Takaisin

Psykoterapia synnytyksen jälkeisen depression hoidossa

Näytönastekatsaukset
Olavi Lindfors
23.6.2014

Näytön aste: B

Kognitiivis-behavioraalinen, interpersonaalinen ja psykodynaaminen psykoterapia ovat ilmeisesti tehokkaita raskaudenaikaisen ja synnytyksenjälkeisen depression hoidossa.

Meta-analyysissä «Sockol LE, Epperson CN, Barber JP. A meta-analysis...»1, joka perustui 27 tutkimukseen (59 % satunnaistettuja kliinisiä kokeita), tutkittiin raskaudenaikaisten depression psykoterapeuttisten hoitojen (85 % tutkimuksista) ja lääkityksen vaikutusta masennusoireisiin. Neljä tutkimusta kohdistui synnytystä edeltävään ajanjaksoon, 22 synnytyksen jälkeiseen aikaan ja yhdessä tutkimuksessa kumpaankin. Keskimääräinen hoidon kesto oli 10 viikkoa. Kolme neljäsosaa terapioista oli interpersonaalisia tai kognitiivis-behavioraalisia ja loput yksittäisiä muita hoitomuotoja (psykodynaaminen ja supportiivinen yksilöterapia, varhaisen vuorovaikutuksen terapiaryhmä). Kaikkiaan 14 tutkimuksessa verrattiin psykoterapeuttisia hoitoja keskenään tai tavanomaiseen hoitoon.

Psykoterapeuttisissa hoitoryhmissä masennusoireet vähenivät enemmän kuin vertailuryhmässä (efektikoko g = 0,65, 95 % luottamusväli 0,45–0,86). Osaryhmätarkasteluissa (≥ 5 tutkimusta/ryhmä) yksilöterapioiden vaikutus oli suurempi kuin ryhmäterapioiden ja interpersonaalisen terapian parempi kuin kognitiivisen terapian.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yhdeksän, vuosina 1986–2006 toteutettua kontrolloitua kliinistä koetta (N = 956) käsittävässä Cochrane-katsauksessa «Dennis CL, Hodnett E. Psychosocial and psychologic...»2, [cd006116] selvitettiin psykososiaalisten (vertaistuki ja hoitajan toteuttama supportiivinen neuvonta) ja psykoterapeuttisten terapioiden (kognitiivis-behavioraalinen, 4 tutkimusta; interpersonaalinen, 1 tutkimus; ja psykodynaaminen, 1 tutkimus) vaikuttavuutta synnytyksenjälkeisen depression hoidossa. Psykoterapioiden kesto vaihteli 6–12 käynnin välillä. Kuuden tutkimuksen (N = 645) perusteella terapioita voitiin verrata tavanomaiseen hoitoon.

Välittömästi hoidon jälkeen kaikissa terapiaryhmissä masennusoireilu väheni enemmän kuin ilman terapiaa jääneillä, kognitiivisessa terapiassa (N = 209) RR = 0,79, 95 % luottamusväli 0,62–1,01, interpersonaalisessa terapiassa (N = 120) RR = 0,80, 95 % luottamusväli 0,66–0,98 ja psykodynaamisessa terapiassa (N = 95) RR = 0,48, 95 % luottamusväli 0,29–0,80. Vuoden seurannassa merkittävä tulos säilyi kognitiivisessa ja interpersonaalisessa terapiassa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kirjallisuutta

  1. Sockol LE, Epperson CN, Barber JP. A meta-analysis of treatments for perinatal depression. Clin Psychol Rev 2011;31:839-49 «PMID: 21545782»PubMed
  2. Dennis CL, Hodnett E. Psychosocial and psychological interventions for treating postpartum depression. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD006116 «PMID: 17943888»PubMed