellisellä kerralla ilmaantui vaikeita oireita (yleistynyt nokkosihottuma, turvotusreaktiot, hengitysvaikeudet ym.).
    • Muutoin kokeilu toteutetaan kotona. Kotona tehtävä kokeilu aloitetaan pienemmällä annoksella kuin millä oireita ilmaantui aiemmassa diagnostisessa altistuksessa. Tämän jälkeen annosta suurennetaan yksilöllisesti asteittain.

Kuntoutus ja Kelan todistukset

  • Lapsen ruoka-allergia vaikuttaa sekä lapsen että hänen perheensä elämänlaatuun «Komulainen K, Kivistö K. Perheen elämänlaatu aller...»131, «Bacal LR. The impact of food allergies on quality ...»132. Ruoka-allergia saattaa myös aiheuttaa haasteita vanhemmuudessa, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja osallistumisessa, emotionaalisessa hyvinvoinnissa sekä materiaalisessa ja fyysisessä hyvinvoinnissa. Tämä on hyvä ottaa huomioon lapsen hoitosuunnitelmaa laadittaessa.
  • Lieväoireisten potilaiden eli suurimman osan ruoka-allergiapotilaista kuntoutus on perusterveydenhuollon vastuulla. Neuvolalääkäri ja -terveydenhoitaja antavat potilaskohtaisen ohjauksen ja tarvittaessa ohjausta lapsen päiväkotiin tai kouluun.
    • Potilaskohtaisesti voidaan sopia tehostetusta seurannasta ja ohjauksesta.
  • Vaikeaa ruoka-allergiaa sairastava lapsi ja hänen perheensä hyötyvät erikoissairaanhoidon moniammatillisen hoitotiimin (lääkäri, sairaanhoitaja, ravitsemusterapeutti, kuntoutusohjaaja, sosiaalityöntekijä ja psykologi tai psykiatrinen sairaanhoitaja) arviosta ja ohjauksesta. Kunkin lapsen yksilöllisen ohjauksen tarve ja laajuus arvioidaan erikseen. Tiimi huolehtii seuraavista asioista:
    • yksilöllinen ruokavalio-ohje, joka käsittää välttöruokavalion toteuttamisen ja ruokavalion laajentamisen
    • ruoka-allergian ja liitännäissairauksien hoidon käytännönläheinen ohjaus, esimerkiksi ihottuman paikallishoitotoimenpiteet yhdessä vanhemman kanssa
    • Kelan etuuksien hakeminen (vammaistuki, erityiskorvausoikeudet, matkakorvaukset, sopeutumisvalmennus)
    • psyykkinen tuki
    • paikallisten olojen ja resurssien mukaan koulujen ja päiväkotien ohjaus (ruokavalion ohjaus, välttödietin ohjaus, anafylaksian hoidon ohjaus ja liitännäissairauksien huonon tasapainon selvittäminen, kuten ympäristöaltisteiden arviointi)
    • Kelan vammaistuen kriteerit www «https://www.kela.fi/vammaistuki-lapselle»12.

Diagnostiikan, hoidon ja seurannan porrastus

  • Porrastuskäytännöt sovitaan alueellisesti sen mukaan, miten tietoa ja taitoa on eri tasoilla saatavilla.
  • Jos epäillään maitoallergiaa, eliminaatioruokavalio erityisvalmisteineen voidaan aloittaa perusterveydenhuollossa «Maitoallergiaepäilyn selvittely»1, jos toteutuksesta on selkeät alueelliset ohjeet. Näin varmistetaan imeväisen pääsy ruoka-allergiaan perehtyneeseen yksikköön diagnoosin varmistusta varten viiveettä.
  • Maitoallergian hoitona äidin ruokavalion rajoittaminen on harvoin tarpeen.
  • Perusterveydenhuollon seurantaan soveltuvat ne potilaat, jotka kasvavat ja kehittyvät hyvin, joiden oireilu on hallinnassa ja joiden ruokavalio on iänmukainen ja laajenee hyvin. Perusterveydenhuoltoon kuuluvat myös lapset, joiden ruokavaliosta on poistettu yksittäisiä ruoka-aineita (ravitsemuksessa vähemmän keskeisiä), ja kouluikäiset, joiden ruokavalio on monipuolinen ja iänmukainen.
  • Isommissa perusterveydenhuollon toimintayksiköissä olisi hyvä olla ruoka-allergiaan perehtyneitä lääkäreitä ja sairaanhoitajia, jotka vastaavat oman yksikkönsä ruoka-allergiakonsultaatioista ja toimipaikkakoulutuksesta. Nämä vastuuhenkilöt osallistuvat säännöllisesti alueellisiin ja valtakunnallisiin koulutuksiin. Lisäksi tulee olla mahdollisuus ravitsemusterapeutin konsultaatioon.
  • Kaikki ruoka-allergiaa potevat lapset kuuluvat neuvolaseurantaan, ja heidän tulee saada rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset.
  • Erityisosaamista tarvitaan seuraavissa tilanteissa:
    • Lapsella on laaja-alainen tai vaikeahoitoinen ihottuma.
    • Lapsen oireet pahenevat jatkuvasti (yhteydenotot ovat toistuvia, ja lapsen oireilu vaikeutuu tai laajenee vähitellen).
    • Lapsen ruokavalio kapenee omaehtoisesti.
    • Lapsen kasvu häiriintyy. Ks. Lääkärin käsikirja, Lapsen normaali ja poikkeava kasvu «»2 (vaatii käyttöoikeuden).
    • Epäillään ruoka-aineen aiheuttamaa allergista yleisreaktiota.
  • Ravitsemusterapeutille tulee lähettää kaikki lapset, joille aloitetaan monia ravitsemuksessa keskeisiä ruoka-aineita koskeva pitkäkestoinen välttämisruokavalio (maito, viljat). Pelkän maitoallergian takia ravitsemusterapeutin konsultaatio on tarpeen, jos ruokavalion toteutuksessa tai lapsen kasvussa ilmenee ongelmia. Hoitoyksikössä, jossa tutkitaan ja hoidetaan keskeisille ruoka-aineille allergisia lapsia, tulee olla käytettävissä ravitsemusterapeutti. Tavoitteena on, että ohjaus järjestyy kuukauden kuluessa välttämisruokavalion aloittamisesta. Jokaiselle perheelle tulee antaa suullista ja kirjallista neuvontaa sovitun ruokavalion toteuttamisesta, ja tähän tarkoitetun kirjallisen aineiston tulee olla ajantasaista.
  • Terveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat välttämisruokavalioiden tarpeen ennen koulun aloittamista. Tavoitteena on, että allergiaperustein vältettävää ruoka-ainetta kokeillaan vuosittain.
  • Työryhmä ehdottaa keskeisiksi seurattaviksi kriteereiksi ja tavoitteiksi seuraavia (näitä ja näiden muutoksia seuraamalla voitaisiin arvioida hoidon laatua yksilö- ja organisaatiotasolla):
    • Kliinisiä ravintovalmisteita koskevien erityiskorvausoikeuksien määrä selvitetään sairaanhoitopiireittäin Kelan rekisteristä 3 vuoden välein (erityiskorvausnumerot 505 ja 506).
    • Oirepäiväkirjaa «hoi50026a.pdf»6 käytetään valvotun altistuksen ja kotikokeilujen yhteydessä (tavoite: 100 %).
    • Maito- ja vehnä-ohra-ruisallergia todetaan välttämis-altistuskokeilulla (valvotut altistukset maidolle ja vehnälle, tavoite 100 %).
    • Monelle keskeiselle ruoka-aineelle (esim. maito ja vehnä) allergiset lapset pääsevät ravitsemusterapeutin vastaanotolle kuukauden kuluessa diagnoosista (tavoite 100 %).
    • Jokaisen maito- tai vehnä-ohra-ruisallergiaa potevan lapsen kasvua seurataan kasvukäyrän avulla hoitovastuussa olevassa yksikössä (tavoite 100 %, ajan tasalla oleva käyrä).
    • Lapsi ohjataan ravitsemusterapeutin vastaanotolle ja ohjaukseen aina silloin, jos ruoka-allergian oireet uhkaavat normaalia kasvua tai ruokavalio on kapea, ja erikoislääkärille, jos reaktiot ovat vaarallisia.
    • Alle 2 % maidolle allergisista lapsista käyttää aminohappopohjaista valmistetta.
    • Ennen kouluunmenoa arvioidaan välttämisruokavalion tarve ja tehdään tarvittavat valvotut altistukset ja kotikokeilut oirepäiväkirjaa käyttäen.
Taulukko 4.
Allergisen ruokavalio-ohjeet
Imettävän äidin maidoton ruokavalio «Imettävän äidin maidoton ruokavalio»13
Kala-allergisen ruokavalio «Kala-allergisen ruokavalio»17
Kananmuna-allergisen ruokavalio «Kananmuna-allergisen ruokavalio»16
Maapähkinä-allergisen ruokavalio «Maapähkinä-allergisen ruokavalio»18
Maitoallergisen ruokavalio «Maitoallergisen ruokavalio»14
Vehnäallergisen ruokavalio «Vehnäallergisen ruokavalio»15
Taulukko 5.
Altistuskokeiden ohjeet
Avoin kala-altistus «hoi50026b.pdf»4
Avoin altistus keitetty kananmunan valkuainen «hoi50026c.pdf»3
Avoin maapähkinäaltistus «hoi50026d.pdf»5
Avoin maitoaltistus «hoi50026e.pdf»1
Avoin vehnäaltistus «hoi50026f.pdf»2
Kaksoissokkoaltistus maitoproteiineille (Iho- ja allergiasairaalan malli) «Kaksoissokkoaltistus maitoproteiineille (Iho- ja allergiasairaalan malli)»10
Ruoka-altistuksen oirepäiväkirja «hoi50026a.pdf»6
Välttämis-altistuskoe «Välttämis-altistuskoe»7

