Takaisin

Kostutin CPAP-hoitoon liittyvien uniapneaa sairastavan potilaan ylähengitysteiden oireiden lievittämisessä

Näytönastekatsaukset
Hanna-Riikka Kreivi
16.12.2016

Näytön aste: B

Kostuttimen käyttö CPAP-hoidossa vähentänee ylähengitystieoireita.

Prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa «Rakotonanahary D, Pelletier-Fleury N, Gagnadoux F ...»1 selvitettiin 82 vaikeaa uniapneaa sairastavalla potilaalla (keskiarvo AHI 75; CPAP-paine 9,6; ESS 12) kostutinhoitoa vaativien hengitystieoireiden esiintymistä (3–500 päivän jakso, keskimäärin 347 päivää). 46 potilaalle (56 %) ilmaantui käyttöä haittaavia ylähengitystieoireita, ja heille aloitettiin protokollan mukaisesti aluksi kylmävesikostutin. 23 potilaalla oireet lievittyivät, mutta heidän CPAP-käyttötuntinsa eivät lisääntyneet.

Lopuilla 23:lla oireet jatkuivat, ja he saivat lämminvesikostuttajan. Tämän myötä oireet lievittyivät ja käyttötunnit lisääntyivät merkitsevästi (keskiarvo ± SD 4,38 ± 2,05 vs. 5,38 ± 2,26).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Vanhimmissa tutkimuksissa mukana oli kylmävesikostuttimia. Laitetekniikka on kehittynyt ja nykyään käytettävät kostuttimet ovat aina lämminvesikostuttimia.

Satunnaistetussa vaihtovuoroisessa tutkimuksessa «Massie CA, Hart RW, Peralez K ym. Effects of humid...»2 selvitettiin 38:lla CPAP-hoidossa olevalla uniapneapotilaalla (AHI > 10) sekä kylmä- että lämminilmakostuttimen käytön vaikutusta hoitoon sitoutumiseen ja nenäoireisiin. Hoitojaksot olivat 3 viikkoa, välissä oli 2 viikon washout-jakso. Potilaat kokivat lämminvesikostutinhoidon subjektiivisesti paremmaksi ja sen käyttö lisäsi tilastollisesti merkitsevästi (keskiarvo ± SD) käyttötunteja (5,52 ± 2,1 vs. 4,93 ± 2,2, P = 0,008).

Merkitsevää eroa ei todettu kylmävesikostutinta käytettäessä (5,15 ± 1,9 vs. 4,93 ± 2,2). Nenän ja kurkun kuivumisoireita potilaat kokivat merkitsevästi vähemmän lämminilmakostutinta käyttäessä kuin ilman kostutinta (p < 0,001). Vastaavaa eroa ei todettu kylmävesikostutinta käytettäessä.

Tutkimuksen lopulla potilaat saivat valita paremmaksi kokemansa laitteen ja 76 % valitsi lämminvesikostuttimen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Vanhimmissa tutkimuksissa oli mukana kylmävesikostuttimia. Laitetekniikka on kehittynyt ja nykyään käytettävät kostuttimet ovat aina lämminvesikostuttimia.

Satunnaistetussa tutkimuksessa «Mador MJ, Krauza M, Pervez A ym. Effect of heated ...»3 selvitettiin heti CPAP-hoidon alussa aloitetun lämminvesikostuttimen käytön vaikutusta hoitoon sitoutumiseen, elämänlaatuun ja päiväväsymykseen 98 vaikeaa uniapneaa sairastavalla potilaalla. Lähtötilanteessa kostutin- ja kontrolliryhmillä ei ollut eroa (keskiarvo ± SD; AHI 46,9 ± 30,0 vs 45,8 ± 26,5, CPAP-paine 8,1 ± 2,8 vs. 8,1 ± 2,3, ESS 13 ± 5,2 vs. 14 ± 5,3 ja BMI 35,3 ± 7,0 vs. 36,6 ± 7,4 kg/m2).

