Wu ym. selvitti taiwanilaisessa vuosina 2002–2008 tehdyssä prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa «Wu VC, Huang TM, Lai CF ym. Acute-on-chronic kidne...»1 pitkän aikavälin kuolleisuutta ja munuaisten toipumista 9425 potilaalla, joille oli tehty suuri leikkaus, ja jotka olivat hengissä sairaalasta poistuessaan. Lähtötilanteessa 351 potilaalla oli krooninen munuaisten vajaatoiminta. Heistä akuutin munuaisvaurion sai 235 potilasta (67 %) (CKD-AKI-potilaat). Kroonista munuaisten vajaatoimintaa ei ollut 8882 potilaalla. Heistä akuutin munuaisvaurion sai 4158 potilasta (47 %) (AKI-potilaat). AKI-potilaista RIFLE R -tasoinen vaurio oli 2434 potilaalla (58,5 %), RIFLE I -tasoinen vaurio 979 potilaalla (23,5 %) ja RIFLE F -tasoinen vaurio 745 potilaalla (18,0 %). CKD-AKI-potilaat jaoteltiin vain 2 ryhmään: niihin, joilla ei ollut AKI:a ja niihin, joilla oli sekä krooninen munuaisten vajaatoiminta että AKI (CKD-AKI). Potilaita seurattiin keskimäärin 4,8 vuotta. Seuranta-aikana krooniseen munuaisten korvaushoitoon päätyi merkittävästi useampi akuutin ja kroonisen munuaisvaurion yhdistelmää (CKD-AKI) sairastanut kuin pelkkää akuuttia munuaisvauriota (AKI) sairastanut potilas; 68/235 potilasta (30 %) vs. 79/4158 potilasta (2 %).
Kun AKI- ja CKD-AKI-potilaita verrattiin munuaistoiminnan suhteen terveisiin potilaisiin, oli suhteellinen riski krooniseen korvaushoitoon joutumiselle korkeampi CKD-AKI-potilailla kuin minkään RIFLE-luokan AKI-potilailla: HR 122,9 (CKD-AKI-potilaat, 95 % luottamusväli 66,8–253,9) vs. 2,09 (RIFLE-I-luokan AKI-potilaat, 95 % luottamusväli 0,97–4,52) vs. 3,19 (RIFLE-R-luokan AKI-potilaat, 95 % luottamusväli 1,27–8,03 vs. 22,35 (RIFLE-F-luokan AKI, 95 % luottamusväli 11,9–42,1).
Ishani ym. vuonna 2000 Yhdysvalloissa tekemässä retrospektiivisessä kohorttitutkimuksessa «Ishani A, Xue JL, Himmelfarb J ym. Acute kidney in...»2 selvitettiin kuolleisuutta ja loppuvaiheen munuaissairauden kehittymistä 233803 potilaalla, jotka olivat 67-vuotiaita tai vanhempia ja elossa sairaalasta poistuessaan. Kyseessä oli rekisteritutkimus ja sekä AKI että CKD-AKI määriteltiin ICD-9:n koodien perusteella. AKI:n sairasti 7197 potilasta, joista 2467 potilaalla oli krooninen munuaissairaus ennen AKI:n kehittymistä (CKD-AKI). Seuranta-aika oli 2 vuotta. AKI-potilaista joutui kroonisiin dialyyseihin 116/4730 potilasta (2,5 %) ja CKD-AKI-potilaista 355/2467 potilasta (14,4 %).
Suhteellinen riski verrattuna potilaisiin, joilla ei ollut AKI:a eikä kroonista munuaissairautta, oli CKD-AKI-potilailla merkittävästi korkeampi kuin AKI-potilailla: HR 41,2 (95 % luottamusvälit 34,6–49,1) vs. 13,0 (95 % luottamusväli 10,6–16,0).
Kommentti
Lisäksi löytyi useita hyviä kohorttitutkimuksia «Prescott GJ, Metcalfe W, Baharani J ym. A prospect...»3, «Khosla N, Soroko SB, Chertow GM ym. Preexisting ch...»4, «Pannu N, James M, Hemmelgarn BR ym. Modification o...»5, «Zhou Q, Zhao C, Xie D ym. Acute and acute-on-chron...»6, «Fortrie G, Stads S, de Geus HR ym. Determinants of...»7, «Harel Z, Bell CM, Dixon SN ym. Predictors of progr...»8, «Findlay M, Donaldson K, Robertson S ym. Chronic ki...»9, «De Corte W, Dhondt A, Vanholder R ym. Long-term ou...»10, joissa kaikissa tulokset olivat samansuuntaiset kuin yllä, sekä yksi heikko systemaattinen katsaus «Sawhney S, Mitchell M, Marks A ym. Long-term progn...»11, johon oli valikoitunut mukaan vain kaksi kohorttitutkimusta. Nämä molemmat kohorttitutkimukset on arvioitu erikseen yllä.