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Ruoka-allergia (lapset) -suosituksen historiatiedot «Ruoka-allergia (lapset), Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»20

Puheenjohtaja:

Mika Mäkelä, professori, vastaava ylilääkäri; HYKS:n iho- ja allergiasairaala ja Helsingin yliopisto

Kokoava kirjoittaja:

Tuomas Jartti, dosentti, lastenallergologian erikoislääkäri; TYKS:n Lasten- ja nuorten klinikka

Jäsenet:

Kaija-Leena Kolho, dosentti, apulaisylilääkäri; HUS:n lastenklinikka ja Helsingin yliopisto

Sanna Poikonen, LT, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri; Jokilaakson sairaala

Sami Remes, dosentti, osastonylilääkäri; KYS:n lasten ja nuorten klinikka

Ursula Schwab, FT, apulaisprofessori, laillistettu ravitsemusterapeutti; Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitos, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö ja KYS:n Medisiininen keskus, kliinisen ravitsemuksen yksikkö

Raija Sipilä, LT; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (Käypä hoito -toimittaja)

Johanna Tulonen-Tapio, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, yhteistyöylilääkäri, koulutusylilääkäri; Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote

Helena Voutilainen, THM, laillistettu ravitsemusterapeutti; HYKS:n iho- ja allergiasairaala, Raviolin kliinisen ravitsemusterapian yksikkö

Asiantuntijat:

Johannes Savolainen, kliinisen allergologian professori; Turun yliopisto

Krista Korhonen, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri; Härkätien terveyskeskus

Anna Kaarina Kukkonen, LT, lastentautien erikoislääkäri; HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Soili Mäkinen-Kiljunen, dosentti, sairaalakemisti; HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Marita Paassilta, LT, lastentautien erikoislääkäri; TAYS

Kati Palosuo, LT, lastentautien erikoislääkäri; HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Sidonnaisuudet

Tuomas Jartti: Ei sidonnaisuuksia.

Kaija-Leena Kolho: Ei sidonnaisuuksia.

Mika Mäkelä: Apuraha (Lastentautien tutkimussäätiö, Sigrid Juseliuksen säätiö). KELA:n sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan jäsen.

Sanna Poikonen: Ei sidonnaisuuksia.

Sami Remes: Luentopalkkio (Phadia Oy).

Ursula Schwab: Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen (ei palkkiota), Pohjoismaisten ravitsemussuositusten päivitystyöryhmän jäsen ja rasva-asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, Varhaisravitsemustyöryhmän jäsen (ei palkkiota).

Raija Sipilä: Ei sidonnaisuuksia.

Johanna Tulonen-Tapio: Ei sidonnaisuuksia.

Helena Voutilainen: Asiantuntijapalkkio (Suomen Nestle Oy).

