Takaisin

Psykoedukaatio ja itseapuoppaat masennustilojen hoidossa

Näytönastekatsaukset
Olavi Lindfors
16.6.2014

Näytön aste: B

Psykoedukaatio ja itseapuoppaat ilmeisesti auttavat vähentämään masennusoireita lieväoireisissa masennustiloissa.

Kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan perustuvan, 12 + 2 oppimistilannetta sisältävän ryhmämuotoisen "depressiokoulun" vaikutuksia masennusoireiden lievenemiseen selvitettiin meta-analyysissä «Cuijpers P. A psychoeducational approach to the tr...»1, joka kohdistui vuosina 1983−97 toteutettuihin 20 tutkimukseen (joista 7 satunnaistettuja, N = 295).

Kurssi vähensi enemmän depressio-oireita verrattuna hoidotta jäävien ryhmään (ES (efektikoko) = 0,65, 95 % luottamusväli 0,44−0,85). Depressiokoulun vaikuttavuutta suhteessa vakiintuneisiin psykoterapioihin tai tavanomaiseen psykiatriseen hoitoon ei tutkimuksissa selvitetty.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Tuloksia ei voi yleistää suoraan masennustilojen hoitoon vaillinaisesti määriteltyjen depressiokriteerien takia. Menetelmän voidaan katsoa soveltuvan lähinnä täydentämään tavanomaista hoitoa.

Edellä mainittujen depressiokoulukurssien vaikuttavuutta depression hoidossa selvitettiin meta-analyysissä «Cuijpers P, Muñoz RF, Clarke GN ym. Psychoeducatio...»2 vuosina 1984–2009 julkaistujen 18 satunnaistetun tutkimuksen perusteella. Puolessa tutkimuksista depressiivinen häiriö varmistettiin diagnostisella haastattelulla. Depressiokoulua verrattiin yleisimmin tavanomaiseen hoitoon tai hoidon odottamiseen ja kuudessa tutkimuksessa ongelmanratkaisuterapiaan, neuvontaan, interpersonaaliseen tai kognitiiviseen terapiaan.

Ohjattuna itseapumenetelmänä (3 tutkimusta) depressiokoulu oli toimivampi kuin ilman ulkopuolista ohjausta (5 tutkimusta) toteutettuna (d = 0,52 vs 0,18). Keskimääräinen vaikuttavuuden erotuksen efektikoko (Cohenin d) depressio-oireiden vähentymisessä hoidon loppuun mennessä oli depressiokoulun eduksi 0,28 (95 % luottamusväli 0,18–0,38). Depressiokoulun vertailu psykoterapeuttisiin hoitoihin sisältyi kuuteen tutkimukseen, joiden pohjalta merkittäviä eroa ei havaittu (d = -0,05, 95 % luottamusväli -0,25–0,16).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Cochrane-katsauksen pohjalta tehdyssä katsauksessa «Cuijpers P, Donker T, van Straten A ym. Is guided ...»3 verrattiin terapeutin ohjaaman itseavun ja tavanomaisen psykoterapian vaikutusta masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa. Kaikkiaan 21 tutkimukseen osallistui 810 potilasta. Kuudessa tutkimuksessa potilailla oli diagnosoitu masennushäiriö. Kaikki terapiat olivat kognitiivis-behavioraalisia, käyntikertojen vaihtelu 4–20. Ohjattuun itseapuun sisältyi vain lyhyitä kontakteja terapeutin kanssa, useimmiten puhelimitse tai sähköpostilla, ja useimmiten kirjallisessa muodossa annettu tai ääninauhoitukseen ja yksittäisissä tutkimuksissa internetin välityksellä annettu ohjaus ja tuki.

Hoitojakson päättyessä ei havaittu eroja ohjatun itseavun ja terapiaryhmien välillä (d = 0,02, 95 % luottamusväli -0,20–0,15). Osaryhmäanalyysissä masennus- ja ahdistuneisuusoireisten potilaiden hoitotulokset eivät poikenneet toisistaan.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Pienimuotoisessa tutkimuksessa «Shimazu K, Shimodera S, Mino Y ym. Family psychoed...»4(N = 57) masennustilaa sairastavien aikuisten potilaiden omaisista noin puolet (yksi omainen/potilas) osallistui ongelmanratkaisu-tyyppiseen masennuksen psykoedukaatioryhmään 8 viikon ajan (neljä kertaa, kukin 90–120 minuuttia). Muut omaiset eivät osallistuneet. Kaikkia potilaita hoidettiin tavanomaisen lääkkeellisen hoitokäytännön mukaisesti.

Yhdeksän kuukauden hoitojakson jälkeen potilaista, joiden omainen osallistui psykoedukaatioryhmään, 8 % koki relapsin ja muista potilaista 50 % (RR 0,17, 95 % luottamusväli 0,04–0,66; NNT(number needed to treat) 2,4).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentteja

Vain osalla depressiokouluun ja ohjattuun itseapuryhmään osallistuneista potilaista on varmistettu olevan masennustila. Erilaisten toteutustapojen vuoksi vaikutusten yleistäminen yleisesti koskemaan masennuspotilaiden hoitoa on rajallista. Seurantatietoa on vähän. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on julkaissut kognitiivisiin menetelmiin ja käyttäytymisen aktivointiin perustuvan, tutkittua tietoa masennuksesta ja sen hoidosta ja mielialaan vaikuttamisesta sisältävän itsehoito-oppaan Irti masennuksesta (Stenberg JH ym. Irti masennuksesta. Duodecim 2013. 2. painos. 152 sivua, nidottu).

Kirjallisuutta

  1. Cuijpers P. A psychoeducational approach to the treatment of depression: A meta-analysis of Lewinsohn's "Coping with Depression" Course. Behav Ther 1998;29:521-33
  2. Cuijpers P, Muñoz RF, Clarke GN ym. Psychoeducational treatment and prevention of depression: the "Coping with Depression" course thirty years later. Clin Psychol Rev 2009;29:449-58 «PMID: 19450912»PubMed
  3. Cuijpers P, Donker T, van Straten A ym. Is guided self-help as effective as face-to-face psychotherapy for depression and anxiety disorders? A systematic review and meta-analysis of comparative outcome studies. Psychol Med 2010;40:1943-57 «PMID: 20406528»PubMed
  4. Shimazu K, Shimodera S, Mino Y ym. Family psychoeducation for major depression: randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2011;198:385-90 «PMID: 21343330»PubMed