Takaisin

Uniapneakisko ja kohonnut verenpaine

Näytönastekatsaukset
Jukka Lojander
3.11.2016

Näytön aste: C

Uniapneakiskon käyttö saattaa laskea kohonnutta verenpainetta uniapneapotilailla.

Tutkimuksessa «Gotsopoulos H, Kelly JJ, Cistulli PA. Oral applian...»1 hoidettiin 67 obstruktiivista uniapneaa sairastavaa potilasta (53 miestä, 9 naista, keski-ikä 48 vuotta, BMI 29,2 kg/m2, AHI ≥ 27/h) 4 viikon ajan uniapneakiskolla ja lumekiskolla satunnaisessa järjestyksessä. Verenpainelääkitystä käytti 26 potilasta (39 %). Potilaista 61 jatkoi tutkimuksen loppuun (kolmella verenpainetiedot puutteelliset, yhdellä oli työeste, yksi keskeytti koettuaan paranevansa kesken tutkimuksen, yksi kuoli syöpään). Unipolygrafia ja 24 tunnin ambulatorinen verenpainemittaus tehtiin ennen hoitoa ja kummankin hoidon jälkeen. Lähtötilanteen vuorokauden systolinen keskipaine oli 127,3 mmHg, valveilla 131,1 mmHg ja nukkuessa 115,8 mmHg; vastaavasti diastolinen vuorokauden keskipaine 77,7 mmHg, valveilla 80,6 mmHg ja nukkuessa 68,7 mmHg.

Uniapneakiskoa käytettäessä keskimääräinen AHI pieneni 50 % verrattuna verrokkiryhmään ja vuorokauden diastolinen keskipaine laski 1,8 mmHg verrattuna lumekiskoon. Valveilla mitattu systolinen verenpaine laski 3,3 mmHg ja diastolinen 3,4 mmHg. Unenaikaisessa verenpaineessa ei tapahtunut muutosta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Uniapneakiskohoidon ja CPAP-hoidon tehoa verenpaineeseen selvittävässä tutkimuksessa «Lam B, Sam K, Mok WY ym. Randomised study of three...»2 oli 101 AHIn perusteella lievää – keskivaikeaa uniapneapotilasta (79 miestä, 22 naista, keski-ikä 45,7 vuotta, AHI 21,4 /h) Potilaat satunnaistettiin 10 viikon ajaksi 3 hoitoryhmään: konservatiivinen hoito (unen huolto), CPAP-hoito konservatiivisen hoidon lisäksi, uniapneakiskohoito konservatiivisen hoidon lisäksi ja lisäksi kaikki ylipainoiset potilaat ohjattiin laihdutusryhmään.

Sekä CPAP- että uniapneakiskohoito laskivat diastolista aamuverenpainetta (6,2 vs. 2,8 mmHg, luottamusvälejä ei ilmoitettu). Konservatiivisesti hoidetuilla verenpaine ei muuttunut. Verenpainelääkitystä ei muutettu tutkimuksen aikana.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Uniapneakiskohoidon ja CPAP-hoidon tehokkuutta verrattiin satunnaistetussa, crossover-tutkimuksessa «Phillips CL, Grunstein RR, Darendeliler MA ym. Hea...»3 24 tunnin verenpaineeseen, väsymykseen ja elämänlaatuun. Tutkimukseen valikoitui 126 (102 miestä) keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaa sairastavaa potilasta (keskimääräinen (SD) AHI 25,6 (12,3), BMI 29,5 (5,5) kg/m2) satunnaisessa järjestyksessä CPAP-hoitoon tai uniapneakiskohoitoon 1 kuukauden ajaksi. Koko tutkimusjakson kävi läpi 108 potilasta.

CPAP-hoidon aikana AHI oli 4,5 ± 6,6 ja kiskohoidolla 11,1 ± 12,1 (p < 0,01). 24 tunnin verenpaineen tasossa ei ollut merkitsevää eroa eri ryhmien välillä, CPAP-hoidon ja kiskohoidon ero oli 0,2 mmHg (95 % luottamusväli -0,7–1,1). Väsymys ja elämänlaatu paranivat molemmissa ryhmissä yhtä paljon, mutta kiskohoidon aikana yleinen elämänlaatu oli parempi.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistetussa tutkimuksessa «Andrén A, Hedberg P, Walker-Engström ML ym. Effect...»4 selvitettiin uniapneakiskohoidon vaikutusta verenpaineeseen 3 kuukauden seurannassa. Potilaita oli yhteensä 72, ja heidät satunnaistettiin joko kisko- tai lumekiskoon. Ennen tutkimusta ja 3 kuukauden hoidon jälkeen potilaille tehtiin suppea yöpolygrafia (Embletta) sekä 24 tunnin ambulatorinen verenpainemittaus. Potilaat olivat pääasiassa keski-ikäisiä miehiä, AHI oli keskimäärin 23, ja BMI oli 30 kg/m2.