Kirjallisuusviite

Ruoka-allergia (lapset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»13

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Kajosaari M. Food allergy in Finnish children aged 1 to 6 years. Acta Paediatr Scand 1982;71:815-9 «PMID: 7180451»PubMed
  2. Bock SA. Prospective appraisal of complaints of adverse reactions to foods in children during the first 3 years of life. Pediatrics 1987;79:683-8 «PMID: 3575022»PubMed
  3. Høst A, Halken S. A prospective study of cow milk allergy in Danish infants during the first 3 years of life. Clinical course in relation to clinical and immunological type of hypersensitivity reaction. Allergy 1990;45:587-96 «PMID: 2288394»PubMed
  4. Saarinen KM, Juntunen-Backman K, Järvenpää AL ym. Supplementary feeding in maternity hospitals and the risk of cow's milk allergy: A prospective study of 6209 infants. J Allergy Clin Immunol 1999;104:457-61 «PMID: 10452771»PubMed
  5. Venter C, Pereira B, Voigt K ym. Prevalence and cumulative incidence of food hypersensitivity in the first 3 years of life. Allergy 2008;63:354-9 «PMID: 18053008»PubMed
  6. Zuidmeer L, Goldhahn K, Rona RJ ym. The prevalence of plant food allergies: a systematic review. J Allergy Clin Immunol 2008;121:1210-1218.e4 «PMID: 18378288»PubMed
  7. Ostblom E, Lilja G, Pershagen G ym. Phenotypes of food hypersensitivity and development of allergic diseases during the first 8 years of life. Clin Exp Allergy 2008;38:1325-32 «PMID: 18477012»PubMed
  8. Pyrhönen K, Näyhä S, Kaila M ym. Occurrence of parent-reported food hypersensitivities and food allergies among children aged 1-4 yr. Pediatr Allergy Immunol 2009;20:328-38 «PMID: 19538354»PubMed
  9. Sicherer SH, Sampson HA. Food allergy: Epidemiology, pathogenesis, diagnosis, and treatment. J Allergy Clin Immunol 2014;133:291-307; quiz 308 «PMID: 24388012»PubMed
  10. Kotaniemi-Syrjänen A, Palosuo K, Jartti T ym. The prognosis of wheat hypersensitivity in children. Pediatr Allergy Immunol 2010;21:e421-8 «PMID: 19793064»PubMed
  11. Wood RA. The natural history of food allergy. Pediatrics 2003;111:1631-7 «PMID: 12777603»PubMed
  12. Keet CA, Wood RA, Matsui EC. Limitations of reliance on specific IgE for epidemiologic surveillance of food allergy. J Allergy Clin Immunol 2012;130:1207-1209.e10 «PMID: 22964106»PubMed
  13. Venter C, Pereira B, Voigt K ym. Factors associated with maternal dietary intake, feeding and weaning practices, and the development of food hypersensitivity in the infant. Pediatr Allergy Immunol 2009;20:320-7 «PMID: 19220769»PubMed
  14. Muraro A, Halken S, Arshad SH ym. EAACI food allergy and anaphylaxis guidelines. Primary prevention of food allergy. Allergy 2014;69:590-601 «PMID: 24697491»PubMed
  15. Greer FR, Sicherer SH, Burks AW ym. Effects of early nutritional interventions on the development of atopic disease in infants and children: the role of maternal dietary restriction, breastfeeding, timing of introduction of complementary foods, and hydrolyzed formulas. Pediatrics 2008;121:183-91 «PMID: 18166574»PubMed
  16. Tuokkola Jetta. Dietary aspects of cow’s milk allergy in young children. University of Helsinki, Faculty of Medicine. Publications of Public Health M210:2011. Unigrafia Oy University Printing House, Helsinki 2011
  17. Bunyavanich S, Rifas-Shiman SL, Platts-Mills TA ym. Peanut, milk, and wheat intake during pregnancy is associated with reduced allergy and asthma in children. J Allergy Clin Immunol 2014;133:1373-82 «PMID: 24522094»PubMed
  18. Fleischer DM, Spergel JM, Assa'ad AH ym. Primary prevention of allergic disease through nutritional interventions. J Allergy Clin Immunol Pract 2013;1:29-36 «PMID: 24229819»PubMed
  19. von Berg A, Filipiak-Pittroff B, Krämer U ym. Preventive effect of hydrolyzed infant formulas persists until age 6 years: long-term results from the German Infant Nutritional Intervention Study (GINI). J Allergy Clin Immunol 2008;121:1442-7 «PMID: 18539195»PubMed
  20. Vandenplas Y, Bhatia J, Shamir R ym. Hydrolyzed formulas for allergy prevention. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2014;58:549-52 «PMID: 24464230»PubMed
  21. Nwaru BI, Takkinen HM, Kaila M ym. Food diversity in infancy and the risk of childhood asthma and allergies. J Allergy Clin Immunol 2014;133:1084-91 «PMID: 24472626»PubMed
  22. Nwaru BI, Takkinen HM, Niemelä O ym. Introduction of complementary foods in infancy and atopic sensitization at the age of 5 years: timing and food diversity in a Finnish birth cohort. Allergy 2013;68:507-16 «PMID: 23510377»PubMed
  23. von Berg A, Filipiak-Pittroff B, Krämer U ym. Allergies in high-risk schoolchildren after early intervention with cow's milk protein hydrolysates: 10-year results from the German Infant Nutritional Intervention (GINI) study. J Allergy Clin Immunol 2013;131:1565-73 «PMID: 23506844»PubMed
  24. Sova C, Feuling MB, Baumler M ym. Systematic review of nutrient intake and growth in children with multiple IgE-mediated food allergies. Nutr Clin Pract 2013;28:669-75 «PMID: 24166727»PubMed
  25. Kuitunen M. Probiotics and prebiotics in preventing food allergy and eczema. Curr Opin Allergy Clin Immunol 2013;13:280-6 «PMID: 23594506»PubMed
  26. Johansson SG, Hourihane JO, Bousquet J ym. A revised nomenclature for allergy. An EAACI position statement from the EAACI nomenclature task force. Allergy 2001;56:813-24 «PMID: 11551246»PubMed
  27. Isolauri E, Turjanmaa K. Combined skin prick and patch testing enhances identification of food allergy in infants with atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol 1996;97:9-15 «PMID: 8568142»PubMed
  28. Isolauri E, Suomalainen H, Kaila M ym. Local immune response in patients with cow milk allergy: follow-up of patients retaining allergy or becoming tolerant. J Pediatr 1992;120:9-15 «PMID: 1370536»PubMed
  29. Saarinen KM, Suomalainen H, Savilahti E. Diagnostic value of skin-prick and patch tests and serum eosinophil cationic protein and cow's milk-specific IgE in infants with cow's milk allergy. Clin Exp Allergy 2001;31:423-9 «PMID: 11260154»PubMed
  30. Andersen MB, Hall S, Dragsted LO. Identification of european allergy patterns to the allergen families PR-10, LTP, and profilin from Rosaceae fruits. Clin Rev Allergy Immunol 2011;41:4-19 «PMID: 19851893»PubMed
  31. Bohle B. The impact of pollen-related food allergens on pollen allergy. Allergy 2007;62:3-10 «PMID: 17156335»PubMed
  32. Kull I, Hallner E, Lilja G ym. Peanut oil in vitamin A and D preparations: reactions to skin test and manifestation of symptoms. Pediatr Allergy Immunol 1999;10:21-6 «PMID: 10410913»PubMed
  33. Hourihane JO, Bedwani SJ, Dean TP ym. Randomised, double blind, crossover challenge study of allergenicity of peanut oils in subjects allergic to peanuts. BMJ 1997;314:1084-8 «PMID: 9133891»PubMed
  34. Nermes M, Karvonen H, Sarkkinen E ym. Safety of barley starch syrup in patients with allergy to cereals. Br J Nutr 2009;101:165-8 «PMID: 19117084»PubMed
  35. European Food Safety Authority. Opinion of the Scientific Panel on Dietetic Products, Nutrition and Allergies on a request from the Commission related to a notification from AAC on wheat-based glucose syrups including dextrose pursuant to Article 6, paragraph 11 of Directive 2000/13/EC. The EFSA Journal 2007;488:1-8
