Takaisin

Uniapneapotilaan CPAP-hoito ja masennusoireet

Näytönastekatsaukset
Hanna-Riikka Kreivi
22.11.2010

Näytön aste: C

Uniapnean CPAP-hoito saattaa lieventää masennusoireita.

Povitzin ym. vuonna 2014 tekemässä systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «Povitz M, Bolo CE, Heitman SJ ym. Effect of treatm...»1 arvioitiin 19 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joissa arvioitiin CPAP-hoidon vaikutusta masennusoireisiin. Potilasmäärät tutkimuksissa vaihtelivat välillä 18–114 potilasta. Yhteensä potilaita oli 1 355. Suurimmassa osassa tutkimuksia potilaiden uniapnea oli keskivaikea – vaikea (AHI > 15), ja masennusoireita arvioitiin erilaisin validoiduin masennusoirekyselyin. Tutkimusten kesto vaihteli 1 viikosta 24 viikkoon.

CPAP-hoitoa saavien masennusoireet lievittyivät enemmän, kun heidän oireitaan verrattiin tavallisimmin vale-CPAP-hoitoa saavien potilaiden oireisiin. Suurin vaste CPAP-hoidolla saavutettiin tutkimuksissa, joissa potilaiden masennusoireet olivat vaikeimmat. CPAP-hoidon tehokkuutta verrattuna masennuksen standardihoitoon kuten antidepressiiviseen lääkitykseen ei selvitetty.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Guptan ym. vuonna 2016 tekemässä systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissa «Gupta MA, Simpson FC, Lyons DC. The effect of trea...»2 arvioitiin 31 tutkimusta, joissa tutkittiin uniapnean hoidon vaikutusta masennusoireisiin. Kaikissa tutkimuksissa oli mukana ainakin CPAP-hoito interventiona ja mukana oli yhden haaran tutkimuksia, tapaus-verrokkitutkimuksia ja satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia. Yhteensä tutkimuksissa oli 895 potilasta. 7 tutkimuksessa oli alle 20 tutkittavaa ja 2:ssa yli 100 osallistujaa. Tutkimusten kesto vaihteli 11 päivästä 2 vuoteen. Potilaiden uniapnea vaihteli lievästä keskivaikeaan ja keskimääräinen AHI oli 11–71,5/tunti. Masennusoireita arvioitiin erilaisin validoitujen masennusoirekyselyjen perustella.

CPAP-hoidon todettiin lievittävän kohtalaisesti masennus- ja ahdistusoireita verrattuna lumeeseen, mutta CPAP-hoitoa ei todettu tehokkaammaksi kuin vale-CPAP-hoito tai uniapneakiskohoito.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

McMahonin ym. tekemässä kvalitatiivisessa meta-analyysissä «McMahon JP, Foresman BH, Chisholm RC. The influenc...»3 vuonna 2003 arvioitiin 8 riittävän tilastollisen aineiston sisältävää satunnaistettua tutkimusta, joissa verrattiin CPAP-hoidon vaikutusta uniapneapotilailla neuropsykologisessa testauksessa todettuun depressioon. Potilasmäärät tutkimuksissa olivat pieniä (7–34 potilasta), ja valtaosassa tutkimuksista potilailla oli vaikea uniapnea (AHI > 40). Depression mittarit vaihtelivat eri tutkimuksissa, ja muutoksia verrattiin hoidon aikana.

5 tutkimuksessa todettiin merkitsevä depressiomittarin tuloksen paraneminen hoidon aikana. 3 tutkimuksessa vaikutusta ei tullut esiin, eivätkä nämä tutkimukset eronneet potilasmäärien tai esim. tutkimusasetelmien osalta. Kaikissa tutkimuksissa CPAP-hoidon kesto oli vähintään 2 kuukautta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kawaharan tutkimuksessa «Kawahara S, Akashiba T, Akahoshi T ym. Nasal CPAP ...»4 verrattiin 132 vaikeaa uniapneaa sairastavaa (AHI 59,4 ± 23,8) ja 38 ikä- ja sukupuolivakioitua kontrollipotilasta. Lähtötilanteessa uniapneapotilaiden elämänlaatu ja erityisesti depressiopistemäärä (The Zung Self-Depression Scale eli SDS) olivat merkittävästi huonommat kuin verrokeilla.

Hoidon tehon arviointi tapahtui 8 viikon hoidon jälkeen, jolloin todettiin elämänlaadun merkitsevä paraneminen, joka selittyy SDS:n parantumisella (49,2 ± 10,4 -arvosta 45,1 ± 9,6 -arvoon, p < 0,01).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Munozin tutkimuksessa «Muñoz A, Mayoralas LR, Barbé F ym. Long-term effec...»5 verrattiin 80 vaikeaa uniapneaa sairastavaa potilasta (AHI 60 ± 2) ikä- ja sukupuolivakioituihin kontrolleihin. Tutkimuksesta suljettiin pois potilaat, joilla oli tiedossa masennus tai muu psykiatrinen diagnoosi. Lähtötilanteessa potilaat erosivat merkitsevästi masennuksen suhteen verrokeista (Beck-testin depressiopisteet 8 ± 1 vs. 4 ± 1, p < 0,01).

12 kuukauden CPAP-hoidon myötä väsymysoireet lievenivät merkittävästi, mutta depressioon hoidolla ei ollut vaikutusta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Kirjallisuutta

  1. Povitz M, Bolo CE, Heitman SJ ym. Effect of treatment of obstructive sleep apnea on depressive symptoms: systematic review and meta-analysis. PLoS Med 2014;11:e1001762 «PMID: 25423175»PubMed
  2. Gupta MA, Simpson FC, Lyons DC. The effect of treating obstructive sleep apnea with positive airway pressure on depression and other subjective symptoms: A systematic review and meta-analysis. Sleep Med Rev 2016;28:55-68 «PMID: 26454823»PubMed
  3. McMahon JP, Foresman BH, Chisholm RC. The influence of CPAP on the neurobehavioral performance of patients with obstructive sleep apnea hypopnea syndrome: a systematic review. WMJ 2003;102:36-43 «PMID: 12679970»PubMed
  4. Kawahara S, Akashiba T, Akahoshi T ym. Nasal CPAP improves the quality of life and lessens the depressive symptoms in patients with obstructive sleep apnea syndrome. Intern Med 2005;44:422-7 «PMID: 15942087»PubMed
  5. Muñoz A, Mayoralas LR, Barbé F ym. Long-term effects of CPAP on daytime functioning in patients with sleep apnoea syndrome. Eur Respir J 2000;15:676-81 «PMID: 10780758»PubMed