Takaisin

Perusvoiteet atooppisen ekseeman hoidossa

Näytönastekatsaukset
Jorma Savolainen, Sanna Poikonen ja Raija Sipilä
26.5.2016

Näytön aste: B

Perusvoiteet ilmeisesti vähentävät atooppisen ekseeman oireita.

Vuonna 2015 julkaistiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jossa selvitettiin perusvoiteiden tehokkuutta atooppisen ekseeman hoidossa «Lindh JD, Bradley M. Clinical Effectiveness of Moi...»1. Perusvoiteiden rasvakomponentin tarkoitus on estää veden haihtumista ihosta. Voiteisiin voidaan lisätä vettä sitovia aineita eli humektantteja (esimerkiksi karbamidia eli ureaa, glyserolia tai propyleeniglykolia).

Katsaukseen hyväksyttiin 48 tutkimusta, joista 38 oli satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia (RCT). Tutkimuksista 32:ssa tutkittiin perusvoiteiden tehoa atooppiseen ekseemaan ja lopuissa ärsytyskäsiekseemaan tai ichthyosis vulgarikseen. Kaikkien tutkimusten n = 3 262 potilasta. Seuranta aika vaihteli laajalti 90 minuutista – 6 kuukauteen. Suurimmassa osassa tutkimuksia seuranta-aika oli 2–6 viikkoa. Tulosmuuttujina atooppisen ekseeman osalta tutkimuksissa olivat SCORAD-pisteet (SCORing Atopic Dermatitis) (14 tutkimusta), TEWL (transepidermal water loss) (16 tutkimusta) ja keratiinikerroksen hydraatio (SC = stratum corneum) (17 tutkimusta). Lisäksi yksittäisissä tutkimuksissa arvioitiin muun muassa voiteen siedettävyyttä, ihon kuivuutta, ihottuman relapseja, kutinaa, kortikosteroidien käyttöä ja elämänlaatua. Osassa tutkimuksista potilaat käyttivät samanaikaisesti kortikosteroidivoiteita.

Karbamidin eli urean kliinisestä tehosta kirjallisuuskatsauksessa oli 8 tutkimusta (n = 764), glyserolista 12 tutkimusta (n = 749) ja propyleeniglykolista 4 tutkimusta (n = 150).

Karbamidi oli tutkimuksissa 4-, 5- tai 10-prosenttisena pitoisuutena perusvoiteissa. Kontrolliryhmät vaihtelivat eri tutkimuksissa siten, että karbamidia sisältävää perusvoidetta verrattiin voidepohjaan ilman karbamidia tai jotain muuta aktiivista vaikuttavaa ainetta sisältävään perusvoiteeseen (glyseroli). Osassa tutkimuksista vertailuryhmänä olivat potilaat, jotka eivät käyttäneet perusvoidetta ollenkaan. Lisäksi erilaisia karbamidipitoisuuksia vertailtiin keskenään.

Glyserolia sisältävää perusvoidetta oli tutkittu vertaamalla sitä perusvoidetta käyttämättömiin potilaisiin, voidepohjaan ilman glyserolia, toiseen perusvoiteeseen sekä karbamidia tai propyleeniglykolia sisältävään perusvoiteeseen.

Propyleeniglykolia sisältävää perusvoidetta oli verrattu perusvoidetta käyttämättömiin potilaisiin, toiseen voidepohjaan tai glyserolia sisältävään perusvoiteeseen.

Enemmistö näistä tutkimuksista osoitti, että perusvoiteilla oli positiivinen vaikutus kliinisiin oireisiin, SCORAD-arvoon, TEWL-arvoon ja keratiinikerroksen hydraatioon verrattaessa perusvoiteita käyttävien potilaiden ryhmää kontrolliryhmään, jossa perusvoidetta ei käytetty.

Tutkimuksissa, joissa verrattiin eri perusvoiteita toisiinsa, oli suuri harhan riski. Kuitenkin kahden RCT-tutkimuksen mukaan karbamidi oli kliinisesti glyserolia tehokkaampi ehkäisemään ihon kuivuutta. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella perusvoiteiden kliininen teho atooppisessa ekseemassa on parhaiten osoitettu karbamidia sisältävillä voiteilla. Muiden aineosien, kuten laktaatin, keramidien, alumiinikloorihydraattin ja oliiviöljyn, tehokkuudesta ei ollut riittävää näyttöä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

Suurin osa tutkimuksista vertaili perusvoidetta tilanteeseen, jossa perusvoidetta ei käytetty ollenkaan. Suoria vertailuja eri perusvoiteiden välillä on vähän. Perusvoiteita on vaikea vertailla keskenään ei hoitoa -vertailujen pohjalta, koska niiden muu koostumus on hyvin vaihteleva (rasvapitoisuus, aktiivisten aineiden pitoisuus, muut aineosat).

Tutkimukset, joissa verrattiin eri perusvoiteita toisiinsa tai aktiivista ainetta perusvoidepohjaan, olivat vajavaisia. Useimmat tutkimukset olivat avoimia tai yksinkertaisesti sokkoutettuja. Joissakin tutkimuksissa pois jääneiden potilaiden määrät olivat suuria tai niitä ei ollut kerrottu. Lisäksi vertailu oli tehty pääsääntöisesti ryhmien välillä seurannan lopussa ottamatta huomioon muutosta lähtötilanteesta seurannan loppuun. Mukaan otettujen tutkimusten seuranta-aika vaihteli laajasti 90 minuutista 6 kuukauteen. Meta-analyysiä ei voitu tehdä, koska tutkimukset poikkesivat liikaa toisistaan tutkimusasetelmien ja tulosmuuttujien osalta. Lopputulosmuuttujissa arvioitiin harvoin potilaan kokemia oireita tai hoidon vaikutusta elämänlaatuun. Yksittäisten valmisteiden välisten erojen selvittämiseksi tarvitaan edelleen laajoja hyvin suunniteltuja tutkimuksia.

Kirjallisuutta

  1. Lindh JD, Bradley M. Clinical Effectiveness of Moisturizers in Atopic Dermatitis and Related Disorders: A Systematic Review. Am J Clin Dermatol 2015;16:341-59 «PMID: 26267423»PubMed