Äyriäis- ja nilviäisallergia
Lisätietoa aiheesta
Peter Csonka
9.6.2025
Äyriäisallergia
- Äyriäisiin kuuluvat muuan muassa katkarapu, taskurapu ja hummeri.
- Pääallergeenit, kuten tropomyosiini, ovat stabiileja ja kestävät hyvin kuumentamista.
Noin 60 % potilaista on herkistynyt tropomyosiinille (Pen a 1). Muut allergeenit ovat
esimerkiksi hummerin Hom a 1 ja taskuravun Cha f 1.
- Eri äyriäislajit ristiin reagoivat herkästi. Jos potilas saa oireita ravusta, hän
saa niitä todennäköisesti myös muista äyriäisistä. Sen sijaan osa äyriäisallergisista
sietää nilviäisiä ja toisinpäin.
- Äyriäiset ovat lähempää sukua hämähäkkieläimille kuin kaloille.
Diagnoosi
- Äyriäisallergian diagnoosi perustuu anamneesiin ja IgE-välitteisen herkistymisen osoittamiseen.
- Äyriäisille altistuminen aiheuttaa useimmiten välittömiä (minuuteissa tai enintään
muutaman tunnin sisällä ilmeneviä) oireita, kuten ihottuma (urtikaria, voimakas punotus),
suolioireet (vatsakipu, pahoinvointi, oksentelu, ripuli), hengitysvaikeudet tai anafylaksia.
Jos oireet ilmaantuvat yli 4 tuntia ruoan nauttimisen jälkeen, erotusdiagnostiikassa
on otettava huomioon ruokamyrkytyksen mahdollisuus.
- Allerginen herkistyminen voidaan tutkia määrittämällä seerumin spesifi IgE-vasta-ainepitoisuus
äyriäisille ja tropomyosiinille (rPen a 1). Diagnoosin voi tarvittaessa varmistaa
valvotulla altistuksella.
Hoito
- Hoitona on äyriäisten välttäminen.
Nilviäisallergia
- Nilviäisiin kuuluvat muun muassa simpukka, osteri, kotilo ja mustekala.
- Nilviäisille altistuminen aiheuttaa useimmiten välittömiä (minuuteissa tai enintään
muutaman tunnin sisällä ilmaantuvia) oireita, kuten ihottuma (urtikaria, voimakas
punotus), suolioireet (vatsakipu, pahoinvointi, oksentelu, ripuli), hengitysvaikeudet
tai anafylaksia. Jos oireet ilmaantuvat yli 4 tuntia ruoan nauttimisen jälkeen, erotusdiagnostiikassa
on otettava huomioon ruokamyrkytyksen mahdollisuus.
- Allerginen herkistyminen voidaan tutkia määrittämällä seerumin spesifi IgE-vasta-ainepitoisuus
simpukoille, etanalle ja mustekalalle.
- Hoitona on nilviäisten välttäminen.
Artikkelin tunnus: nix03503 (050.026)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim