Takaisin

Antihistamiinit atooppisen ekseeman kutinan hoidossa

Näytönastekatsaukset
Antti Lauerma
26.5.2016

Näytön aste: B

Antihistamiineilla ei ilmeisesti ole vaikutusta atooppisen ekseeman kutinaan.

28 iältään 11–67-vuotiasta potilasta (keskiarvo 29 vuotta, Hanifin–Rajka +) tutkittiin satunnaistetussa lumekontrolloidussa vastavuoroisessa kaksoissokkotutkimuksessa «Berth-Jones J, Graham-Brown RA. Failure of terfena...»1. Lääke oli terfenadiini (120 mg x 2/vrk). 4/28 jäi pois tutkimuksesta, mutta heidän poistumisensa vaikutusta tulokseen ei arvioitu. Potilaat käyttivät kortikosteroidi- ja perusvoiteita tutkimuksen aikana, mutta määrää tai laatua ei raportoitu. Tutkimuslääkitykset olivat viikon mittaisia, teho mitattiin viimeisinä 4. vuorokautena. Kutina-VAS (Visual Analog Scale) oli terfinadiinilla 23,95 ± 4,9 ja lumeella 25,13 ± 5,1.

Koska tutkimus oli pieni ja piste-estimaatit epätarkkoja, tehoa ei voitu varmuudella sulkea pois, mutta päätelmä oli, että terfenadiinista ei ole hyötyä atooppisen ekseeman kutinaan.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Satunnaistetussa lumekontrolloidussa vastavuoroisessa kaksoissokkotutkimuksessa «Wahlgren CF, Hägermark O, Bergström R. The antipru...»2 tutkittiin väsyttämätöntä (terfenadiini 2 x 60 mg) ja väsyttävää (klemastiini 1 x 2 mg) antihistamiinia ja lumetta. Hoitojaksot olivat 3 vuorokautta, wash-out 4 vuorokautta. Hydrokortisonia ja perusvoidetta sai käyttää, käytössä ei ollut eroja ryhmien välillä. 25 aikuista 17–42-vuotiasta atooppista ekseemaa sairastavaa potilasta (Hanifin–Rajka +) osallistui.

Kutinaan (VAS ja tietokoneella tehty itsearvio) ei ollut eroa ryhmien välillä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

178 suomalaista aikuista potilasta (Hanifin-Rajka ei määritetty) tutkittiin pitkittäisessä satunnaistetussa lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa «Hannuksela M, Kalimo K, Lammintausta K ym. Dose ra...»3. Lääke oli lume tai 10, 20 tai 40 mg/vrk setiritsiiniä, "väsyttämätöntä" antihistamiinia. 51/178 potilasta jäi pois tutkimuksesta, mutta sen vaikutusta lopputulokseen ei analysoitu. Kaikki ryhmät käyttivät hydrokortisonipaikallishoitoa ja perusvoiteita samalla tavalla. Hoito kesti 4 viikkoa.

Kaikilla ryhmillä todettiin hoitovaste kutinaan, ihon punoitukseen, rikkeymiin, jäkälöitymiseen, laskennalliseen oiremittariin ja ihottuman pinta-alaan. Setiritsiini annoksella 40 mg/vrk oli merkittävästi lumelääkettä tehokkaampi.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Paikallishoidon vaikutusta tutkimustulokseen on vaikea arvioida.

Vuosien 1966–99 "randomized trial" tai "clinical trial" etsittiin Medlinesta antihistamiineista ja atooppisesta ekseemasta «Klein PA, Clark RA. An evidence-based review of th...»4. Cochrane- ja Best Evidence -kirjastoista etsittiin atooppisen ekseeman katsaukset. Tutkimuksia löytyi 16.

Katsauksessa käytettiin Sackettin (Chest 1989; 95 (Suppl 1): 2S-4S) kriteereitä, ja tutkimukset jaettiin luokkiin A (laajat kaksoissokkotutkimukset ilman heikkouksia), B (pienet kaksoissokkotutkimukset) tai C (ei kaksoissokko-, lumekontrolloidut tutkimukset tai tutkimukset, joissa oli alle 20 potilasta).

A-luokan tutkimuksia ei ollut. B-luokan tutkimuksia oli 3. Tutkimuksista 2:ssa antihistamiineilla ei osoitettu tehoa atooppisen ekseeman kutinaan, 1 tutkimuksessa teho pystyttiin osoittamaan. C-luokan tutkimuksista 4/13 ei tehoa, 9/13 tehoa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

20 keskivaikeaa tai vaikeaa atooppista ihottumaa sairastavaa potilasta tutkittiin satunnaistetussa lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa «Yamanaka K, Motomura E, Noro Y ym. Olopatadine, a ...»5. Lääke oli olapatadiinihydrokloridi 5 mg. Lääke tai lume annettiin ennen nukkumaan menoa viikon ajan. Kutina arvioitiin subjektiivisesti VAS-asteikolla, raapiminen liikettä tunnistavalla rannekkeella, ja unen laatu EEG:llä.

Koettu kutina väheni merkitsevästi VAS-asteikolla, mutta raapiminen ei kuitenkaan merkittävästi vähentynyt lumelääkkeeseen verrattuna. Lääkkeellä ei ollut vaikutusta unen laatuun EEG:llä mitattuna.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Olapatidiinihydrokloridi ei ole Suomessa käytössä.

Kirjallisuutta

  1. Berth-Jones J, Graham-Brown RA. Failure of terfenadine in relieving the pruritus of atopic dermatitis. Br J Dermatol 1989;121:635-7 «PMID: 2574594»PubMed
  2. Wahlgren CF, Hägermark O, Bergström R. The antipruritic effect of a sedative and a non-sedative antihistamine in atopic dermatitis. Br J Dermatol 1990;122:545-51 «PMID: 2110817»PubMed
  3. Hannuksela M, Kalimo K, Lammintausta K ym. Dose ranging study: cetirizine in the treatment of atopic dermatitis in adults. Ann Allergy 1993;70:127-33 «PMID: 8430920»PubMed
  4. Klein PA, Clark RA. An evidence-based review of the efficacy of antihistamines in relieving pruritus in atopic dermatitis. Arch Dermatol 1999;135:1522-5 «PMID: 10606058»PubMed
  5. Yamanaka K, Motomura E, Noro Y ym. Olopatadine, a non-sedating H1 antihistamine, decreases the nocturnal scratching without affecting sleep quality in atopic dermatitis. Exp Dermatol 2015;24:227-9 «PMID: 25641045»PubMed