  36. Eigenmann PA. Anaphylactic reactions to raw eggs after negative challenges with cooked eggs. J Allergy Clin Immunol 2000;105:587-8 «PMID: 10719312»PubMed
  37. Mills EN, Sancho AI, Rigby NM ym. Impact of food processing on the structural and allergenic properties of food allergens. Mol Nutr Food Res 2009;53:963-9 «PMID: 19603402»PubMed
  38. Ehn BM, Ekstrand B, Bengtsson U ym. Modification of IgE binding during heat processing of the cow's milk allergen beta-lactoglobulin. J Agric Food Chem 2004;52:1398-403 «PMID: 14995152»PubMed
  39. Ehn BM, Allmere T, Telemo E ym. Modification of IgE binding to beta-lactoglobulin by fermentation and proteolysis of cow's milk. J Agric Food Chem 2005;53:3743-8 «PMID: 15853429»PubMed
  40. Altschul AS, Scherrer DL, Muñoz-Furlong A ym. Manufacturing and labeling issues for commercial products: relevance to food allergy. J Allergy Clin Immunol 2001;108:468 «PMID: 11544472»PubMed
  41. Fuglsang G, Madsen C, Saval P ym. Prevalence of intolerance to food additives among Danish school children. Pediatr Allergy Immunol 1993;4:123-9 «PMID: 8220800»PubMed
  42. Hill DJ, Heine RG, Hosking CS ym. IgE food sensitization in infants with eczema attending a dermatology department. J Pediatr 2007;151:359-63 «PMID: 17889069»PubMed
  43. Hill DJ, Hosking CS, de Benedictis FM ym. Confirmation of the association between high levels of immunoglobulin E food sensitization and eczema in infancy: an international study. Clin Exp Allergy 2008;38:161-8 «PMID: 18028467»PubMed
  44. Perry TT, Matsui EC, Conover-Walker MK ym. Risk of oral food challenges. J Allergy Clin Immunol 2004;114:1164-8 «PMID: 15536426»PubMed
  45. Werfel T, Ballmer-Weber B, Eigenmann PA ym. Eczematous reactions to food in atopic eczema: position paper of the EAACI and GA2LEN. Allergy 2007;62:723-8 «PMID: 17573718»PubMed
  46. Campbell DE. Role of food allergy in childhood atopic dermatitis. J Paediatr Child Health 2012;48:1058-64 «PMID: 21679336»PubMed
  47. Akdis CA, Akdis M, Bieber T ym. Diagnosis and treatment of atopic dermatitis in children and adults: European Academy of Allergology and Clinical Immunology/American Academy of Allergy, Asthma and Immunology/PRACTALL Consensus Report. Allergy 2006;61:969-87 «PMID: 16867052»PubMed
  48. Kuitunen M. Lapsen vatsavaivat ovat harvoin allergiaa. Suom lääkäril 2011;66:3841-5
  49. Sampson HA. Food allergy. Part 1: immunopathogenesis and clinical disorders. J Allergy Clin Immunol 1999;103:717-28 «PMID: 10329801»PubMed
  50. Katz Y, Goldberg MR, Rajuan N ym. The prevalence and natural course of food protein-induced enterocolitis syndrome to cow's milk: a large-scale, prospective population-based study. J Allergy Clin Immunol 2011;127:647-53.e1-3 «PMID: 21377033»PubMed
  51. Kay AB. Allergy and allergic diseases. First of two parts. N Engl J Med 2001;344:30-7 «PMID: 11136958»PubMed
  52. Iacono G, Cavataio F, Montalto G ym. Intolerance of cow's milk and chronic constipation in children. N Engl J Med 1998;339:1100-4 «PMID: 9770556»PubMed
  53. Daher S, Tahan S, Solé D ym. Cow's milk protein intolerance and chronic constipation in children. Pediatr Allergy Immunol 2001;12:339-42 «PMID: 11846872»PubMed
  54. Hall B, Chesters J, Robinson A. Infantile colic: a systematic review of medical and conventional therapies. J Paediatr Child Health 2012;48:128-37 «PMID: 21470331»PubMed
  55. Iacovou M, Ralston RA, Muir J ym. Dietary management of infantile colic: a systematic review. Matern Child Health J 2012;16:1319-31 «PMID: 21710185»PubMed
  56. Merras-Salmio L. Clinical characteristics of cow's milk allergy with gastrointestinal symptoms. Academic dissertation, 2014, Helsinki.
  57. Kokkonen J, Tikkanen S, Savilahti E. Residual intestinal disease after milk allergy in infancy. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2001;32:156-61 «PMID: 11321385»PubMed
  58. Kokkonen J, Haapalahti M, Laurila K ym. Cow's milk protein-sensitive enteropathy at school age. J Pediatr 2001;139:797-803 «PMID: 11743504»PubMed
  59. Kokkonen J, Tikkanen S, Karttunen TJ ym. A similar high level of immunoglobulin A and immunoglobulin G class milk antibodies and increment of local lymphoid tissue on the duodenal mucosa in subjects with cow's milk allergy and recurrent abdominal pains. Pediatr Allergy Immunol 2002;13:129-36 «PMID: 12000486»PubMed
  60. Mäkinen-Kiljunen S, Haahtela T. Eight years of severe allergic reactions in Finland: a register-based report. World Allergy Organ J 2008;1:184-9 «PMID: 23282762»PubMed
  61. Juntunen-Backman K, Mäkinen-Kiljunen S, Granlund H, Haahtela T. Anafylaksiarekisteri. Suom Lääkäril 1999;54:4401-3
  62. Mäkinen-Kiljunen S, Andersén H, Mäkelä M, Haahtela T. Anafylaksiailmoitukset vuosina 2000-2004. Suom Lääkäril 2005;40:4007-13
  63. Bock SA, Muñoz-Furlong A, Sampson HA. Fatalities due to anaphylactic reactions to foods. J Allergy Clin Immunol 2001;107:191-3 «PMID: 11150011»PubMed
  64. Järvinen KM, Amalanayagam S, Shreffler WG ym. Epinephrine treatment is infrequent and biphasic reactions are rare in food-induced reactions during oral food challenges in children. J Allergy Clin Immunol 2009;124:1267-72 «PMID: 20004784»PubMed
  65. Järvinen KM, Sicherer SH. Diagnostic oral food challenges: procedures and biomarkers. J Immunol Methods 2012;383:30-8 «PMID: 22414488»PubMed
  66. Sampson HA, Gerth van Wijk R, Bindslev-Jensen C ym. Standardizing double-blind, placebo-controlled oral food challenges: American Academy of Allergy, Asthma & Immunology-European Academy of Allergy and Clinical Immunology PRACTALL consensus report. J Allergy Clin Immunol 2012;130:1260-74 «PMID: 23195525»PubMed
  67. Merras-Salmio L, Pelkonen AS, Kolho KL ym. Cow's milk-associated gastrointestinal symptoms evaluated using the double-blind, placebo-controlled food challenge. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2013;57:281-6 «PMID: 23974059»PubMed
  68. Dambacher WM, de Kort EH, Blom WM ym. Double-blind placebo-controlled food challenges in children with alleged cow's milk allergy: prevention of unnecessary elimination diets and determination of eliciting doses. Nutr J 2013;12:22 «PMID: 23394146»PubMed
  69. Sporik R, Hill DJ, Hosking CS. Specificity of allergen skin testing in predicting positive open food challenges to milk, egg and peanut in children. Clin Exp Allergy 2000;30:1540-6 «PMID: 11069561»PubMed
  70. Hill DJ, Heine RG, Hosking CS. The diagnostic value of skin prick testing in children with food allergy. Pediatr Allergy Immunol 2004;15:435-41 «PMID: 15482519»PubMed
  71. Sampson HA, Albergo R. Comparison of results of skin tests, RAST, and double-blind, placebo-controlled food challenges in children with atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol 1984;74:26-33 «PMID: 6547461»PubMed
  72. Verstege A, Mehl A, Rolinck-Werninghaus C ym. The predictive value of the skin prick test weal size for the outcome of oral food challenges. Clin Exp Allergy 2005;35:1220-6 «PMID: 16164451»PubMed
  73. Knight AK, Shreffler WG, Sampson HA ym. Skin prick test to egg white provides additional diagnostic utility to serum egg white-specific IgE antibody concentration in children. J Allergy Clin Immunol 2006;117:842-7 «PMID: 16630943»PubMed
