Takaisin

Nenäkirurgian vaikutus uniapneaan

Näytönastekatsaukset
Juha Seppä ja tarkistanut 22.1.2017 Juha Seppä
22.11.2010

Näytön aste: B

Nenän avaava kirurgia saattaa helpottaa uniapnean oireita, mutta uniapnean objektiivisiin löydöksiin toimenpiteillä on vain vähän vaikutusta. Leikkaukset voivat vähentää tarvittavaa CPAP-hoidon painetasoa ja lisätä CPAP-hoitoon sitoutumista.

Kirjallisuudessa on eri tutkimuksissa kuvattu yksittäisiä tapauksia, joissa nenän kirurgia (esimerkiksi väliseinän oikaisu) on parantanut uniapnean kokonaan.

Prospektiivisessa tutkimuksessa [ «Friedman M, Tanyeri H, Lim JW ym. Effect of improv...»1 50 (44 miestä, 9 naista) uniapneaa sairastavaa potilasta leikattiin tukkoisen nenän vuoksi. Kaikille tehtiin väliseinän korjaus ja osalle alakuorikon pienennys. 16 potilaalla uniapnea oli lievä, 14:llä keskivaikea ja 20:llä vaikea. Oirekyselyt ja objektiiviset tutkimukset tehtiin ennen toimenpidettä ja 6 viikkoa sen jälkeen.

Kuorsaus ja uniapnean oireet olivat vähäisempiä toimenpiteen jälkeen, mutta RDI-arvoissa oli jopa lisääntymistä, mutta ei tilastollisesti merkitsevästi. Tutkittavista 22 käytti CPAP-laitetta jo ennen toimenpidettä, ja toimenpiteen jälkeen tarvittava CPAP-hoidon paine pieneni merkittävästi.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistetussa tutkimuksessa «Powell NB, Zonato AI, Weaver EM ym. Radiofrequency...»2 tutkittiin 22 CPAP-hoitoa käyttävää uniapneapotilasta, joilla oli todettu hypertrofiset alakuorikot. Potilaat sokkoutettiin alakuorikoiden radiotaajuushoito- (RFA) ja lumeryhmään.

Hoitoryhmän potilailla nenäntukkoisuus väheni ja CPAP-hoitoaika piteni toimenpiteiden jälkeen. Kuitenkin merkitsevä muutos oli subjektiivisen CPAP-hoitomyöntyvyyden lisääntyminen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Retrospektiivisessä tutkimuksessa «Verse T, Maurer JT, Pirsig W. Effect of nasal surg...»3 selvitettiin uniapneapotilaille tehtyjen nenäleikkausten vaikutusta uniapnean löydöksiin ja oireisiin. Kaikkiaan tutkimuksessa analysoitiin 26 potilasta (25 miestä ja 1 nainen) iältään 34–62 vuotta. Tutkimuksesta suljettiin potilaat, joilla oli kasvojen tai nielun alueen uniapnealle altistavia anatomisia poikkeavuuksia. 12-kavavaiset unipolygrafiat tehtiin ennen toimenpidettä ja keskimäärin 12,7 (3–50) kuukauden kuluttua postoperatiivisesti. Samalla potilaat täyttivät ESS-kyselyn. Leikkauksia tehtiin seuraavasti: 7 septorhinoplastiaa, 13 septoplastiaa, 4 septoplastiaa yhdessä molemminpuolisen poskionteloleikkauksen kanssa, 1 nenän rustoisen etuosan korjaus ja 1 nenän siivekkeiden molemminpuolinen korjaus.

Yhteensä 19 potilaalla todettiin preoperatiivisesti AHI > 10, jota pidettiin uniapnean rajana. Pelkkiä kuorsaajia oli 7. Keskimäärin AHI oli apneapotilailla 31,6 (10,2–77,6). Onnistuneen hoidon kriteerinä oli, että AHI laskee > 50 % ja AHI < 20.

Suotuisa tulos saatiin vain 3/19 uniapneapotilaalla AHI-kriteerein (15,3 %). Toisaalta sekä päiväaikainen väsymys että elämänlaatu paranivat merkitsevästi sekä uniapneapotilailla että kuorsaajilla.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

Myös uniapneapotilaille kannattaa tehdä avaavia nenätoimenpiteitä, mikäli nenässä todetaan anatomisia esteitä. Nenäkirurgialla voi olla suotuisa vaikutus uniapnean oireisiin ja elämänlaatuun, mutta ei objektiivisiin löydöksiin.

Nenäleikkaukset voivat vähentää tarvittavaa CPAP-hoidon painetasoa ja toisaalta lisätä CPAP-hoitoon sitoutumista.

Kirjallisuutta

  1. Friedman M, Tanyeri H, Lim JW ym. Effect of improved nasal breathing on obstructive sleep apnea. Otolaryngol Head Neck Surg 2000;122:71-4 «PMID: 10629486»PubMed
  2. Powell NB, Zonato AI, Weaver EM ym. Radiofrequency treatment of turbinate hypertrophy in subjects using continuous positive airway pressure: a randomized, double-blind, placebo-controlled clinical pilot trial. Laryngoscope 2001;111:1783-90 «PMID: 11801946»PubMed
  3. Verse T, Maurer JT, Pirsig W. Effect of nasal surgery on sleep-related breathing disorders. Laryngoscope 2002;112:64-8 «PMID: 11802040»PubMed