Takaisin

Itsesäätyvä CPAP-laite ja uniapneapotilaan hoitoon sitoutuminen

Näytönastekatsaukset
Tarja Saaresranta
25.11.2016

Näytön aste: B

Itsesäätyvä CPAP-laite ei eroa hoitoon sitoutumisen kannalta merkittävästi vakiopaineisesta CPAP-laitteesta.

Cochrane-katsaus vuodelta 2004 «Haniffa M, Lasserson TJ, Smith I. Interventions to...»1 selvitti, onko potilaiden hoitomyöntyvyydessä eroa itsesäätyvää CPAP-laitetta (auto-CPAP) ja vakiopaineista CPAP-laitetta käytettäessä. Katsauksessa oli mukana 13 satunnaistettua tutkimusta vuosilta 1996–2003, ja niissä oli mukana yhteensä 729 potilasta.

5 tutkimuksessa potilaat oli satunnaistettu rinnakkaisiin hoitoryhmiin (117 auto-CPAP-hoitoryhmässä ja 120 vakiopaine-CPAP-ryhmässä) ja 8 tutkimuksessa kyseessä oli vaihtovuoroinen asetelma (492 potilasta). Hoitoajat vaihtelivat 1–12 viikon välillä. Hoitoon sitoutumista arvioitiin muun muassa hoitolaitteen käyttötuntimäärillä (tunnit/vrk) ja hoitolaitteen käyttövuorokausien osuudella (prosenttina niiden vuorokausien osuus, jolloin hoitolaite oli ollut käytössä kaikista hoitojakson vuorokausista). Tutkimusten välillä oli merkitsevää heterogeenisyyttä.

Laitteen käyttötuntimäärissä ja -vuorokausien osuudessa ei ollut merkitsevää eroa itsesäätyvän ja vakiopaineisen CPAP-hoidon välillä: rinnakkaisissa hoitoryhmissä käyttötuntien painotettu keskimääräinen ero (WMD, 95 % luottamusväli) oli 0,32 t/vrk (-0,26–0,90); vaihtovuoroisissa tutkimuksissa käyttötuntien keskimääräinen ero oli 0,29 (0,06–0,51) t/vrk, ja hoitolaitteen käyttövuorokausien osuuden ero oli 3,15 % (-0,97–7,27). Potilaiden omaa mielipidettä selvitettäessä tulokset olivat vaihtelevia: neljässä viidestä vaihtovuoroisesta tutkimuksesta yhteensä 78/110 potilaista, mutta viidennessä tutkimuksessa vain 4/29 potilaista halusi ensisijaisesti käyttää itsesäätyvää laitetta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Kuten katsauksen laatijat kirjoittavat, tutkimusasetelmat olivat vaihtelevia, tutkimusten laatu vaihteli ja tutkimusten välillä oli merkitsevää heterogeenisyyttä. Heterogeenisyys hävisi, kun 2 tutkimusta, joilla saatiin merkitsevät erot itsesäätyvän laitteen hyväksi, poistettiin analyysista. Näihin 2 tutkimuksiin oli potilaat valikoitu sillä perusteella, että uniapnean hoito edellytti yli 10 cmH2O CPAP-painetta.

Cochrane-katsaus vuodelta 2009 «Smith I, Lasserson TJ. Pressure modification for i...»2 selvitti, onko potilaiden hoitomyöntyvyydessä eroa itsesäätyvää CPAP-laitetta (auto-CPAP) tai C-Flex-toimintoista CPAP-laitetta tai kaksoispaineventilaattoria ja vakiopaineista CPAP-laitetta käytettäessä. Katsauksessa oli mukana 45 satunnaistettua tutkimusta, joissa oli mukana yhteensä 1 874 potilasta.

