Takaisin

Uniapneakiskohoito ja elämänlaatu

Näytönastekatsaukset
Päivi Korhonen
2.2.2017

Näytön aste: C

Uniapneakiskon käyttö saattaa parantaa uniapneapotilaan elämänlaatua.

Apneakiskohoidon vertailu lumekiskohoitoon, joka ei tuo alaleukaa eteenpäin

Tanskalaisessa, vuonna 2008 julkaistussa tutkimuksessa «Petri N, Svanholt P, Solow B ym. Mandibular advanc...»1satunnaistettiin 98 uniapneapotilasta (keskimääräinen ikä 50 vuotta, AHI 35/h, BMI 31,1 kg/m2, ESS 11 pistettä) 3 eri rinnakkaishoitoryhmään 4 viikon ajaksi:

1) apneakisko, joka pitää alaleukaa eteenpäin tuodussa asennossa (MAA = mandibular advancement appliance)

2) lumekiskohoito

3) ei interventiota.

MAA-ryhmässä AHI laski keskimäärin 14,1/h (95 % luottamusväli 7,4–20,8), ESS 3,3 pistettä (95 % luottamusväli 1,8–4,8), ja elämänlaatu koheni merkitsevästi geneerisen SF-36-mittarin osa-alueilla: vitaliteetti (ennen hoitoa 41,5 ± 23,4 ja hoidon aikana 59, ± 24,7, p < 0,001), koettu yleinen terveys ja koettu psyykkinen terveydentila. Muissa hoitoryhmissä ei tapahtunut muutosta elämänlaadussa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ruotsalaisessa, vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa «Marklund M, Carlberg B, Forsgren L ym. Oral Applia...»2 satunnaistettiin 96 lievää tai keskivaikeaa (AHI < 30/h) uniapneaa sairastavaa henkilöä (ikä 20–70 vuotta, BMI < 35 kg/m2) 4 kuukautta kestävään hoitoon uniapneakiskolla tai lumekiskolla.

Hoitoryhmien välillä ei todettu eroa elämänlaadussa: ryhmien välinen keskimääräinen ero sairaus-spesifisellä FOSQ-mittarilla oli -1,2 (95 % luottamusväli -2,5–0,1) eikä mikään SF-36-mittarin osa-alueista eronnut merkitsevästi ryhmien välillä. Myöskään päiväaikaisessa uneliaisuudessa (ESS-kysely) ei todettu ryhmien välistä eroa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Apneakiskohoidon vertailu CPAP-hoitoon

Vuonna 2009 päivitetyssä Cochrane-katsauksessa «Lim J, Lasserson TJ, Fleetham J ym. Oral appliance...»3 arvioitiin 6 tutkimusta, joissa apneakiskohoitoa verrattiin CPAP-hoitoon potilaiden elämänlaadun suhteen. Rinnakkaisryhmätutkimuksissa (3 tutkimusta, yhteensä 193 potilasta) potilaiden elämänlaatu ei eronnut hoitoryhmissä: SAQLI-score CPAP-ryhmässä 4,4–5,5 ja OA-ryhmässä 4,5–5,5, keskimääräinen ero -0,03 (95 % luottamusväli -0,35–0,28). Vaihtovuoroisissa tutkimuksissa (3 tutkimusta, yhteensä 155 potilasta) saavutettiin joillakin SF-36-mittarin osa-alueilla paremmat tulokset CPAP-hoitoryhmässä, sen sijaan FOSQ-mittarilla ei havaittu eroa elämänlaadussa hoitoryhmien välillä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Eri tutkimuksissa käytettiin erilaisia elämänlaatua mittaavia kyselyjä, joten tulosten yhteenveto on hankalaa. Tulokset olivat myös kovin vaihtelevia.

Meta-analyysissa «Li W, Xiao L, Hu J. The comparison of CPAP and ora...»4 arvioitiin vuoteen 2012 mennessä julkaistut, satunnaistetut ja kontrolloidut tutkimukset, joissa verrattiin uniapneapotilaiden elämänlaatua apneakisko- ja/tai CPAP-hoidon aikana.

2 vaihtovuoroisessa tutkimuksessa FOSQ-elämänlaatukyselyn tulokset eivät eronneet hoitoryhmien välillä, keskimääräinen ero oli -0,43 (95 % luottamusväli -1,41–0,54). SF-36-mittarilla arvioituna vain toisessa tutkimuksessa elämänlaatu koheni joillakin osa-alueilla.

3 rinnakkaisryhmätutkimuksessa hoitoryhmien välillä ei ollut eroa SF-36-kyselyllä arvioituna.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Eri tutkimuksissa käytettiin erilaisia elämänlaatua mittaavia kyselyjä, joten tulosten yhteenveto on hankalaa. Tulokset olivat myös kovin vaihtelevia.

Australialaisessa, vuonna 2013 julkaistussa tutkimuksessa «Phillips CL, Grunstein RR, Darendeliler MA ym. Hea...»5 satunnaistettiin 126 oireista uniapneapotilasta (keskimääräinen ikä 50 vuotta, AHI 25,6/h, BMI 29,5 kg/m2, ESS 9 pistettä) vaihtovuoroisiin, 1 kuukauden kestäviin hoitojaksoihin joko uniapneakisko- tai CPAP-hoidolla. Hoitojaksoja oli kutakin potilasta kohden 4: 2 apneakiskolla ja 2 CPAP-hoidolla. Hoitojaksoja edelsi 4–6 viikon laitteeseen sopeutumisjakso, jolloin 9 henkilöä keskeytti tutkimuksen. Tutkimuksen suoritti loppuun 108 potilasta (86 %).

CPAP-hoidolla AHI laski enemmän kuin apneakiskohoidolla (4,5/h vs. 11,1/h, p < 0,001), mutta apneakisko oli paremmin siedetty ja hoitokomplianssi parempi. Hoitoryhmien välillä ei ollut eroa potilaiden elämänlaadussa FOSQ-mittarilla arvioituna: keskimääräinen ero oli -0,03 (95 % luottamusväli -0,4–0,3). Sen sijaan SF-36-mittarilla arvioituna apneakiskopotilaiden elämänlaatu oli parempi 4 osa-alueella ja mentaalisen summakomponentin osalla (p < 0,05).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yleinen kommentti:

Apneakiskohoidolla ja CPAP-hoidolla ei liene merkittävää eroa potilaiden elämänlaadun kannalta.

Kirjallisuutta

  1. Petri N, Svanholt P, Solow B ym. Mandibular advancement appliance for obstructive sleep apnoea: results of a randomised placebo controlled trial using parallel group design. J Sleep Res 2008;17:221-9 «PMID: 18482111»PubMed
  2. Marklund M, Carlberg B, Forsgren L ym. Oral Appliance Therapy in Patients With Daytime Sleepiness and Snoring or Mild to Moderate Sleep Apnea: A Randomized Clinical Trial. JAMA Intern Med 2015;175:1278-85 «PMID: 26030264»PubMed
  3. Lim J, Lasserson TJ, Fleetham J ym. Oral appliances for obstructive sleep apnoea. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD004435 «PMID: 16437488»PubMed
  4. Li W, Xiao L, Hu J. The comparison of CPAP and oral appliances in treatment of patients with OSA: a systematic review and meta-analysis. Respir Care 2013;58:1184-95 «PMID: 23287015»PubMed
  5. Phillips CL, Grunstein RR, Darendeliler MA ym. Health outcomes of continuous positive airway pressure versus oral appliance treatment for obstructive sleep apnea: a randomized controlled trial. Am J Respir Crit Care Med 2013;187:879-87 «PMID: 23413266»PubMed