Takaisin

Kognitiivis-behavioraalinen ja synnytyksen jälkeisen depression hoidossa

Näytönastekatsaukset
Olavi Lindfors
8.1.2020

Näytön aste: B

Kognitiivis-behavioraalinen, interpersonaalinen ja psykodynaaminen psykoterapia ovat ilmeisesti tehokkaita raskaudenaikaisen ja synnytyksenjälkeisen depression hoidossa.

Stephensin ym. (2016) meta-analyysissa «Stephens S, Ford E, Paudyal P ym. Effectiveness of...»1 kaikkiaan 10 tutkimuksessa (N = 1 324) verrattiin 14 erityyppisen psykologisen intervention (7 kognitiivis-behavioraalista, 2 interpersoonallista, 2 psykodynaamista neuvontaa ja 3 muuta yksittäistä interventiota) vaikutusta synnytyksen jälkeen masennusdiagnoosin saaneiden naisten masennusoireisiin verrattuna tavanomaiseen hoitoon. Perusterveydenhuollossa toteutetussa tutkimuksessa muutosta arvioitiin istuntojen (kaksi kolmasosaa yksilötapaamisia ja loput ryhmämuotoisia) päätyttyä (1–8 kuukautta) ja 6 tutkimuksessa lisäksi 4–6 kuukauden seurannassa.

Masentuneisuus väheni hoidon loppuun mennessä enemmän psykoterapiaryhmässä (SMD = -0,38; 95 % luottamusväli -0,49 – -0,27) ja seurannassa (SMD = -0,21; 95 % luottamusväli -0,37 – -0,05). Vertailuryhmään verrattuna lisähyötyjä havaittiin muun muassa vanhemmuuden kokemisessa ja parisuhteen laadussa. Terapiamenetelmien välillä ei havaittu vaikuttavuuseroja.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: hyvä
  • Kommentti: Valtaosa tutkimuksista oli pieniä. Tutkimusten laatua ei painotettu tehdyissä analyyseissä eikä kontrolloitu samanaikaisesti käytettyä lääkehoitoa.

Meta-analyysissa «Huang L, Zhao Y, Qiang C ym. Is cognitive behavior...»2, joka perustui 20 satunnaistettuun tutkimukseen (N = 3 623), verrattiin synnytyksen jälkeisen masennuksen kognitiivis-behavioraalisen hoidon vaikutusta masennusoireisiin verrattuna tavanomaiseen hoitoon. Terapian käyntikerrat vaihtelivat 1–12 välillä. 5 tutkimuksessa toteutus perustui etäyhteyteen ja 4:ssä terapia toteutettiin potilaan kotona.

Masentuneisuus (EDPS) lievittyi enemmän CBT-ryhmässä kuin tavanomaisen hoidon päättyessä (SMD -2,86; 95 % luottamusväli -4,41 – -1,31), ja erotus säilyi tilastollisesti merkitsevänä myös yli 3 kuukauden seurannassa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Meta-analyysissä «Sockol LE, Epperson CN, Barber JP. A meta-analysis...»3, joka perustui 27 tutkimukseen (59 % satunnaistettuja kliinisiä kokeita), tutkittiin raskaudenaikaisten depression psykoterapeuttisten hoitojen (85 % tutkimuksista) ja lääkityksen vaikutusta masennusoireisiin. 4 tutkimusta kohdistui synnytystä edeltävään ajanjaksoon, 22 synnytyksen jälkeiseen aikaan ja 1 tutkimuksessa kumpaankin. Keskimääräinen hoidon kesto oli 10 viikkoa. Kolme neljäsosaa terapioista oli interpersoonallisia tai kognitiivis-behavioraalisia ja loput yksittäisiä muita hoitomuotoja (psykodynaaminen ja supportiivinen yksilöterapia, varhaisen vuorovaikutuksen terapiaryhmä). Kaikkiaan 14 tutkimuksessa verrattiin psykoterapeuttisia hoitoja keskenään tai tavanomaiseen hoitoon.

