Takaisin

Pinnoittaminen takahampaiden purupintojen kariesvaurioiden ehkäisyssä

Näytönastekatsaukset
Kaisu Pienihäkkinen
6.8.2015

Näytön aste: A

Pinnoitteet ovat tehokkaita ehkäisemään takahampaiden purupintojen kariesvaurioita lapsilla, joilla hampaiden reikiintymisriski on suuri.

Vuonna 2013 julkaistussa systemoidussa Cochrane-katsauksessa «Ahovuo-Saloranta A, Hiiri A, Nordblad A ym. Pit an...»1 selvitettiin pinnoitusten vaikutusta hampaiden reikiintymiseen. Katsauksessa oli mukana 34 tutkimusta: niistä 12:ssa verrattiin pinnoitteiden vaikutusta siihen, ettei hammasta pinnoiteta, 21 tutkimuksessa verrattiin erilaisia pinnoitemateriaaleja toisiinsa ja yhdessä tutkimuksessa selvitettiin kahden eri pinnoitemateriaalin vaikutusta verrattuna siihen, että hammasta ei pinnoiteta.

Kun 5–10-vuotiailla lapsilla seurattiin resiinipohjaisella pinnoitteella pinnoitettuja ja pinnoittamattomia ensimmäisiä poskihampaita kahden vuoden ajan, todettiin, että pinnoitteet ehkäisivät reikiintymistä tehokkaasti (OR 0,12; 95 % luottamusväli 0,07–0,19). Arvio perustui kuuteen tutkimukseen (yksi julkaistu 1970-luvulla ja yksi 2012). Harhan riski arvioitiin alhaiseksi ja näytön katsottiin olevan kohtalaisen hyvä. Olettamalla, että 40 % pysyvistä ensimmäisistä poskihampaista reikiintyy (eli 1 000 hampaasta reikiintyy 400), pinnoittaminen vähentäisi reikiintymistä 6,25 prosenttiin (95 % luottamusväli 3,84–9,63 %). Vastaavasti, jos reikiintymisen riskin oletetaan olevan 70 %, pinnoittaminen pienentää reikiintymistä 18,92 prosenttiin (95 % luottamusväli 12,28–27,18 %).

Katsauksen johtopäätöksinä todettiin, että purupintojen pinnoittaminen vähentää reikiintymistä 48 kuukauden ajaksi verrattuna siihen, että hammasta ei pinnoiteta. Pinnoitteet ovat vaikuttavampia lapsilla, joiden hampaiden reikiintymisriski on korkea kuin sellaisilla lapsilla, joilla riski on pieni.

Tässä katsauksessa eri pinnoitemateriaalien välillä ei löytynyt eroa kariesvaurioita ehkäisevässä tehossa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Vuonna 2008 American Dental Association julkaisi systemaattisiin katsauksiin perustuvan artikkelin «Beauchamp J, Caufield PW, Crall JJ ym. Evidence-ba...»2 kliinisistä suosituksista pinnoitteiden käytölle. Satunnaistettuun kontrolloituun vahvaan näyttöön perustuvat suositukset luokiteltiin tunnuksella A. Kontrolloituihin ei-satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuvat suositukset luokiteltiin tunnuksella B. Tämän artikkelin mukaan vahva A-tason näyttö olisi suositukselle käyttää resiinipohjaisia pinnoitteita ensisijaisena pinnoitemateriaalina.

Lisäksi tämän artikkelin mukaan B-tason näyttö olisi suosituksille:

  • käyttää pinnoitteita lapsilla ja nuorilla, joilla on joko hampaan ominaisuudesta tai potilaasta johtuen korkea hampaiden reikiintymisriski
  • laittaa pinnoitteita pinnallisiin, kavitoitumattomiin kariesvaurioihin lapsilla, nuorilla ja nuorilla aikuisilla pienentämään todennäköisyyttä sille, että kariesvaurio syvenee
  • käyttää pinnoittamisen yhteydessä itse-etsaavan materiaalin sijaan materiaalia, jonka käytön yhteydessä tehdään erillinen etsaus ja
  • ettei rutiininomaista kiilleavausta tule tehdä ennen pinnoittamista.
  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentit

«Ahovuo-Saloranta A, Hiiri A, Nordblad A ym. Pit an...»1: Suomalaisten lasten riski saada kariesta ensimmäisten pysyvien poskihampiden purupinnoille on vähentynyt viime vuosikymmenien aikana. Vuonna 1965 syntyneillä lapsilla oli yli 70 %:n riski saada kariesta ensimmäisiin pysyviin poskihampaisiin kolmen vuoden seuranta-ajalla hampaan puhkeamisen jälkeen. Vuonna 1970 syntyneillä vastaava riski oli yli 30 % ja vuonna 1975 syntyneillä noin 10 %. Vuonna 1980 syntyneillä ensimmäisten pysyvien poskihampaiden purupintojen reikiintymisriski oli enää noin 5 % kolme vuotta hampaan puhkeamisen jälkeen «Suni J. Changes in the cumulative tooth and surfac...»3. Vuosina 1985, 1990 ja 1995 syntyneillä on jälleen raportoitu suurempi, noin 10–15 %:n reikiintymisriski «Suni J, Vähänikkilä H, Päkkilä J ym. Review of 36,...»4.

Kirjallisuutta

  1. Ahovuo-Saloranta A, Hiiri A, Nordblad A ym. Pit and fissure sealants for preventing dental decay in the permanent teeth of children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2004;3:CD001830 «PMID: 15266455»PubMed
  2. Beauchamp J, Caufield PW, Crall JJ ym. Evidence-based clinical recommendations for the use of pit-and-fissure sealants: a report of the American Dental Association Council on Scientific Affairs. J Am Dent Assoc 2008;139:257-68 «PMID: 18310730»PubMed
  3. Suni J. Changes in the cumulative tooth and surface specific survival rates between four age cohorts. Väitöskirja. Turun Yliopisto 1997
  4. Suni J, Vähänikkilä H, Päkkilä J ym. Review of 36,537 patient records for tooth health and longevity of dental restorations. Caries Res 2013;47:309-17 «PMID: 23406626»PubMed