  74. Sampson HA, Ho DG. Relationship between food-specific IgE concentrations and the risk of positive food challenges in children and adolescents. J Allergy Clin Immunol 1997;100:444-51 «PMID: 9338535»PubMed
  75. Sampson HA. Utility of food-specific IgE concentrations in predicting symptomatic food allergy. J Allergy Clin Immunol 2001;107:891-6 «PMID: 11344358»PubMed
  76. Celik-Bilgili S, Mehl A, Verstege A ym. The predictive value of specific immunoglobulin E levels in serum for the outcome of oral food challenges. Clin Exp Allergy 2005;35:268-73 «PMID: 15784102»PubMed
  77. Komata T, Söderström L, Borres MP ym. The predictive relationship of food-specific serum IgE concentrations to challenge outcomes for egg and milk varies by patient age. J Allergy Clin Immunol 2007;119:1272-4 «PMID: 17337292»PubMed
  78. Bernhisel-Broadbent J, Scanlon SM, Sampson HA. Fish hypersensitivity. I. In vitro and oral challenge results in fish-allergic patients. J Allergy Clin Immunol 1992;89:730-7 «PMID: 1545094»PubMed
  79. Hansen TK, Bindslev-Jensen C, Skov PS ym. Codfish allergy in adults: IgE cross-reactivity among fish species. Ann Allergy Asthma Immunol 1997;78:187-94 «PMID: 9048527»PubMed
  80. Van Do T, Elsayed S, Florvaag E ym. Allergy to fish parvalbumins: studies on the cross-reactivity of allergens from 9 commonly consumed fish. J Allergy Clin Immunol 2005;116:1314-20 «PMID: 16337465»PubMed
  81. Jones SM, Magnolfi CF, Cooke SK ym. Immunologic cross-reactivity among cereal grains and grasses in children with food hypersensitivity. J Allergy Clin Immunol 1995;96:341-51 «PMID: 7560636»PubMed
  82. Vanto T, Juntunen-Backman K, Kalimo K ym. The patch test, skin prick test, and serum milk-specific IgE as diagnostic tools in cow's milk allergy in infants. Allergy 1999;54:837-42 «PMID: 10485387»PubMed
  83. Borres MP, Ebisawa M, Eigenmann PA. Use of allergen components begins a new era in pediatric allergology. Pediatr Allergy Immunol 2011;22:454-61 «PMID: 21771081»PubMed
  84. Amoah AS, Obeng BB, Larbi IA ym. Peanut-specific IgE antibodies in asymptomatic Ghanaian children possibly caused by carbohydrate determinant cross-reactivity. J Allergy Clin Immunol 2013;132:639-47 «PMID: 23763976»PubMed
  85. Hansen KS, Ballmer-Weber BK, Sastre J ym. Component-resolved in vitro diagnosis of hazelnut allergy in Europe. J Allergy Clin Immunol 2009;123:1134-41, 1141.e1-3 «PMID: 19344939»PubMed
  86. Klemans RJ, Liu X, Knulst AC ym. IgE binding to peanut components by four different techniques: Ara h 2 is the most relevant in peanut allergic children and adults. Clin Exp Allergy 2013;43:967-74 «PMID: 23889250»PubMed
  87. Lieberman JA, Glaumann S, Batelson S ym. The utility of peanut components in the diagnosis of IgE-mediated peanut allergy among distinct populations. J Allergy Clin Immunol Pract 2013;1:75-82 «PMID: 24229825»PubMed
  88. Asarnoj A, Nilsson C, Lidholm J ym. Peanut component Ara h 8 sensitization and tolerance to peanut. J Allergy Clin Immunol 2012;130:468-72 «PMID: 22738678»PubMed
  89. Kukkonen AK, Mäkelä M, Pelkonen A. Pähkinäallergia - vaikea ongelma kliinikolle. Duodecim 2013;129:1263-70 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo11058»14
  90. Masthoff LJ, Mattsson L, Zuidmeer-Jongejan L ym. Sensitization to Cor a 9 and Cor a 14 is highly specific for a hazelnut allergy with objective symptoms in Dutch children and adults. J Allergy Clin Immunol 2013;132:393-9 «PMID: 23582909»PubMed
  91. De Knop KJ, Verweij MM, Grimmelikhuijsen M ym. Age-related sensitization profiles for hazelnut (Corylus avellana) in a birch-endemic region. Pediatr Allergy Immunol 2011;22:e139-49 «PMID: 21342279»PubMed
  92. Alessandri C, Zennaro D, Scala E ym. Ovomucoid (Gal d 1) specific IgE detected by microarray system predict tolerability to boiled hen's egg and an increased risk to progress to multiple environmental allergen sensitisation. Clin Exp Allergy 2012;42:441-50 «PMID: 22168465»PubMed
  93. Ando H, Movérare R, Kondo Y ym. Utility of ovomucoid-specific IgE concentrations in predicting symptomatic egg allergy. J Allergy Clin Immunol 2008;122:583-8 «PMID: 18692888»PubMed
  94. Holzhauser T, Wackermann O, Ballmer-Weber BK ym. Soybean (Glycine max) allergy in Europe: Gly m 5 (beta-conglycinin) and Gly m 6 (glycinin) are potential diagnostic markers for severe allergic reactions to soy. J Allergy Clin Immunol 2009;123:452-8 «PMID: 18996574»PubMed
  95. Berneder M, Bublin M, Hoffmann-Sommergruber K ym. Allergen chip diagnosis for soy-allergic patients: Gly m 4 as a marker for severe food-allergic reactions to soy. Int Arch Allergy Immunol 2013;161:229-33 «PMID: 23548307»PubMed
  96. Kosma P, Sjölander S, Landgren E ym. Severe reactions after the intake of soy drink in birch pollen-allergic children sensitized to Gly m 4. Acta Paediatr 2011;100:305-6 «PMID: 20942860»PubMed
  97. Stapel SO, Asero R, Ballmer-Weber BK ym. Testing for IgG4 against foods is not recommended as a diagnostic tool: EAACI Task Force Report. Allergy 2008;63:793-6 «PMID: 18489614»PubMed
  98. Antico A, Pagani M, Vescovi PP ym. Food-specific IgG4 lack diagnostic value in adult patients with chronic urticaria and other suspected allergy skin symptoms. Int Arch Allergy Immunol 2011;155:52-6 «PMID: 21109748»PubMed
  99. Sethi TJ, Lessof MH, Kemeny DM ym. How reliable are commercial allergy tests? Lancet 1987;1:92-4 «PMID: 2879187»PubMed
  100. Garrow JS. Kinesiology and food allergy. Br Med J (Clin Res Ed) 1988;296:1573-4 «PMID: 3135014»PubMed
  101. Ernst E. Iridology: A systematic review. Forsch Komplementarmed 1999;6:7-9 «PMID: 10213874»PubMed
  102. Niggemann B, Grüber C. Unproven diagnostic procedures in IgE-mediated allergic diseases. Allergy 2004;59:806-8 «PMID: 15230811»PubMed
  103. Borrelli O, Mancini V, Thapar N ym. Cow's milk challenge increases weakly acidic reflux in children with cow's milk allergy and gastroesophageal reflux disease. J Pediatr 2012;161:476-481.e1 «PMID: 22513270»PubMed
  104. Mennella JA, Griffin CE, Beauchamp GK. Flavor programming during infancy. Pediatrics 2004;113:840-5 «PMID: 15060236»PubMed
  105. Cant AJ, Bailes JA, Marsden RA ym. Effect of maternal dietary exclusion on breast fed infants with eczema: two controlled studies. Br Med J (Clin Res Ed) 1986;293:231-3 «PMID: 3089466»PubMed
  106. Palmer DJ, Gold MS, Makrides M. Effect of maternal egg consumption on breast milk ovalbumin concentration. Clin Exp Allergy 2008;38:1186-91 «PMID: 18498416»PubMed
  107. Sosiaali- ja terveysministeriö. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11, Helsinki 2004.
  108. Picciano MF. Nutrient composition of human milk. Pediatr Clin North Am 2001;48:53-67 «PMID: 11236733»PubMed
  109. Järvinen KM, Westfall JE, Seppo MS ym. Role of maternal elimination diets and human milk IgA in the development of cow's milk allergy in the infants. Clin Exp Allergy 2014;44:69-78 «PMID: 24164317»PubMed
  110. Berni Canani R, Nocerino R, Terrin G ym. Formula selection for management of children with cow's milk allergy influences the rate of acquisition of tolerance: a prospective multicenter study. J Pediatr 2013;163:771-7.e1 «PMID: 23582142»PubMed