Psykoterapeuttisissa hoitoryhmissä masennusoireet vähenivät enemmän kuin vertailuryhmässä (efektikoko g = 0,65; 95 % luottamusväli 0,45–0,86). Osaryhmätarkasteluissa (≥ 5 tutkimusta/ryhmä) yksilöterapioiden vaikutus oli suurempi kuin ryhmäterapioiden ja interpersoonallisen terapian parempi kuin Kognitiivis-behavioraalisen terapian.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

9 vuosina 1986–2006 toteutettua kontrolloitua kliinistä koetta (N = 956) käsittävässä Cochrane-katsauksessa «Dennis CL, Hodnett E. Psychosocial and psychologic...»4 selvitettiin psykososiaalisten (vertaistuki ja hoitajan toteuttama supportiivinen neuvonta) ja psykoterapeuttisten terapioiden (kognitiivis-behavioraalinen, 4 tutkimusta; interpersoonallinen, 1 tutkimus; ja psykodynaaminen, 1 tutkimus) vaikuttavuutta synnytyksenjälkeisen depression hoidossa. Psykoterapioiden kesto vaihteli 6–12 käynnin välillä. 6 tutkimuksen (N = 645) perusteella terapioita voitiin verrata tavanomaiseen hoitoon.

Välittömästi hoidon jälkeen kaikissa terapiaryhmissä masennusoireilu väheni enemmän kuin ilman terapiaa jääneillä, kognitiivis-behavioraalisessa terapiassa (N = 209) RR = 0,79; 95 % luottamusväli 0,62–1,01, interpersoonallisessa terapiassa (N = 120) RR = 0,80; 95 % luottamusväli 0,66–0,98 ja psykodynaamisessa terapiassa (N = 95) RR = 0,48; 95 % luottamusväli 0,29–0,80. 1 vuoden seurannassa merkittävä tulos säilyi kognitiivis-behavioraalisessa ja interpersoonallisessa terapiassa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: kohtalainen

Australialaisessa systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissa «Loughnan SA, Joubert AE, Grierson A ym. Internet-d...»5 tutkittiin internet-välitteisten psykologisten interventioiden vaikuttavuutta naisilla, joilla oli raskauden aikana kliinisesti merkittävää masennusoireilua. Seitsemästä tutkimuksesta viisi (N = 1128) oli satunnaistettuja kliinisiä kokeita, joissa neljässä vertailuryhmänä oli tavanomainen hoito ja yhdessä hoidon odottaminen. Hoitointerventioina oli kognitiivis-behavioraalinen raskaudenaikainen nettiterapia, joka koostui yleisimmin 6–10 ohjelmallisesta moduulista ja joko puhelimitse tai netin välityksellä tarjotusta kontaktista terapeuttiin (yleisimmin psykologi tai hoitoalan työntekijä) 10–12 viikon aikana. Psykoterapeuttisen intervention saaneilla masennusoireilu väheni enemmän kuin vertailuryhmässä (g = 0,60, 95 % luottamusväli 0,43–0,78).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Stephens S, Ford E, Paudyal P ym. Effectiveness of Psychological Interventions for Postnatal Depression in Primary Care: A Meta-Analysis. Ann Fam Med 2016;14:463-72 «PMID: 27621164»PubMed
  2. Huang L, Zhao Y, Qiang C ym. Is cognitive behavioral therapy a better choice for women with postnatal depression? A systematic review and meta-analysis. PLoS One 2018;13:e0205243 «PMID: 30321198»PubMed
  3. Sockol LE, Epperson CN, Barber JP. A meta-analysis of treatments for perinatal depression. Clin Psychol Rev 2011;31:839-49 «PMID: 21545782»PubMed
  4. Dennis CL, Hodnett E. Psychosocial and psychological interventions for treating postpartum depression. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD006116 «PMID: 17943888»PubMed
  5. Loughnan SA, Joubert AE, Grierson A ym. Internet-delivered psychological interventions for clinical anxiety and depression in perinatal women: a systematic review and meta-analysis. Arch Womens Ment Health 2019;22:737-750 «PMID: 31101993»PubMed