Takaisin Tulosta

Ruoka-allergisen kasvu ja ravitsemus

Lisätietoa aiheesta
Helena Voutilainen ja Ursula Schwab
9.6.2025
  • Maitoallerginen lapsi tarvitsee maitoa korvaavaa imeväisen erityisvalmistetta ainakin 1 vuoden ikään saakka, ellei lasta imetetä. Erityisvalmistetta jatketaan korkeintaan 2 vuoden ikään saakka.
  • Ruokavalion iänmukainen laajentaminen tukee luontaisen sietokyvyn kehittymistä ja ruoka-allergioiden väistymistä.
  • Äidinmaito tai erityiskorvike on alle 1-vuotiaalle tärkeä energian lähde. Jos lapsi käyttää korviketta hyvin vähän (alle 1-vuotias < 500 ml/vrk) tai lapsen paino ei nouse normaalisti, energian saantia täydennetään lisäämällä ruokiin päivittäin 1–2 ruokalusikallista rasvaa, esimerkiksi rypsiöljyä (ei kylmäpuristettua).
  • Riittävän proteiinin saannin turvaamiseksi 1–2 vuotta täyttäneelle lapselle annetaan päivittäin lihaa, kalaa, siipikarjanlihaa, soijaa tai muita palkokasveja kahdella aterialla eläinkunnan tuotteita ja soijaa suosien. Energian saannin turvaamiseksi annetaan 3–6 teelusikallista lisärasvaa ruokiin lisättynä (esimerkiksi maidotonta rasvaista (≥ 60 %) margariinia tai rypsiöljyä).
    • Kasvijuoman sopiva käyttömäärä on noin 4 dl/vrk.
    • D3-vitamiinivalmistetta annetaan noin 10 μg/vrk.
    • Kalsiumvalmistetta annetaan 400–500 mg, mikäli käytössä ei ole kalsiumilla täydennettyjä kasvijuomia.
  • Maapähkinän ja pähkinöiden merkitys ravinnonlähteenä korostuu vegaaniruokavaliossa energian, rasvan ja proteiinin lähteenä.
  • Ravitsemussuosituksissa NRS2023 «Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille....»1 pähkinöitä suositellaan aikuisille 20–30 g/vrk. Suomalaisissa lasten suosituksissa on linjattu, että suositus lapsille olisi noin puolet aikuisten annoksesta.
Taulukko 1. Jodilisän annostelu ruoka-allergisen ruokavaliossa.
Jodin lähteet ruokavaliossa Jodilisä Huomioita
* Jodipitoisuus 16–22,5 µg/dl
** Jodipitoisuus n. 30 µg / 2 rkl (merikaloissa enemmän kuin järvikaloissa)
*** Jodipitoisuus 25 µg/g
Käytössä jodilla täydennetty kasvijuoma* ei jodilisää
Käytössä kala** ja kananmuna sekä jodioitu suola*** jodilisä 150 µg 2 x vk ei jodilisää, jos käyttö tavallista runsaampaa
Ainoastaan jodioitu suola 1–5-vuotilaille 150 µg 3 x vk
6 v täyttäneille 150 µg 4 x vk
Taulukko 2. Suositus D-vitamiinivalmisteen käytöstä «D-vitamiini. Valtion ravitsemusneuvottelukunta 202...»9.
Ikä Annos (μg)
* Imeväisen erityisvalmisteen määrän lasketaan mukaan D-vitaminoidut maidottomat lastenpuurot.
alle 1 v, täysimetetty lapsi ja lapsi, joka saa vähemmän kuin 500 ml/vrk imeväisen erityisvalmistetta* 10
alle 1 v, lapsi, joka saa päivittäin 500–800 ml imeväisen erityisvalmistetta* 6
alle 1 v, lapsi, joka saa päivittäin enemmän kuin 800 ml imeväisen erityisvalmistetta* 2
1 v 10
2–17 v 7,5
Taulukko 3. Suositukset päivittäisestä kalsiumin saannista «D-vitamiini. Valtion ravitsemusneuvottelukunta 202...»9.
Ikä Saantisuositus (mg) Kalsiumin lisätarve
6 kk:n ikään Riittävä saanti 120 –
7–11 kk Riittävä saanti 310 –
1–3 v 450 200–300 mg, jos kalsiumilla täydennettyä kasvijuomaa / jogurtinkaltaista valmistetta alle 4 dl/vrk
400 mg, jos kalsiumilla täydennettyä kasvijuomaa / jogurtinkaltaista valmistetta ei lainkaan
4–10 v 800 200–300 mg, jos kalsiumilla täydennettyä kasvijuomaa / jogurtinkaltaista valmistetta alle 6 dl/vrk
500–750 mg, jos kalsiumilla täydennettyä kasvijuomaa / jogurtinkaltaista valmistetta ei lainkaan
11–17 v 1150 200–300 mg, jos kalsiumilla täydennettyä kasvijuomaa / jogurtinkaltaista valmistetta alle 8 dl/vrk
500–1000 mg, jos kalsiumilla täydennettyä kasvijuomaa / jogurtinkaltaista valmistetta ei lainkaan
Hyviä maidottomia kalsiumin lähteitä ovat kalsiumilla täydennetyt kasvijuomat / jogurtinkaltaiset valmisteet. Niiden kalsiumpitoisuus on 120 mg/dl. Kaalit ja nauris sisältävät kalsiumia enemmän kuin muut kasvikunnan tuotteet.
  • Kun lapsella on asianmukaisesti todettu ruoka-allergia, lääkäri tai ravitsemusterapeutti huolehtii tarvittaessa erityisruokavaliotodistuksista päivähoitoon ja kouluun.

Kirjallisuutta

  1. Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille. THL & Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2019. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-254-3
  2. Thomassen RA, Kvammen JA, Eskerud MB ym. Iodine status and growth in 0-2-year-old infants with cow's milk protein allergy J Pediatr Gastroenterol Nutr 2017;64: 806-811
  3. Nordic Nutrition Recommendations. The Nordic Council of Ministers 2023. https://pub.norden.org/nord2023-003/index.html
  4. Elintarvikkeiden turvallisen käytön ohjeet. Ruokavirasto 2024. https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-kuluttajille/turvallisen-kayton-ohjeet/
  5. Nwaru BI, Takkinen HM, Kaila M, ym. Food diversity in infancy and the risk of childhood asthma and allergies. J Allergy Clin Immunol 2014;133(4):1084-91 «PMID: 24472626»PubMed
  6. Nwaru BI, Takkinen HM, Niemelä O, ym. Timing of infant feeding in relation to childhood asthma and allergic diseases. J Allergy Clin Immunol 2013;131(1):78-86 «PMID: 23182171»PubMed
  7. Sackesen ym. Annals of Allergy, Asthma & Immunology 2024; 132, Issue 6, 745-751. doi.org/10.1016/j.anai.2024.02.023
  8. Mennella JA, Reiter AR, Daniels LM. Vegetable and Fruit Acceptance during Infancy: Impact of Ontogeny, Genetics, and Early Experiences. Adv Nutr 2016;7(1):211S-219S «PMID: 26773029»PubMed
  9. D-vitamiini. Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2024. https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravintoaineet/d-vitamiini/
Artikkelin tunnus: nix03508 (050.026)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Käypä hoito -suositus

Anna palautetta
Linkkien värikoodit