  111. Saarinen K Risk factors and characteristics of cow's milk allergy. Academic dissertation, 2000, Helsinki. «http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/laa/kliin/vk/saarinen/riskfact.pdf»15
  112. ESPGHAN Committee on Nutrition, Agostoni C, Axelsson I ym. Soy protein infant formulae and follow-on formulae: a commentary by the ESPGHAN Committee on Nutrition. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2006;42:352-61 «PMID: 16641572»PubMed
  113. Zung A, Glaser T, Kerem Z ym. Breast development in the first 2 years of life: an association with soy-based infant formulas. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2008;46:191-5 «PMID: 18223379»PubMed
  114. Tan KA, Walker M, Morris K ym. Infant feeding with soy formula milk: effects on puberty progression, reproductive function and testicular cell numbers in marmoset monkeys in adulthood. Hum Reprod 2006;21:896-904 «PMID: 16476680»PubMed
  115. James JM, Zeiger RS, Lester MR ym. Safe administration of influenza vaccine to patients with egg allergy. J Pediatr 1998;133:624-8 «PMID: 9821418»PubMed
  116. Aickin R, Hill D, Kemp A. Measles immunisation in children with allergy to egg. BMJ 1994;309:223-5 «PMID: 8069138»PubMed
  117. Zeiger RS. Current issues with influenza vaccination in egg allergy. J Allergy Clin Immunol 2002;110:834-40 «PMID: 12464947»PubMed
  118. Kuehn A, Swoboda I, Arumugam K ym. Fish allergens at a glance: variable allergenicity of parvalbumins, the major fish allergens. Front Immunol 2014;5:179 «PMID: 24795722»PubMed
  119. Sletten G, Van Do T, Lindvik H ym. Effects of industrial processing on the immunogenicity of commonly ingested fish species. Int Arch Allergy Immunol 2010;151:223-36 «PMID: 19786803»PubMed
  120. Mäkelä M, Kulmala P, Pelkonen A, Remes S ja Kuitunen M. Ruokasiedätys - uusi ajattelutapa ja hoito ruoka-aineallergioihin. Duodecim 2011;127:1263-71 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo99615»16
  121. Yeung JP, Kloda LA, McDevitt J ym. Oral immunotherapy for milk allergy. Cochrane Database Syst Rev 2012;11:CD009542 «PMID: 23152278»PubMed
  122. Salmivesi S, Korppi M, Mäkelä MJ ym. Milk oral immunotherapy is effective in school-aged children. Acta Paediatr 2013;102:172-6 «PMID: 22897785»PubMed
  123. Fisher HR, du Toit G, Lack G. Specific oral tolerance induction in food allergic children: is oral desensitisation more effective than allergen avoidance?: a meta-analysis of published RCTs. Arch Dis Child 2011;96:259-64 «PMID: 20522461»PubMed
  124. Ozdemir O. Various effects of different probiotic strains in allergic disorders: an update from laboratory and clinical data. Clin Exp Immunol 2010;160:295-304 «PMID: 20345982»PubMed
  125. Fiocchi A, Burks W, Bahna SL ym. Clinical Use of Probiotics in Pediatric Allergy (CUPPA): A World Allergy Organization Position Paper. World Allergy Organ J 2012;5:148-67 «PMID: 23282383»PubMed
  126. van der Aa LB, Heymans HS, van Aalderen WM ym. Probiotics and prebiotics in atopic dermatitis: review of the theoretical background and clinical evidence. Pediatr Allergy Immunol 2010;21:e355-67 «PMID: 19573143»PubMed
  127. Park JH, Godbold JH, Chung D ym. Comparison of cetirizine and diphenhydramine in the treatment of acute food-induced allergic reactions. J Allergy Clin Immunol 2011;128:1127-8 «PMID: 21945608»PubMed
  128. Saarinen KM, Pelkonen AS, Mäkelä MJ ym. Clinical course and prognosis of cow's milk allergy are dependent on milk-specific IgE status. J Allergy Clin Immunol 2005;116:869-75 «PMID: 16210063»PubMed
  129. Vanto T, Helppilä S, Juntunen-Backman K ym. Prediction of the development of tolerance to milk in children with cow's milk hypersensitivity. J Pediatr 2004;144:218-22 «PMID: 14760265»PubMed
  130. Tikkanen S, Kokkonen J, Juntti H ym. Status of children with cow's milk allergy in infancy by 10 years of age. Acta Paediatr 2000;89:1174-80 «PMID: 11083371»PubMed
  131. Komulainen K, Kivistö K. Perheen elämänlaatu allergian kuormittaessa arkea  - 1-3 vuotiaiden ruoka-allergisten lasten äitien kuvauksia. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2013;50:163-75
  132. Bacal LR. The impact of food allergies on quality of life. Pediatr Ann 2013;42:141-5 «PMID: 23805962»PubMed
  133. Allen KJ, Heine RG. Eosinophilic esophagitis: trials and tribulations. J Clin Gastroenterol 2011;45:574-82 «PMID: 21415771»PubMed
  134. Arvola T, Ruuska T, Keränen J ym. Rectal bleeding in infancy: clinical, allergological, and microbiological examination. Pediatrics 2006;117:e760-8 «PMID: 16585287»PubMed
  135. Ballmer-Weber BK, Holzhauser T, Scibilia J ym. Clinical characteristics of soybean allergy in Europe: a double-blind, placebo-controlled food challenge study. J Allergy Clin Immunol 2007;119:1489-96 «PMID: 17379287»PubMed
  136. Bath-Hextall F, Delamere FM, Williams HC. Dietary exclusions for established atopic eczema. Cochrane Database Syst Rev 2008;1:CD005203 «PMID: 18254073»PubMed
  137. Blom WM, Vlieg-Boerstra BJ, Kruizinga AG ym. Threshold dose distributions for 5 major allergenic foods in children. J Allergy Clin Immunol 2013;131:172-9 «PMID: 23199599»PubMed
  138. Bock SA, Atkins FM. Patterns of food hypersensitivity during sixteen years of double-blind, placebo-controlled food challenges. J Pediatr 1990;117:561-7 «PMID: 2213379»PubMed
  139. Breuer K, Heratizadeh A, Wulf A ym. Late eczematous reactions to food in children with atopic dermatitis. Clin Exp Allergy 2004;34:817-24 «PMID: 15144477»PubMed
  140. Castro-Rodríguez JA, Stern DA, Halonen M ym. Relation between infantile colic and asthma/atopy: a prospective study in an unselected population. Pediatrics 2001;108:878-82 «PMID: 11581439»PubMed
  141. Dalby K, Nielsen RG, Kruse-Andersen S ym. Eosinophilic oesophagitis in infants and children in the region of southern Denmark: a prospective study of prevalence and clinical presentation. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2010;51:280-2 «PMID: 20512060»PubMed
  142. de Weerth C, Fuentes S, de Vos WM. Crying in infants: on the possible role of intestinal microbiota in the development of colic. Gut Microbes 2013;4:416-21 «PMID: 23941920»PubMed
  143. Ebisawa M, Movérare R, Sato S ym. Measurement of Ara h 1-, 2-, and 3-specific IgE antibodies is useful in diagnosis of peanut allergy in Japanese children. Pediatr Allergy Immunol 2012;23:573-81 «PMID: 22831547»PubMed
  144. Eller E, Bindslev-Jensen C. Clinical value of component-resolved diagnostics in peanut-allergic patients. Allergy 2013;68:190-4 «PMID: 23240588»PubMed
  145. Eller E, Hansen TK, Bindslev-Jensen C. Clinical thresholds to egg, hazelnut, milk and peanut: results from a single-center study using standardized challenges. Ann Allergy Asthma Immunol 2012;108:332-6 «PMID: 22541404»PubMed
  146. Elliott EJ, Thomas D, Markowitz JE. Non-surgical interventions for eosinophilic esophagitis. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD004065 «PMID: 20238328»PubMed
  147. Flinterman AE, Pasmans SG, Hoekstra MO ym. Determination of no-observed-adverse-effect levels and eliciting doses in a representative group of peanut-sensitized children. J Allergy Clin Immunol 2006;117:448-54 «PMID: 16461147»PubMed