3 kuukauden seurannan jälkeen aktiiviryhmässä AHI laski merkittävästi enemmän kuin verrokeilla (-15,4 vs. -3,8; p < 0,001) ja aktiivihoidetuilla AHI normaalistui 78 %:lla, verrokeilla 28 %:lla. Aktiivihoitoa saaneilla todettiin 24 tunnin verenpaineen keskiarvoisen systolisen paineen lasku 1,8 mmHg lumekiskoryhmään nähden. Kun lievää uniapneaa (AHI < 15) sairastavat suljettiin pois analyysistä, ryhmien välillä vastaava ero oli 4,4 mmHg (p = 0,044). Alaryhmässä, jossa lähtötilanteessa verenpaine oli koholla (RR > 135/85), verenpaineen lasku oli 2,6 mmHg.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistetussa crossover-tutkimuksessa «Barnes M, McEvoy RD, Banks S ym. Efficacy of posit...»5 verrattiin CPAP-hoidon ja uniapneakiskohoidon tehoa lievää tai keskivaikeaa uniapneaa (AHI 5–30) sairastavien potilaiden unen laatuun, päiväaikaisiin oireisiin, neuropsykologisiin muuttujiin ja verenpaineeseen. Tutkimuksessa oli alun perin 114 uniklinikan potilasta, jotka satunnaistettiin vaihtovuoroisesti CPAP-, kisko- tai lumetablettihoitoon 1 kuukauden jaksoissa.

Yhteensä 80 potilasta (miehiä 80 %) pysyi seurannassa kaikki 3 hoitojaksoa. Potilaat olivat ylipainoisia, BMI:n keskiarvo oli 31,1 kg/m2. Lähtötilanteessa AHI-keskiarvo oli 21, CPAP-hoidon aikana 4,8 ja kiskohoidolla 14. CPAP-hoidossa käyttötunnit olivat keskimäärin 3,6/yö, uniapneakiskoa käyttäneillä 5,5/yö.

Sekä kiskohoito että CPAP-hoito paransivat tilastollisesti merkittävästi subjektiivista päiväväsymystä ja elämänlaatua, mutta kummallakaan ei ollut vaikutusta neuropsykologisiin muuttujiin ja mielialaan. Yölliseen verenpainetasoon ei hoidoilla ollut merkittävää vastetta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yleinen kommentti: Uniapneakisko laski osassa tutkimuksia lievästi verenpainetasoa, osassa ei todettu vastetta. Tutkimukset oli tehty pienillä potilasaineistoilla ja niissä oli ollut sekä normotensiivisiä että verenpainetautipotilaita, lisäksi osa potilaista käytti verenpainelääkitystä. Tutkimustulokset ovat sovellettavissa keski-ikäisiin ylipainoisiin, väsyneisiin, uniapneaa ja kohonnutta verenpainetta sairastaviin miehiin. Käytössä olevan tutkimustiedon perusteella kiskohoidolla saattaa olla lievä verenpainetta laskeva vaikutus, mutta tutkimusnäyttö on ainakin toistaiseksi melko vähäistä.

Kirjallisuutta

  1. Gotsopoulos H, Kelly JJ, Cistulli PA. Oral appliance therapy reduces blood pressure in obstructive sleep apnea: a randomized, controlled trial. Sleep 2004;27:934-41 «PMID: 15453552»PubMed
  2. Lam B, Sam K, Mok WY ym. Randomised study of three non-surgical treatments in mild to moderate obstructive sleep apnoea. Thorax 2007;62:354-9 «PMID: 17121868»PubMed
  3. Phillips CL, Grunstein RR, Darendeliler MA ym. Health outcomes of continuous positive airway pressure versus oral appliance treatment for obstructive sleep apnea: a randomized controlled trial. Am J Respir Crit Care Med 2013;187:879-87 «PMID: 23413266»PubMed
  4. Andrén A, Hedberg P, Walker-Engström ML ym. Effects of treatment with oral appliance on 24-h blood pressure in patients with obstructive sleep apnea and hypertension: a randomized clinical trial. Sleep Breath 2013;17:705-12 «PMID: 22821223»PubMed
  5. Barnes M, McEvoy RD, Banks S ym. Efficacy of positive airway pressure and oral appliance in mild to moderate obstructive sleep apnea. Am J Respir Crit Care Med 2004;170:656-64 «PMID: 15201136»PubMed