Takaisin

Kaksoispaine- tai C-flex-laite ja uniapneapotilaan hoitoon sitoutuminen

Näytönastekatsaukset
Tarja Saaresranta
14.11.2016

Näytön aste: B

Uloshengityksen keventäminen CPAP-hoidossa (esimerkiksi kaksoispaineventilaattorilla tai C-flex-toiminnolla) ei näyttäisi parantavan hoitoon sitoutumista.

Kaksoispaineventilaattorihoidosta uniapneapotilailla on julkaistu vuonna 2009 Cochrane-katsaus «Smith I, Lasserson TJ. Pressure modification for i...»1. Arvioon löytyi 6 tutkimusta (Ballard 2007; Gay 2003; Gonzalez-Moro 2005; Jarvis 2006; Muir 1998; Reeves-Hoche 1995), joissa verrattiin vakio- ja kaksoispainehoitoa. Näistä 4 oli rinnakkaistutkimusta, joissa oli yhteensä 225 potilasta. Merkitsevää eroa ei todettu CPAP-hoidon käyttötunneissa (keskimääräinen ero: 0,06 tuntia/yö (95 % luottamusväli -0,31–0,43). Keskeyttäneiden määrä kaksoispaineryhmissä (7/114) oli hieman, mutta ei tilastollisesti (OR 0,58 (95 % luottamusväli 0,22–1,54)) matalampi kuin vakiopaineryhmässä (17/135). ESS-pisteissä ei tutkimuksissa tullut eroja (keskimääräinen ero 0,22 (95 % luottamusväli -1,27–1,72)). 2 vaihtovuoroisessa tutkimuksessa ei myöskään todettu merkitsevää eroa käyttötunneissa eri laitemoodien välillä.

Katsauksen 6 tutkimuksessa (Dolan 2008; Gfüllner 2007; Loube 2004; Marshall 2008; Modrak 2007; Nilius 2006) verrattiin vakiopainelaitetta CPAP-laitteeseen, jossa on uloshengityspaineen alennustoiminto (C-flexTM). Käyttötunneissa ei ollut merkittävää eroa. 2 rinnakkaistutkimuksessa (203 potilasta) keskimääräinen ero käyttötunneissa oli 0,2 tunti/yö; (95 % luottamusväli -0,09–0,49); ja 3 vaihtovuoroisessa tutkimuksessa (64 potilasta) 0,17 tuntia/yö (95 % luottamusväli -0,26–0,60). Keskeyttäneiden määristä ei ollut tietoa. ESS-pisteissä ei ollut merkitseviä eroja ryhmien välillä (keskimääräinen ero 0,74 (95 % luottamusväli -1,69–3,18)).

Dolanin 2008 rinnakkaistutkimuksessa kyselyn perusteella potilaat kokivat, että C-flexTM oli siedettävämpi (P < 0,05) ja miellyttävämpi (P < 0,05).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistetussa vaihtovuoroisessa 28 huonosti korkean paineen takia CPAP-hoitoon sitoutuneen uniapneapotilaan kohortissa «Gulati A, Oscroft N, Chadwick R ym. The impact of ...»2 verrattiin CPAP-hoitoa uudella koneella tai kaksoispaineventilaattorilla. Kumpikin hoitojakso kesti 4 viikkoa, ja välissä oli 2 viikon ns. washout-jakso. Käyttötunnit lisääntyivät keskimääräisestä kestosta 1,49 h/yö kestoon 2,23 h/yö uudella CPAP-laitteella (p = 0,006) ja kaksoispaineventilaattorilla kestoon 2,73 h/yö (p < 0,001), mutta eroa ei ollut uuden CPAP-laitteen ja kaksoispaineventilaattorin välillä (p = 0,059). Eron puuttumista saattaa selittää pieni otoskoko (tyypin 2 virhe). Eroja ei havaittu myöskään subjektiivisessa (ESS-kysely) tai objektiivisessa uneliaisuudessa (Oslerin testi).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yleinen kommentti:

Eron puuttumista saattaa selittää pieni otoskoko (tyypin 2 virhe) ainakin Gulatin «Gulati A, Oscroft N, Chadwick R ym. The impact of ...»2 tutkimuksessa. Tutkimusten perusteella laitteen vaihto toisentyyppiseksi uloshengityspaineen keventämiseksi ei näyttäisi olevan perusteltua, joskaan tämä ei sulje pois mahdollisuutta, että yksittäistapauksissa siitä saattaisi olla hyötyä.

Kirjallisuutta

  1. Smith I, Lasserson TJ. Pressure modification for improving usage of continuous positive airway pressure machines in adults with obstructive sleep apnoea. Cochrane Database Syst Rev 2009;4:CD003531 «PMID: 19821310»PubMed
  2. Gulati A, Oscroft N, Chadwick R ym. The impact of changing people with sleep apnea using CPAP less than 4 h per night to a Bi-level device. Respir Med 2015;109:778-83 «PMID: 25933913»PubMed