Saarinen ja Savilahti seurasivat «Saarinen KM, Savilahti E. Infant feeding patterns ...»1 prospektiivisesti 6 209 vastasyntynyttä mahdollisten maidosta aiheutuvien allergiaoireiden toteamiseksi. Keskimäärin 6,7 kuukauden iässä 118 lapsella (1,9 %) oli avoin positiivinen maitoaltistus. IgE-vasta-ainetaso maidolle oli positiivinen 75 altistuspositiivisella lapsella. Heistä 76 %:lle tuli välitön ihoreaktio (urtikaria tai eryteema) ja 28 %:lla atooppinen ekseema oireena altistuksesta. 43 altistuspositiivisella lapsella IgE-vasta-ainetaso maidolle oli negatiivinen, ja heistä 9 %:lla oli oireena altistuksessa urtikaria tai eryteema ja 72 %:lla atooppinen ekseema. Anamneesin perusteella maitoallergiasta johtuvat oireet alkoivat lähes kaikilla altistuspositiivisilla lapsilla 2–3 kuukauden iässä.
Høst ja Halken seurasivat «Høst A, Halken S. A prospective study of cow milk ...»2 yliopistosairaalassa vuoden ajan 1 749 vastasyntyneen kohorttia maitoallergian kehittymisen suhteen. 117 (6,7 %) lapsella oli oireita, jotka viittasivat maitoallergiaan. 39 (2,2 %) lapsella maitoaltistus oli positiivinen.
Maitoaltistuksessa 25 (64 %) lapselle tuli iho-oireita (22:lle atooppisen ekseeman paheneminen, 6:lle urtikaria ja 4:lle atooppinen ekseema sekä urtikaria), 23 (59 %) lapselle vatsaoireita ja 13 (33 %) lapselle hengitystieoireita.
Rancé ym. suorittivat prospektiivisen tutkimuksen «Rancé F, Kanny G, Dutau G ym. Food hypersensitivit...»3kahdessa yliopistollisessa sairaalassa, jossa 703:lla potilaalla oli altistuksella varmistettu ruoka-allergia. Tästä joukosta 544 lasta tutkittiin tarkemmin (58 % oli alle 3-vuotiaita) analysoimalla ihopistotesti- sekä spesifit IgE-vasta-aine- ja altistustulokset eri ruoka-aineille.
Näistä lapsista 50,5 %:lla ruoka-allergian oireena oli atooppinen ekseema, 30 %:lla oli urtikaria tai angioödeema ja 9 % astma.
Verstege ym. tutkivat «Verstege A, Mehl A, Rolinck-Werninghaus C ym. The ...»4 yliopistosairaalassa retrospektiivisesti 385 peräkkäistä lasta maito-, kananmuna-, soija- ja vehnäallergian suhteen. Tutkituista lapsista 335 (87 %) oli atooppinen ekseema. Lapsille tehtiin yhteensä 735 ruoka-altistusta, joista 552 (75 %) tehtiin kaksoissokkona ja lumekontrolloituna. Kaikista altistuksista positiivisia oli 312.
Välittömiä oireita, kuten urtikariaa ja vatsaoireita, ilmeni 67 %:ssa, atooppisen ekseeman pahenemista 14 %:ssa sekä välittömiä että viivästyneitä oireita 19 %:ssa positiivisista altistuksista.
Breuer ym. tutkivat «Breuer K, Heratizadeh A, Wulf A ym. Late eczematou...»5 yliopistosairaalassa 64 atooppista ekseemaa sairastavaa lasta (1–10-vuotiaita) retrospektiivisesti maidosta, kananmunasta, vehnästä tai soijasta aiheutuvien oireiden havaitsemiseksi. Potilaille oli tehty yhteensä 106 kaksoissokkoa, lumekontrolloitua ruoka-altistusta, joista positiivisia oli 49 (46 %).
Välittömiä oireita (urtikaria) esiintyi 43 %:ssa, atooppisen ekseemanpahenemista 12 %:ssa ja välittömiä että viivästyneitä oireita 45 %:ssa positiivisista altistuksista.
Lievä atooppinen ekseema ei ole ruoka-allergian oire. Lisätietoa aiheesta, ks. Käypä hoito -suositus «Atooppinen ekseema»1.