Takaisin

Kroonisen masennuksen hoito kognitiivis-behavioraalisella CBASP-terapialla

Näytönastekatsaukset
Olavi Lindfors
18.6.2014

Näytön aste: B

Kroonisen masennuksen hoitoon kehitetty CBASP-terapia on ilmeisesti hyödyllinen pitkäaikaisen masennuksen akuuttihoidossa ja toipuneiden jatkohoitona – etenkin keskipitkänä ja lääkehoitoon yhdistettynä.

Yhdysvalloissa vuosina 1996−97 toteutetussa satunnaistetussa kliinisessä kokeessa «Keller MB, McCullough JP, Klein DN ym. A compariso...»1 681 kroonista masennusta sairastavaa potilasta (krooninen vakava masennustila, vakava masennustila ja samanaikainen pitkäaikainen masennus tai toistuva masennustila ilman täydellisen toipumisen vaihetta edeltäneen 2 vuoden aikana) satunnaistettiin 12 viikkoa kestävään masennuslääkehoidon ryhmään (nefatsodoni 600 mg/vrk), CBASP-terapiahoidon (Cognitive Behavioral Analysis System of Psychotherapy) ryhmään tai näiden yhdistelmähoitoon. Terapiakäyntejä oli keskimäärin 16, ensimmäisten 4 viikon aikana 2 kertaa viikossa ja sen jälkeen kerran viikossa.

Sekä lääkehoito- että terapiaryhmässä toipuneiden määrä oli 48 % ja yhdistelmähoidossa merkittävästi suurempi, 73 % (P < 0,001).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Edellä mainitun tutkimuksen «Keller MB, McCullough JP, Klein DN ym. A compariso...»1potilaat (N = 140), jotka eivät saavuttaneet kliinisesti merkittävää hoitovastetta akuuttihoidossa vain lääkehoidon tai vain CBASP-terapian ryhmässä, ohjattiin cross-over-asetelmaan perustuneessa tutkimuksessa «Schatzberg AF, Rush AJ, Arnow BA ym. Chronic depre...»2 12 viikkoa kestäneeseen lääkehoidon tai jatkoterapian ryhmään. Terapiakäyntejä oli ensimmäisen kuukauden aikana kahdesti viikossa ja sen jälkeen kerran viikossa.

Toipuneiden lukumäärä oli yhtäläinen (25 % ja 28 %, p = 0,92). Kun tarkasteltiin yhdistettyä ryhmää, jossa potilaat olivat joko toipuneet tai saaneet merkittävän hoitovasteen, lääkehoidosta CBASP-terapiaan siirtyneillä tulos oli parempi (57 %) kuin terapiasta lääkehoitoon siirtyneillä (42 %) (p = 0,03).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Edellä mainitun tutkimuksen «Keller MB, McCullough JP, Klein DN ym. A compariso...»1 akuuttihoidon vaiheessa CBASP-terapiaryhmään tai yhdistelmähoitoon osallistuneet 324 henkilöä, jotka olivat joko kokonaan tai osittain toipuneet 12 viikon akuuttihoidon jälkeen, ohjattiin 16 viikon jatkohoitoon «Kocsis JH, Rush AJ, Markowitz JC ym. Continuation ...»3. Ensimmäisten 8 viikon aikana terapiakäyntejä oli joka toinen viikko ja sen jälkeen kerran kuukaudessa.

Yhdistelmähoidossa olleista toipuneina pysyi koko seurantajakson 90 % ja vain CBASP-terapiassa olleista 82 % (p = 0,042).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Edellä mainitun tutkimuksen «Keller MB, McCullough JP, Klein DN ym. A compariso...»1 potilaat, jotka saavuttivat hoitovasteen jossain kolmesta akuuttivaiheen hoidosta, cross-over-asetelmaan perustuneessa jatkohoitovaiheessa tai 16 viikon jatkohoitovaiheessa ja pysyivät toipuneina koko tämän ajan, satunnaistettiin yhden vuoden kestäneeseen toipumisen ylläpitohoitoon «Klein DN, Santiago NJ, Vivian D ym. Cognitive-beha...»4. Jatkohoidossa vain CBASP-terapiaan osallistuneet ja toipuneet potilaat (N = 82) satunnaistettiin joko 13 kerran (1 käynti 4 viikon välein) CBASP-ylläpitoterapiaan tai ainoastaan tuloksellisuuden arviointiin.

Masennustilan uusiutuminen oli seuranta-ajan päättyessä merkittävästi vähäisempää CBASP-ryhmässä kuin vertailuryhmässä (11 vs 32 %, p < 0,05). Terapian suojavaikutus ilmeni noin 5−6 kuukauden jatkohoitovaiheen jälkeen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yhdysvaltalaisessa vuosina 2002–2006 toteutetussa REVAMP-tutkimuksessa «Kocsis JH, Gelenberg AJ, Rothbaum BO ym. Cognitive...»5 808 kroonista masennusta sairastavaa potilasta sai ensin 12 viikon ajan masennuslääkehoidon, jonka jälkeen tutkimuksen toisessa vaiheessa ei-toipuneet ja vain osittain toipuneet (n = 491) satunnaistettiin lääkehoidon ja CBASP-terapian ryhmään, lääkehoidon ja supportiivisen terapian ryhmään tai optimoidun lääkehoidon ryhmään. Kummassakin terapiaryhmässä tavoitteena oli tarjota 16–20 käyntiä 12 viikon aikana.

Keskimäärin 15 % potilaista toipui ja 23 % toipui osittain toisen tutkimusvaiheen aikana. Kummassakaan terapiaryhmässä toipuminen ei ollut suurempaa kuin joustavan lääkehoidon ryhmässä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimuksen vahva painotus lääkehoitoon on voinut haitata potilaiden sitoutumista psykoterapiaan.

Kirjallisuutta

  1. Keller MB, McCullough JP, Klein DN ym. A comparison of nefazodone, the cognitive behavioral-analysis system of psychotherapy, and their combination for the treatment of chronic depression. N Engl J Med 2000;342:1462-70 «PMID: 10816183»PubMed
  2. Schatzberg AF, Rush AJ, Arnow BA ym. Chronic depression: medication (nefazodone) or psychotherapy (CBASP) is effective when the other is not. Arch Gen Psychiatry 2005;62:513-20 «PMID: 15867104»PubMed
  3. Kocsis JH, Rush AJ, Markowitz JC ym. Continuation treatment of chronic depression: a comparison of nefazodone, cognitive behavioral analysis system of psychotherapy, and their combination. Psychopharmacol Bull 2003;37:73-87 «PMID: 15131518»PubMed
  4. Klein DN, Santiago NJ, Vivian D ym. Cognitive-behavioral analysis system of psychotherapy as a maintenance treatment for chronic depression. J Consult Clin Psychol 2004;72:681-8 «PMID: 15301653»PubMed
  5. Kocsis JH, Gelenberg AJ, Rothbaum BO ym. Cognitive behavioral analysis system of psychotherapy and brief supportive psychotherapy for augmentation of antidepressant nonresponse in chronic depression: the REVAMP Trial. Arch Gen Psychiatry 2009;66:1178-88 «PMID: 19884606»PubMed