Auto-CPAP-tutkimuksissa (30 tutkimusta, joissa 1 136 osallistujaa) havaittiin vaihtovuoroisissa tutkimuksissa käyttötunneissa 0,26 h/vrk (95 % luottamusväli 0,08–0,35) ero itsesäätyvän CPAP:n hyväksi, mutta eron kliininen merkitys on kyseenalaista. Rinnakkaisryhmien tutkimuksissa ero ei ollut merkitsevä. C-Flex-tutkimuksia oli 6 (osallistujia 318) ja kaksoispaineventilaattoritutkimuksia samoin 6 (285 osallistujaa); näissä ei eroa käyttötunneissa havaittu.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Hoitoon sitoutuminen käyttötuntien perusteella oli itsesäätyvällä laitteella tilastollisesti parempi, mutta kliinisesti ero tuskin on merkitsevä.

Meta-analyysissä vuodelta 2012 «Xu T, Li T, Wei D ym. Effect of automatic versus f...»3 selvitettiin itsesäätyvän ja vakiopaineisen CPAP:in hoitomyöntyvyyden eroa. Tutkimuksia oli 19 ja niissä 845 potilasta.

Käyttötunneissa oli eroa 0,23 h/vrk (95 % luottamusväli 0,06–0,39) itsesäätyvän CPAP:in hyväksi. 4 tutkimuksessa (263 potilasta) kysyttiin potilaiden mieltymystä laitteisiin. Enemmistö potilaista olisi valinnut itsesäätyvän CPAP-laitteen (OR 3,65, 95 % luottamusväli 1,27–10,53), mutta ei johtanut välttämättä parempaan hoitomyöntyvyyteen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Hoitoon sitoutuminen oli käyttötuntien perusteella itsesäätyvällä CPAP-laitteella tilastollisesti parempi, mutta kliinisesti ero tuskin on merkitsevä.

Toisessa meta-analyysissä vuodelta 2012 «Ip S, D'Ambrosio C, Patel K ym. Auto-titrating ver...»4 oli mukana 24 satunnaistettua tutkimusta. Näistä 20:ssa ei ollut eroa käyttötunneissa; 4 tutkimuksessa käyttötunteja oli enemmän itsesäätyvää CPAP-laitetta käyttävillä. Kaiken kaikkiaan itsesäätyvä CPAP-laite paransi komplianssia 11 min/yö (95 % luottamusväli 3–9 min). Sen sijaan vakiopaineinen CPAP-laite paransi keskimääräistä yöllistä happikyllästeisyyttä 1,3 % enemmän kuin itsesäätyvä CPAP (95 % luottamusväli 0,4–2,2 %).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Hoitoon sitoutuminen oli käyttötuntien perusteella itsesäätyvällä CPAP-laitteella tilastollisesti parempi, mutta kliinisesti ero tuskin on merkitsevä. Seuranta-aika oli lyhyt ja tutkimuksista suljettiin yleensä pois potilaat, joilla oli merkittävää liitännäissairastavuutta, joten sovellettavuus suureen osaan uniapneapotilasta on rajoittunutta.

Kirjallisuutta

  1. Haniffa M, Lasserson TJ, Smith I. Interventions to improve compliance with continuous positive airway pressure for obstructive sleep apnoea. Cochrane Database Syst Rev 2004;:CD003531 «PMID: 15495057»PubMed
  2. Smith I, Lasserson TJ. Pressure modification for improving usage of continuous positive airway pressure machines in adults with obstructive sleep apnoea. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD003531 «PMID: 19821310»PubMed
  3. Xu T, Li T, Wei D ym. Effect of automatic versus fixed continuous positive airway pressure for the treatment of obstructive sleep apnea: an up-to-date meta-analysis. Sleep Breath 2012;16:1017-26 «PMID: 22139138»PubMed
  4. Ip S, D'Ambrosio C, Patel K ym. Auto-titrating versus fixed continuous positive airway pressure for the treatment of obstructive sleep apnea: a systematic review with meta-analyses. Syst Rev 2012;1:20 «PMID: 22587875»PubMed