Takaisin

Pari- ja perheterapiat masennuksen hoidossa

Näytönastekatsaukset
Olavi Lindfors
30.6.2014

Näytön aste: B

Pari- ja perheterapialla ilmeisesti voidaan lievittää depressio-oireita ja parantaa parisuhde- ja perheongelmia. Niiden käyttö voi olla perusteltua silloin, kun masentuneisuuteen liittyy merkittäviä parisuhde- tai perheongelmia.

Cochrane-katsaus «Barbato A, D'Avanzo B. Marital therapy for depress...»1, «»1 masennustilojen hoidosta pariterapialla sisälsi seitsemän satunnaistettua kliinistä koetta, jossa pääosin vakavasta masennustilasta kärsineet potilaat (toinen tai kumpikin pariskunnasta) satunnaistettiin eri suuntauksia edustavaan (kognitiiviseen, systeemiseen, systeemis-kokemukselliseen tai interpersonaaliseen), keskimäärin 10−20 viikkoa kestävään pariterapiaan, vastaavaan yksilöpsykoterapiaan, lääkehoidon tai kliinisen seurannan ryhmään. Vaikutuksia verrattiin hoitojen päättymispisteessä tai enintään kahden vuoden seurannassa.

Kuuden tutkimuksen perusteella ei todettu eroja masennusoireiden vähenemisessä eikä masennustilan poistumisessa pari- ja vertailuterapioiden välillä. Kahden tutkimuksen perusteella pariterapia tuotti paremman tuloksen masennusoireiden vähenemisessä kuin minimaalinen muu hoito (SMD -1,28, 95 % luottamusväli -1,85 – -0,72). Parisuhteeseen liittyvät ongelmat vähenivät viiden tutkimuksen perusteella arvioituna enemmän pariterapiassa kuin yksilöterapioissa (SMD -0,60, 95 % luottamusväli -1,18 – -0,01), mutta tämä ei osoittautunut olevan yhteydessä masennusoireilun vähenemiseen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Cochrane-katsaus «Henken HT, Huibers MJ, Churchill R ym. Family ther...»2, «»2masennustilojen hoidosta perheterapialla sisälsi 6 kontrolloitua tai satunnaistettua kliinistä koetta, joista kolmessa potilaiden yleisin diagnoosi oli vakava masennustila ja kolmessa potilaat olivat aikuisia. Perheterapiat, joiden kesto oli 8−12 käyntikertaa, edustivat psykoedukatiivista, psykodynaamista ja systeemistä orientaatiota, ja vertailuhoitoina oli tavanomainen psykiatrinen hoito, toinen perheterapiamuoto tai hoidon odottaminen. Vaikutuksia verrattiin hoitojen päättymispisteessä tai enintään kahden vuoden seurannassa.

Tutkimusten laadullisten puutteiden vuoksi yhteenvetovertailua ja yhdistettyä näytön asteen arviointia ei voitu tehdä. Yksittäisten, aikuisiin kohdistuneiden tutkimusten perusteella perheterapia osoittautui tehokkaammaksi kuin hoidon odottaminen masennusoireiden lievittämisessä ja perhesuhteiden parantamisessa; yksittäisen tutkimuksen perusteella se osoittautui yhtä tehokkaaksi kuin lääkehoito masennusoireiden lievittämisessä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Barbato A, D'Avanzo B. Marital therapy for depression. Cochrane Database Syst Rev 2006;2:CD004188 «PMID: 16625597»PubMed
  2. Henken HT, Huibers MJ, Churchill R ym. Family therapy for depression. Cochrane Database Syst Rev 2007;3:CD006728 «PMID: 17636850»PubMed