Takaisin

Tietotekniikka-avusteiset terapiat masennustilojen hoidossa

Näytönastekatsaukset
Olavi Lindfors ja Jan-Henry Stenberg
27.6.2014

Näytön aste: A

Tietotekniikka-avusteiset ja internetin kautta tarjottavat terapiat (ns. nettiterapiat) soveltuvat täydentämään tavanomaista perustason hoitoa ja auttavat vähentämään masennusoireita pääosin lieväoireisissa masennustiloissa.

Yhdysvaltalaisessa kliinisessä kokeessa «Wright JH, Wright AS, Albano AM ym. Computer-assis...»1 45 masennustilasta kärsivää potilasta satunnaistettiin joko yhdeksän hoitokerran tietokoneavusteiseen, tavanomaiseen kognitiiviseen lyhytterapiaan tai hoitoa odottavaan ryhmään. Sekä tietokoneavusteinen että tavanomainen kognitiivinen terapia tuottivat paremman tuloksen kuin hoidon odottaminen (HDRS-pistemäärän (Hamilton Depression Rating Scale) ero alku- ja lopputilanteen välillä vastaavasti 7,5, 8,3 ja 1,9; p = 0,02 ja BDI-pistemäärän (Beck Depression Inventory) vähenemä vastaavasti 17,5, 14,7 ja 5,8; p = 0,002). Kognitiivisten terapioiden välillä ei ollut eroa kolmen ja kuuden kuukauden seurannassa, vaikka terapeutin käyttämä aika potilasta kohden oli tietokoneavusteisessa sovelluksessa puolta vähäisempi. Pienten ryhmäkokojen vuoksi tulosten luotettavuuteen tulee suhtautua varauksellisesti.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Systemaattisessa katsauksessa «Richards D, Richardson T. Computer-based psycholog...»2, johon sisältyi 40 vuosina 2002–2011 julkaistua tutkimusta – joista 19 satunnaistettuja kliinisiä kokeita (n = 2 996) – selvitettiin tietokoneavusteisten hoito-ohjelmien vaikuttavuutta pääosin lievän tai osin keskivaikean masennusoireilun tai -tilojen hoidossa. Valtaosa oli kognitiivispohjaisia sovelluksia (muun muassa "Beating the Blues", "MoodGYM", "ODIN"), osa ongelmanratkaisuterapiaan perustuvia, useimmiten kahdeksan omatoimista työskentelyä sisältävää moduulia sisältäviä ohjelmapaketteja. Noin puolessa tarjottiin lähinnä vain teknistä ja yleisluonteista tukea, neljäsosassa terapeutin tukea (useimmiten lyhyt viikoittainen palaute- tai kontaktimahdollisuus), ja vastaavasti neljäsosassa ei mitään henkilökohtaista tukea.

Meta-analyysiin sisällytettyjen 19 tutkimuksen perusteella nettiterapia oli tuloksellisempaa kuin hoitoa odottavien tai tavanomaisen hoidon vertailuryhmässä; efektikoon erotus d = 0,56 (95 % luottamusväli 0,41–0,71). Vaikuttavuus oli parempi tuetuissa ohjelmissa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Käyttäytymisterapian ja hyväksymis- ja omistautumisterapian menetelmiä soveltavan nettiterapian vaikuttavuutta masennustilan hoidossa verrattiin hoitoa odottavien potilaiden ryhmään ruotsalaisessa tutkimuksessa «Carlbring P, Hägglund M, Luthström A ym. Internet-...»3 (N = 80). Kahdeksan viikon ohjelmaan sisältyi interaktiivista työskentelyä seitsemään moduuliin jaetun nettiohjelman piirissä, harjoituksia ja minimaalinen terapeutin tekstimuotoinen viikoittainen palaute.

Nettiterapian ryhmässä masennusoireet vähenivät merkittävästi enemmän kuin vertailuryhmässä (d = 0,98, 95 % luottamusväli 0,51–1,44) ja vaikutus säilyi 3 kuukauden seurannan jälkeen. Kaikkiaan 25 % potilaista toipui BDI-kriteerien perusteella hoito- ja 5 % vertailuryhmässä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Psykodynaamisen psykoterapian internetin välityksellä toteutetun tuetun itseapuohjelman vaikuttavuutta masennustilan hoidossa verrattiin psykoedukaatioryhmään ruotsalaisessa tutkimuksessa «Johansson R, Ekbladh S, Hebert A ym. Psychodynamic...»4 (N = 92). Kymmenen viikon ohjelmaan sisältyi ohjattua työskentelyä kirjallisen, yhdeksään moduuliin jaetun nettimateriaalin parissa ja minimaalinen terapeutin tekstimuotoinen viikoittainen palaute.

Nettiterapian ryhmässä masennusoireet vähenivät merkittävästi enemmän kuin vertailuryhmässä (d = 1,11, 95 % luottamusväli 0,67–1,56) ja vaikutus säilyi 10 kuukauden seurannan jälkeen. Kaikkiaan 35 % potilaista toipui BDI-kriteerien perusteella hoito- ja 9 % vertailuryhmässä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

Vertailuja tavanomaiseen psykoterapiaan on raportoitu niukasti, ja kato on osassa tutkimuksista ollut huomattavan suuri. Suomessa on masennuksen hoitoon käytössä vain yksi nettiterapia, joka on käytössä julkisessa terveydenhuollossa (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kehittämä masennuksen nettiterapia). Se noudattaa rakenteeltaan ja sisällöltään yleisiä ja tutkittuja kognitiivisia ja kognitiivis-behavioraalisia masennuksen hoidon malleja «Andrews G. Utility of computerised cognitive-behav...»5, «NICE (National Institute for Health and Care Excel...»6. Sen lisäksi siinä on koulutetun terapeutin tuki, minkä on tutkimuksissa todettu parantavan nettiterapioiden tulosta. Näin ollen ei ole erityistä syytä ajatella, että Suomessa tulokset olisivat erilaisia kuin esimerkiksi naapurimaassa. Suomessa masennuksen nettiterapia on kaikkien kansalaisten saatavilla. Lisää tietoa masennuksen nettiterapiasta suomesta löytyy www.mielenterveystalo.fi -palveluportaalista, joka on valtakunnallinen psyykkistä hyvinvointia edistävä nettipalveluiden kokoelma.

Kirjallisuutta

  1. Wright JH, Wright AS, Albano AM ym. Computer-assisted cognitive therapy for depression: maintaining efficacy while reducing therapist time. Am J Psychiatry 2005;162:1158-64 «PMID: 15930065»PubMed
  2. Richards D, Richardson T. Computer-based psychological treatments for depression: a systematic review and meta-analysis. Clin Psychol Rev 2012;32:329-42 «PMID: 22466510»PubMed
  3. Carlbring P, Hägglund M, Luthström A ym. Internet-based behavioral activation and acceptance-based treatment for depression: a randomized controlled trial. J Affect Disord 2013;148:331-7 «PMID: 23357657»PubMed
  4. Johansson R, Ekbladh S, Hebert A ym. Psychodynamic guided self-help for adult depression through the internet: a randomised controlled trial. PLoS One 2012;7:e38021 «PMID: 22741027»PubMed
  5. Andrews G. Utility of computerised cognitive-behavioural therapy for depression. Br J Psychiatry 2010;196:257-8 «PMID: 20357298»PubMed
  6. NICE (National Institute for Health and Care Excellence). Computerized cognitive behaviour therapy for depression and anxiety. Review of Technology Appraisal 51. Issued: February 2006, last modified: May 2013. NICE technology appraisal guidance 97. http://guidance.nice.org.uk/ta97