Takaisin

Ketiapiini depression hoidossa

Näytönastekatsaukset
Erkki Isometsä
27.6.2014

Näytön aste: A

Epätyypillinen psykoosilääke ketiapiini on matalalla 50–300 mg annoksella tehokas depression hoidossa myös monoterapiana.

Yhdysvalloissa toteutetussa laajassa kahdeksan viikon (aktiivinen hoitovaihe kuusi viikkoa) kaksoissokkoutetussa monikeskustutkimuksessa «Cutler AJ, Montgomery SA, Feifel D ym. Extended re...»1 satunnaistettiin 612 vakavasta masennustilasta kärsivää potilasta neljään eri hoitovaihtoehtoon: ketiapiini 150 mg/vrk, ketiapiini 300 mg/vrk, duloksetiini 60 mg/vrk tai lume. Primaarinen päätetapahtuma oli oirepistemäärän lasku kuuden viikon hoidon jälkeen Montgomery-Åsbergin depressioasteikolla (MADRS).

Tutkimuksessa todettiin sekä ketiapiinin 150 mg (MADRS lasku -14,81, p < 0,001) ja 300 mg (- 15,29, p < 0,001) annoksilla että duloksetiinin 60 mg annoksella (-14,64, p < 0,01) vähentäneen masennusoireita merkitsevästi enemmän kuin lume (-11,81). Hoitoefekti ilmeni kautta depression oirekirjon, ei vain yksittäisiin oireisiin kuten unihäiriöihin liittyen. Sekundaaristen päätetapahtumien suhteen saatiin pääosin samansuuntainen löydös: hoitovasteen saavuttaneiden osuudet olivat myös molemmilla ketiapiiniannoksilla ja duloksetiinilla suuremmat kuin lumeella (55,4 %, p < 0,01; 55,1 %, p < 0,01; 49,6 %, p < 0,05 vs 36,2 %). Täyden remission saavuttaneiden osuus oli lumetta (20,4 %) suurempi ketiapiinin annoksella 300 mg/vrk (32,0 %, p < 0,05) ja duloksetiinilla (31,9 %, p < 0,05), mutta ei ketiapiinin annoksella 150 mg/vrk (26,6 %, NS).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Toisessa Yhdysvalloissa toteutetussa kaksoissokkoutetussa monikeskustutkimuksessa «Weisler R, Joyce M, McGill L ym. Extended release ...»2 satunnaistettiin 723 vakavasta masennustilasta kärsivää potilasta saamaan joko ketiapiinia annoksella 50 mg/vrk, 150 mg/vrk tai 300 mg/vrk tai lumehoitoa. Primaarinen päätetapahtuma oli oirepistemäärän lasku kuuden viikon hoidon jälkeen Montgomery-Åsbergin depressioasteikolla (MADRS).

Kaikilla tutkituilla vuorokausiannoksilla ketiapiini vähensi masennusoireita (MADRS) tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin lume (MADRS lasku -11,17): 50 mg -13,56 (p < 0,05), 150 mg -14,50 (p < 0,01) ja 300 mg -14,18 (p < 0,01). Selvän hoitovasteen saavutti lumeella hoidetuista 30,3 %, ketiapiini 50 mg -annoksella hoidetuista 42,7 % (p < 0,01), ketiapiini 150 mg -annoksella hoidetuista 51,2 % (p < 0,001) ja ketiapiini 300 mg -annoksella hoidetuista 44,9 % (p = 0,001). Täyden remission saavutti lumeella 18,5 %, ketiapiinilla 50 mg annoksella 25,8 % (p = 0,081), 150 mg annoksella 20,8 % (NS) ja 300 mg annoksella 26,1 % (p = 0,081).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kolmannessa ketiapiinimonoterapian kahdeksan viikon lumekontrolloidussa kaksoissokkoutetussa tutkimuksessa «Bortnick B, El-Khalili N, Banov M ym. Efficacy and...»3 310 masennuspotilasta satunnaistettiin monikeskustutkimuksessa saamaan aluksi joko lumetta tai ketiapiinia 150 mg/vrk. Kolmannesta viikosta eteenpäin lääkkeen tai lumeen annosta sai nostaa ad 300 mg/vrk, mikäli hoitovaste oli puutteellinen. Primaarinen päätetapahtuma tutkimuksessa oli oirepistemäärän muutos MADRS-asteikolla, ja sekundaarinen päätetapahtuma oli hoitovasteen saaneiden osuus.