  148. Fukushima Y, Kawata Y, Onda T ym. Consumption of cow milk and egg by lactating women and the presence of beta-lactoglobulin and ovalbumin in breast milk. Am J Clin Nutr 1997;65:30-5 «PMID: 8988909»PubMed
  149. García-Ara MC, Boyano-Martínez MT, Díaz-Pena JM ym. Cow's milk-specific immunoglobulin E levels as predictors of clinical reactivity in the follow-up of the cow's milk allergy infants. Clin Exp Allergy 2004;34:866-70 «PMID: 15196272»PubMed
  150. Hong X, Caruso D, Kumar R ym. IgE, but not IgG4, antibodies to Ara h 2 distinguish peanut allergy from asymptomatic peanut sensitization. Allergy 2012;67:1538-46 «PMID: 23094689»PubMed
  151. Hourihane JO'B, Kilburn SA, Nordlee JA ym. An evaluation of the sensitivity of subjects with peanut allergy to very low doses of peanut protein: a randomized, double-blind, placebo-controlled food challenge study. J Allergy Clin Immunol 1997;100:596-600 «PMID: 9389287»PubMed
  152. Kim JS, Nowak-Wegrzyn A, Sicherer SH ym. Dietary baked milk accelerates the resolution of cow's milk allergy in children. J Allergy Clin Immunol 2011;128:125-131.e2 «PMID: 21601913»PubMed
  153. Koplin JJ, Allen KJ. Optimal timing for solids introduction - why are the guidelines always changing? Clin Exp Allergy 2013;43:826-34 «PMID: 23889238»PubMed
  154. Kramer MS, Kakuma R. Maternal dietary antigen avoidance during pregnancy or lactation, or both, for preventing or treating atopic disease in the child. Cochrane Database Syst Rev 2012;9:CD000133 «PMID: 22972039»PubMed
  155. Lemon-Mulé H, Sampson HA, Sicherer SH ym. Immunologic changes in children with egg allergy ingesting extensively heated egg. J Allergy Clin Immunol 2008;122:977-983.e1 «PMID: 18851876»PubMed
  156. Leonard SA, Sampson HA, Sicherer SH ym. Dietary baked egg accelerates resolution of egg allergy in children. J Allergy Clin Immunol 2012;130:473-80.e1 «PMID: 22846751»PubMed
  157. Lever R, MacDonald C, Waugh P ym. Randomised controlled trial of advice on an egg exclusion diet in young children with atopic eczema and sensitivity to eggs. Pediatr Allergy Immunol 1998;9:13-9 «PMID: 9560837»PubMed
  158. Liacouras CA, Furuta GT, Hirano I ym. Eosinophilic esophagitis: updated consensus recommendations for children and adults. J Allergy Clin Immunol 2011;128:3-20.e6; quiz 21-2 «PMID: 21477849»PubMed
  159. Longo G, Barbi E, Berti I ym. Specific oral tolerance induction in children with very severe cow's milk-induced reactions. J Allergy Clin Immunol 2008;121:343-7 «PMID: 18158176»PubMed
  160. Lucassen PL, Assendelft WJ, Gubbels JW ym. Effectiveness of treatments for infantile colic: systematic review. BMJ 1998;316:1563-9 «PMID: 9596593»PubMed
  161. Meglio P, Bartone E, Plantamura M ym. A protocol for oral desensitization in children with IgE-mediated cow's milk allergy. Allergy 2004;59:980-7 «PMID: 15291907»PubMed
  162. Meglio P, Giampietro PG, Gianni S ym. Oral desensitization in children with immunoglobulin E-mediated cow's milk allergy--follow-up at 4 yr and 8 months. Pediatr Allergy Immunol 2008;19:412-9 «PMID: 18221476»PubMed
  163. Merras-Salmio L, Salo S, Pelkonen AS ym. How mothers interact with children with suspected cow's milk allergy symptoms. Acta Paediatr 2013;102:1180-5 «PMID: 24033685»PubMed
  164. Narisety SD, Skripak JM, Steele P ym. Open-label maintenance after milk oral immunotherapy for IgE-mediated cow's milk allergy. J Allergy Clin Immunol 2009;124:610-2 «PMID: 19665770»PubMed
  165. Nicolaou N, Poorafshar M, Murray C ym. Allergy or tolerance in children sensitized to peanut: prevalence and differentiation using component-resolved diagnostics. J Allergy Clin Immunol 2010;125:191-7.e1-13 «PMID: 20109746»PubMed
  166. Niggemann B, Lange L, Finger A ym. Accurate oral food challenge requires a cumulative dose on a subsequent day. J Allergy Clin Immunol 2012;130:261-3 «PMID: 22552112»PubMed
  167. Nowak-Wegrzyn A, Bloom KA, Sicherer SH ym. Tolerance to extensively heated milk in children with cow's milk allergy. J Allergy Clin Immunol 2008;122:342-7, 347.e1-2 «PMID: 18620743»PubMed
  168. Nwaru BI, Takkinen HM, Niemelä O ym. Timing of infant feeding in relation to childhood asthma and allergic diseases. J Allergy Clin Immunol 2013;131:78-86 «PMID: 23182171»PubMed
  169. Osterballe M, Bindslev-Jensen C. Threshold levels in food challenge and specific IgE in patients with egg allergy: is there a relationship? J Allergy Clin Immunol 2003;112:196-201 «PMID: 12847499»PubMed
  170. Pajno GB, Caminiti L, Ruggeri P ym. Oral immunotherapy for cow's milk allergy with a weekly up-dosing regimen: a randomized single-blind controlled study. Ann Allergy Asthma Immunol 2010;105:376-81 «PMID: 21055664»PubMed
  171. Palmer DJ, Metcalfe J, Makrides M ym. Early regular egg exposure in infants with eczema: A randomized controlled trial. J Allergy Clin Immunol 2013;132:387-92.e1 «PMID: 23810152»PubMed
  172. Rancé F, Kanny G, Dutau G ym. Food hypersensitivity in children: clinical aspects and distribution of allergens. Pediatr Allergy Immunol 1999;10:33-8 «PMID: 10410915»PubMed
  173. Rolinck-Werninghaus C, Niggemann B, Grabenhenrich L ym. Outcome of oral food challenges in children in relation to symptom-eliciting allergen dose and allergen-specific IgE. Allergy 2012;67:951-7 «PMID: 22583105»PubMed
  174. Saarinen KM, Savilahti E. Infant feeding patterns affect the subsequent immunological features in cow's milk allergy. Clin Exp Allergy 2000;30:400-6 «PMID: 10691899»PubMed
  175. Sicherer SH, Morrow EH, Sampson HA. Dose-response in double-blind, placebo-controlled oral food challenges in children with atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol 2000;105:582-6 «PMID: 10719311»PubMed
  176. Skripak JM, Nash SD, Rowley H ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled study of milk oral immunotherapy for cow's milk allergy. J Allergy Clin Immunol 2008;122:1154-60 «PMID: 18951617»PubMed
  177. Sorva R, Mäkinen-Kiljunen S, Juntunen-Backman K. Beta-lactoglobulin secretion in human milk varies widely after cow's milk ingestion in mothers of infants with cow's milk allergy. J Allergy Clin Immunol 1994;93:787-92 «PMID: 8163788»PubMed
  178. Staden U, Blumchen K, Blankenstein N ym. Rush oral immunotherapy in children with persistent cow's milk allergy. J Allergy Clin Immunol 2008;122:418-9 «PMID: 18602681»PubMed
  179. Staden U, Rolinck-Werninghaus C, Brewe F ym. Specific oral tolerance induction in food allergy in children: efficacy and clinical patterns of reaction. Allergy 2007;62:1261-9 «PMID: 17919140»PubMed
  180. Tarini BA, Carroll AE, Sox CM ym. Systematic review of the relationship between early introduction of solid foods to infants and the development of allergic disease. Arch Pediatr Adolesc Med 2006;160:502-7 «PMID: 16651493»PubMed
  181. Vandenplas Y, Rudolph CD, Di Lorenzo C ym. Pediatric gastroesophageal reflux clinical practice guidelines: joint recommendations of the North American Society for Pediatric Gastroenterology, Hepatology, and Nutrition (NASPGHAN) and the European Society for Pediatric Gastroenterology, Hepatology, and Nutrition (ESPGHAN). J Pediatr Gastroenterol Nutr 2009;49:498-547 «PMID: 19745761»PubMed
Artikkelin tunnus: hoi50026 (050.026)
© 2020 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Jatka lukemista