Potilaita seurattiin yhteensä 12 kuukautta. Kostuttimen käytöllä ei tullut hoidon aikana eroja kostutinryhmän ja ei-kostutinryhmän välillä käyttötunneissa (keskiarvo ± SD 4,8 ± 2,4 vs. 4,2 ± 2,3), hoidon keskeyttämisessä (10/49 vs. 11/49), elämänlaadussa (Calgary Sleep apnea Quality of Life Indexin keskiarvo ± SD 4,7 ± 1,5 vs. 4,7 ± 1,5) eikä päiväväsymyksessä (ESS keskiarvo ± SD) 8,8 ± 5,8 vs. 9,0 ± 4,9). Ylähengitysteiden oireet (kuiva nenä ja kuiva kurkku) olivat kuitenkin vähäisemmät kostutinhoidossa olleilla (tutkimuksessa käytetty kyselyindeksi 6,7 ± 6,1 vs. 6,7 ± 5,7).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistetussa vaihtovuoroisessa tutkimuksessa «Neill AM, Wai HS, Bannan SP ym. Humidified nasal c...»4 tutkittiin 42:lla vaikeaa uniapneaa (keskiarvo RDI 50) sairastavalla potilaalla objektiivisesti mitattua CPAP-hoidon käyttöä, ylähengitystieoireita ja tyytyväisyyttä hoitoon joko lämminvesikostuttimella tai ilman. Potilailla oli laitteissa 3 viikon käyttöjakso (3 vuorokauden wash-out), jonka jälkeen laitteet vaihdettiin ristiin. 37 potilasta jatkoi seurannan loppuun.

CPAP:n käyttötunnit olivat kostutusryhmässä lievästi, mutta ei tilastollisesti, suuremmat kuin ilman kostutinta olleilla (keskiarvo ± SD, 5,5 ± 1,8 vs. 5,3 ± 1,9). Eroa ei ollut tyytyväisyydessä hoitoon tai tehokkuudessa. Ylähengitystieoireet lievittyivät kostutinryhmässä, mutta eivät tilastollisesti merkitsevästi.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistetussa sokkoutetussa tutkimuksessa «Duong M, Jayaram L, Camfferman D ym. Use of heated...»5 selvitettiin lämminvesikostuttajan käytön merkitystä, kun se aloitetaan heti CPAP-painetitrauksen yhteydessä. Tutkimuksessa seurattiin nenäoireita, nenän ilmateiden vastusta, tarvittavaa hoitopainetta sekä hoidon siedettävyyttä ja hyväksymistä (acceptance) yhden yön aikana tapahtuneen CPAP-titrauksen jälkeen. Osa potilaista käytti oikeaa lämminvesikostutinta, osa lumekostutinta. Tutkittavina oli 70 (kostutinryhmä 36, lumekostutinryhmä 34) vaikeaa uniapneaa sairastavaa potilasta. Lähtötilanteessa ryhmien välillä ei ollut merkitseviä eroja (keskiarvo ± SEM: AHI 43,5 ± 4,6 vs. 44,4 ± 4,2, ESS 10,8 ± 1 vs. 11,3 ± 0,7 ja BMI 33,6 ± 0,9 vs. 35,2 ± 0,9 kg/m2). Ylähengitystieoireita oli yhtä paljon molemmissa ryhmissä.

Hoitoryhmissä ei tullut esiin tilastollisesti merkitseviä eroja tutkimuksen kohteena olevissa muuttujissa, eikä tutkimuksen perusteella ole perusteita aloittaa rutiinimaisesti CPAP-hoitoa kostuttimella varustetulla laitteella.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Seuranta-aikaa oli vain yksi yö.

125:n obstruktiivista uniapneaa (AHI ≥ 10) sairastavan potilaan prospektiivisessa satunnaistetussa tutkimuksessa «Ryan S, Doherty LS, Nolan GM ym. Effects of heated...»6 selvitettiin kostuttimen ja nenäkortisonin vaikutusta hoitokomplianssiin ja ylähengitystieoireisiin CPAP-hoidon aloituksessa. Potilaat jaettiin 4 viikoksi 3 hoitoryhmään: pelkästään CPAP-hoito, CPAP-hoito kostuttimen kera tai CPAP-hoito nenäkortisonin kera. Ylähengitystieoireiden määrää arvioitiin ennen hoidon aloittamista ja hoidon jälkeen kyselylomakkeilla.

Hoitomyöntyvyydessä ei ollut eroa, ja elämänlaatu sekä päiväväsymys lievittyivät yhtä paljon, mutta ylähengitysoireita oli vähemmän kostutinryhmässä (28 %) vs. pelkkä CPAP (70 %) ja nenäkortisoni (53 %). Potilaiden yksilöllistä arviointia ylähengitystieoireiden suhteen suositellaan ennen CPAP-hoidon aloitusta kostutintarpeen arvioimiseksi.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistetussa kaksihaaraisessa tutkimuksessa «Worsnop CJ, Miseski S, Rochford PD. Routine use of...»7 54 uniapneapotilasta jaettiin 2 samanlaiseen CPAP-hoitoryhmään: kostutinryhmä 25 potilasta (21 miestä, 4 naista, keskimäärin ikä 55 ± 11 vuotta, AHI 42 ± 23, ESS 14 ± 6, CPAP-hoitopaine 10,4 ± 3,3) ja ei-kostutinryhmä 29 potilasta (22 miestä, 7 naista, keskimäärin ikä 55 ± 12 vuotta, AHI 50 ± 20, ESS 13 ± 6, CPAP-hoitopaine 10,8 ± 2,7) ja heitä seurattiin 12 viikkoa. Ylähengitystieoireiden määrää ei selvitetty ennen hoidon aloitusta.

Seurantajakson jälkeen CPAP-käyttötunnit eivät eronneet: kostutinryhmä 4,7 ± 2,4 tuntia/yö vs. ei-kostutinryhmä 4,5 ± 2,2 tuntia/yö. Ylähengitystieoireita oli kyselylomakkeen perusteella kostutinryhmässä ei-kostutinryhmää merkitsevästi vähemmän nenäntukkoisuuden, aivastelun, nenän kuivumisen, tukkoisuuden ja vuotamisen sekä suun kuivumisen osalta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Prospektiivisessa satunnaistetussa vaihtovuoroisessa tutkimuksessa «Ruhle KH, Franke KJ, Domanski U ym. Quality of lif...»8 tutkittiin 44 potilasta (39 miestä ja 4 naista, keski-ikä 51,5 ± 12,6 vuotta, BMI 30,9 ± 5,2 kg/m2, AHI 43,0 ± 28,1, pienin SaO2 81,7 ± 7,0 ja ESS 10,3 ± 5,4), jotka jaettiin kostutin- ja ei-kostutin -ryhmiin sekä hoidon aloituksen ajaksi että 4 viikon kotihoitojakson ajaksi. Kostutinryhmässä käytettiin lämpöletkua ja kostutinta. Hoitoryhmät vaihdettiin ristiin ensimmäisten 4 hoitoviikon jälkeen 4 seuraavaksi viikoksi. Ylehengitystieoireiden määrää selvitettiin kyselylomakkeilla.

Elämänlaatu ja hoitokomplianssi eivät parantuneet CPAP:iin liitetyn kontrolloidun kostutinhoidon myötä. Ylähengitystieoireiden haittavaikutuksista kuivuusoireet sen sijaan lievittyivät kostutinhoidolla.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Rakotonanahary D, Pelletier-Fleury N, Gagnadoux F ym. Predictive factors for the need for additional humidification during nasal continuous positive airway pressure therapy. Chest 2001;119:460-5 «PMID: 11171723»PubMed
  2. Massie CA, Hart RW, Peralez K ym. Effects of humidification on nasal symptoms and compliance in sleep apnea patients using continuous positive airway pressure. Chest 1999;116:403-8 «PMID: 10453869»PubMed
  3. Mador MJ, Krauza M, Pervez A ym. Effect of heated humidification on compliance and quality of life in patients with sleep apnea using nasal continuous positive airway pressure. Chest 2005;128:2151-8 «PMID: 16236868»PubMed
  4. Neill AM, Wai HS, Bannan SP ym. Humidified nasal continuous positive airway pressure in obstructive sleep apnoea. Eur Respir J 2003;22:258-62 «PMID: 12952257»PubMed
  5. Duong M, Jayaram L, Camfferman D ym. Use of heated humidification during nasal CPAP titration in obstructive sleep apnoea syndrome. Eur Respir J 2005;26:679-85 «PMID: 16204601»PubMed
  6. Ryan S, Doherty LS, Nolan GM ym. Effects of heated humidification and topical steroids on compliance, nasal symptoms, and quality of life in patients with obstructive sleep apnea syndrome using nasal continuous positive airway pressure. J Clin Sleep Med 2009;5:422-7 «PMID: 19961025»PubMed
  7. Worsnop CJ, Miseski S, Rochford PD. Routine use of humidification with nasal continuous positive airway pressure. Intern Med J 2010;40:650-6 «PMID: 19460056»PubMed
  8. Ruhle KH, Franke KJ, Domanski U ym. Quality of life, compliance, sleep and nasopharyngeal side effects during CPAP therapy with and without controlled heated humidification. Sleep Breath 2011;15:479-85 «PMID: 20503074»PubMed