Kahdeksannen viikon päättyessä MDRS-pistemäärä oli laskenut ketiapiiniryhmässä merkitsevästi enemmän kuin lumeryhmässä (-16,49 vs -13,10, p < 0,01). Hoitovasteen (≥ 50 % lasku oirepistemäärissä) saaneiden osuus oli myös ketiapiiniryhmässä suurempi (61,9 vs 48,0 %; p < 0,05). Hoidon haittavaikutusten vuoksi keskeyttäneiden osuus oli myös suurempi ketiapiiniryhmässä (9,9 % ja 2,6 %), ja myös hoidon loppuun saakka jatkaneiden potilaiden joukossa ketiapiiniryhmä raportoi useammin erilaisia haittavaikutuksia.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Meta-analyysissa «Maneeton N, Maneeton B, Srisurapanont M ym. Quetia...»4 etsittiin julkaistuja satunnaistettuja kliinisiä kokeita, joissa oli tutkittu ketiapiinimonoterapian tehoa tavanomaisten masennustilojen hoidossa. Löydettyjä tutkimuksia oli kolme «Cutler AJ, Montgomery SA, Feifel D ym. Extended re...»1, «Weisler R, Joyce M, McGill L ym. Extended release ...»2, «Bortnick B, El-Khalili N, Banov M ym. Efficacy and...»3. Näissä kolmessa tutkimuksessa oli yhteensä 1 497 potilasta. Kaikissa tutkimuksen kohteena oli hitaasti imeytyvä valmistemuoto (extended release, XR) vuorokausiannosten vaihdellessa 50–300 mg välillä.

Ketiapiinia saaneilla potilailla masennusoireita kuvaava pistemäärä laski merkitsevästi enemmän kuin lumehoidetuilla (MADRS -3,37, 95 % luottamusväli -3,95 – -2,79; HAMD -2,46, 95 % luottamusväli -3,47 – -1,45). Hoitovasteen (≥ 50 % lasku oirepistemäärissä) saavuttamisen todennäköisyys oli myös suurempi (RR = 1,44, 95 % luottamusväli 1,26–1,64) kuten myös täyden toipumisen todennäköisyys (RR = 1,37, 95 % luottamusväli 1,12–1,68). Hoidon keskeyttäneiden osuus oli numeerisesti mutta ei tilastollisesti merkitsevästi suurempi ketiapiiniryhmässä (RR = 1,16, 95 % luottamusväli 0,97–1,39). Nimenomaan haittavaikutusten vuoksi keskeyttäneiden osuus oli ketiapiiniryhmässä suurempi (RR = 2,90, 95 % luottamusväli 1,87–4,48).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

Ketiapiini eroaa muista epätyypillisistä psykoosilääkkeistä masennuksen hoidossa siinä, että siitä on julkaistu kolme lumekontrolloitua kliinistä koetta, joissa sen on osoitettu olevan tehokas annosalueella 50–300 mg/vrk myös yksinään, ei vain tavanomaiseen masennuslääkkeeseen yhdistettynä. Lääkkeellä on kuitenkin merkittäviä haittavaikutuksia (muun muassa painonnousu, sedaatio) eikä sen teho todennäköisesti ylitä tavanomaisia masennuslääkkeitä. Siksi sen käyttö on tarkoituksenmukaisinta rajata lähinnä psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ja tilanteisiin, jossa tavanomainen masennuslääkehoito ei ole ollut tuloksellista. Näissä tilanteissa on suositeltavaa pääsääntöisesti käyttää ketiapiinia yhdistettynä tavanomaiseen SSRI- (selektiivinen serotoniinin takaisinoton estäjä) tai SNRI- (serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjä) ryhmän masennuslääkkeeseen (ks. lääkeresistenttiä depressiota koskeva suositus), harvemmin monoterapiana.

Kirjallisuutta

  1. Cutler AJ, Montgomery SA, Feifel D ym. Extended release quetiapine fumarate monotherapy in major depressive disorder: a placebo- and duloxetine-controlled study. J Clin Psychiatry 2009;70:526-39 «PMID: 19358790»PubMed
  2. Weisler R, Joyce M, McGill L ym. Extended release quetiapine fumarate monotherapy for major depressive disorder: results of a double-blind, randomized, placebo-controlled study. CNS Spectr 2009;14:299-313 «PMID: 19668121»PubMed
  3. Bortnick B, El-Khalili N, Banov M ym. Efficacy and tolerability of extended release quetiapine fumarate (quetiapine XR) monotherapy in major depressive disorder: a placebo-controlled, randomized study. J Affect Disord 2011;128:83-94 «PMID: 20691481»PubMed
  4. Maneeton N, Maneeton B, Srisurapanont M ym. Quetiapine monotherapy in acute phase for major depressive disorder: a meta-analysis of randomized, placebo-controlled trials. BMC Psychiatry 2012;12:160 «PMID: 23017200»PubMed