A

Ihopistokokeen tuloksen ja spesifisen IgE:n ennustearvo

Maidolle spesifisen IgE:n määrä ja paukaman suuruus ihonpistokokeessa imeväisiässä ennustavat maitoallergian pysyvyyttä.

A

Maapähkinäallergian komponenttidiagnostiikka

Maapähkinän Ara h 2 IgE -komponenteille herkistyminen liittyy voimakasoireiseen maapähkinäallergiaan.

A

Maitosiedätyksen teho

Maitosiedätys suun kautta lisää sietokykyä maidolle.

A

Ruoka-allergiaan liittyvät iho-oireet

Ruoka-allergiaan liittyviä iho-oireita ovat vähintään keskivaikea atooppinen ekseema, nokkosihottuma ja angioödeema.

B

Imettävän äidin eliminaatiodieetin hyöty lapselle

Imettävän äidin eliminaatiodieetin hyötyä imeväisen ruoka-allergian hoidossa ei ole pystytty osoittamaan luotettavasti. Ruoka-aineiden karsimiseen imettävältä äidiltä tulee suhtautua varauksella.

B

Ruoka-ainealtistuksessa oireita aiheuttava annos

Ruoka-ainealtistuksessa oireita aiheuttava annos vaihtelee eri ruoka-aineiden välillä voimakkaasti. Ihotestin paukamakoko tai allergeenispesifin IgE:n määrä eivät ennusta luotettavasti reagointiherkkyyttä altistuksessa.

B

Ruoka-allergeenien erittyminen äidinmaitoon

Rintamaidossa mitattavat allergeenipitoisuudet ovat ilmeisesti suurimmillaankin vain mikrogrammoissa.

B

Ruoka-allergia imeväisen veristen ulosteiden syynä

Imeväisten ulosteiden mukana näkyvän veren syynä on ilmeisesti harvoin ruoka-allergia.

B

Voimakkaasti kuumennetun maidon ja kananmunan sopivuus maito- ja kananmuna-allergisille

Voimakkaasti kuumennettu maito ja kananmuna sopivat suurelle osalle maito- ja kananmuna-allergisista, ja niiden käyttö nopeuttaa sietokyvyn kehittymistä raa’alle maidolle ja tavanomaisesti kypsennetylle kananmunalle.

B

Äidinmaitoon erittyvät allergeenit ja oireet

Altistuskokeessa oireita aiheuttavat allergeenimäärät ovat ilmeisesti milligrammoissa.

C

Eosinofiilinen ruokatorven tulehdus ruoka-allergian oireena

Eosinofiilinen ruokatorven tulehdus on harvinainen etiologialtaan tuntematon oireyhtymä, jossa osa potilaista saattaa hyötyä yksittäisen tai muutaman ruoka-allergeenin eliminaatiosta.

C

Gastroesofageaalinen refluksi ja oksentelu imeväisen ruoka-allergian ilmentymänä

Ruoka-allergiassa liialliseen gastroesofageaaliseen refluksiin viittaava oireilu on harvinaista ja helpottaa parissa viikossa maito-eliminaatiolla. Oireiden jatkuessa eliminaation jatkaminen ei ole perusteltua.

C

Kiinteiden ruokien aloittamisikä ja allergiariski

Kiinteiden ruokien aloittaminen yksilöllisen tarpeen mukaan 4–6 kuukauden iässä – myös allergiaperheissä – saattaa vähentää ruoka-allergian, allergisten sairauksien tai allergisen herkistymisen kehittymisriskiä.

C

Koliikki ja suolisto-oireinen ruoka-allergia

Koliikki on harvoin ruoka-allergian ilmentymä, mutta vaikeaoireisella lapsella ruoka-allergian mahdollisuus tulee selvittää.

C

Ruoka-allergiaepäily ja perheen vuorovaikutus

Äidin käsityksen lapsen suolioireista tapauksissa, joissa ei saada lehmänmaitoallergiadiagnoosia, on yhdessä tutkimuksessa todettu liittyvän lapsen ja äidin väliseen vuorovaikutukseen.

C

Ruokavaliorajoitusten vaikutus lapsen ekseeman vaikeuteen

Eliminaatiodieetin vaikutuksista lapsen atooppiseen ekseemaan on niukasti kontrolloituihin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä. Kananmunan eliminaatio lieventää kananmuna-allergisen lapsen ekseemaa, mutta vaikutus on varsin vähäinen.

Maitoallergiaepäilyn selvittely
Maitoon liitettyjen oireiden tutkiminen kouluikäisillä
Ruoka-aineiden haittavaikutusten luokittelu

Muut versiot

Opi ja ota käyttöön

Miten käytän Käypä hoito -suositusta?
Anna palautetta suosituksesta

Aiheeseen liittyviä suosituksia