Takaisin

Antigeenitestit StrA-diagnostiikassa

Näytönastekatsaukset
Hans Blomberg ja Pekka Honkanen
11.6.2020

Näytön aste: A

StrA-antigeenitestien herkkyys on 70–97 % ja tarkkuus yli 95 % verrattuna nieluviljelyyn.

Katsausartikkelissa «Gerber MA, Shulman ST. Rapid diagnosis of pharyngi...»1 verrattiin 36 Yhdysvalloissa 1990-luvun loppupuolella tehdyn tutkimuksen StrA-antigeenitestejä viljelytuloksiin. Viljelytulos perustui veriagarmaljaviljelyyn useimmissa mukaan otetuissa tutkimuksissa.

Suurimmassa osassa katsauksessa olleista testeistä tarkkuus oli yli 95 % ja herkkyys oli 70–90 %, kun niitä verrattiin veriagarviljelytuloksiin.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä
  • Kommentti: StrA-viljelyyn sisältyy useita haasteita. Tulokseen vaikuttaa kasvualusta, inkubaatioajat, nielunäytteiden määrä, viljely paikallisesti tai keskuslaboratoriossa. Viljelyä tarvitaan antigeenitestien lisäksi seurattaessa mikrobilääkeherkkyyttä.

Norjassa tutkittiin 306 nielunäytettä, jotka oli otettu yleislääkärin vastaanotolla aikuis- ja lapsinielukipupotilailta «Lindbaek M, Høiby EA, Lermark G ym. Which is the b...»2. Kaikilta potilailta otettiin nieluviljely, ja vastaanoton yhteydessä tehtiin StrA-antigeenitesti. Antigeenitestin tulosta verrattiin keskuslaboratoriossa 2 eri viljelymenetelmällä saatuihin tuloksiin. Ensimmäisellä viljelymenetelmällä saatiin 110 positiivista StrA-näytettä ja toisessa viljelyssä positiivisia näytteitä löydettiin 17 lisää. Yhteensä viljelyissä saatiin 127 positiivista StrA-näytettä. Verrattuna viljelyyn StrA-antigeenitestin sensitiivisyys oli 97 % ja spesifisyys 95 %.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa «Tanz RR, Gerber MA, Kabat W ym. Performance of a r...»3 vuosina 2004–2005 tutkittiin 6 eri lastenlääkärin vastaanotolla faryngiittidiagnoosin saaneet 1 848 lasta (3–18-vuotiaita). Lapsilta otettiin samanaikaisesti nielunäytteet 2 näytetikulla. Toisesta näytetikusta tehtiin vastaanotolla sekä nieluviljely että antigeenitesti. Toinen näytetikku lähetettiin viljelyä varten keskuslaboratorioon.

Keskuslaboratoriossa suoritetussa viljelyssä oli positiivinen tulos vaihdellen 21–26 %:lla. Vastaanottojen tutkimustuloksien arvioinnissa käytettiin keskuslaboratorion viljelytulosta standardina. Vastaanotoilla tehtyjen antigeenitestien sensitiivisyys oli keskimäärin 70 % (61–80 %) ja vastaanotolla tehtyjen viljelyiden sensitiivisyys keskimäärin 81 % (71–91 %). Vastaavasti vastaanotoilla tehtyjen antigeenitestin spesifisyys oli keskimäärin 98 % (98–99,5 %) ja viljelyjen spesifisyys keskimäärin 97 % (94–99 %). Saadut erot eivät olleet merkitseviä.

Antigeenitestin negatiivisten tulosten varmistaminen viljelyllä lisäsi tutkimuksen sensitiivisyyden 85 %:iin. Myös oireiden ollessa selvempiä eli McIsaac-pisteiden ollessa yli 2 suureni sekä antigeenitestien että viljelyiden sensitiivisyys eli 78 % ja 87 % verrattuna keskimääräiseen sensitiivisyyteen koko aineistossa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Meta-analyysin «Stewart EH, Davis B, Clemans-Taylor BL ym. Rapid a...»4 tavoitteena oli selvittää aikaisempiin julkaisuihin perustuen A-streptokokin pikatestien sensitiivisyys ja spesifisyys verrattuna nieluviljelyyn sekä syy näiden suureiden vaihtelevuuteen eri tutkimuksissa. Usean tietokannan kattavassa haussa kirjoittajat löysivät 43 laatukriteerit täyttävää julkaisua (vähintään 50 potilasta, etenevä tietojen kerääminen, ei merkittävää harhan riskiä), joissa oli mukana 18 464 potilasta. Julkaisut olivat tammikuusta 2000 huhtikuulle 2012. Tutkimukset olivat eteneviä seurantatutkimuksia. Julkaisuista 59,3 % oli lapsipotilaista, 67,2 % avohoitovastaanotoilta ja 32,2 % päivystysyksiköistä.

Streptokokki A:n antigeenin osoittamiseen oli käytetty 3 eri menetelmää: immunokromatografinen, entsyymi-immunologinen ja optinen immunomääritys. Immunokromatografisella menetelmällä lapsipotilailla sensitiivisyys oli 86 % (95 % luottamusväli 85–87) ja spesifisyys 96 % (95 % luottamusväli 95–96). Aikuispotilailla vastaavat luvut olivat 91 % (95 % luottamusväli 87–94) ja 93 % (95 % luottamusväli 92–95). Entsyymi-immunologisella menetelmällä lasten luvut olivat sensitiivisyys 86 % (95 % luottamusväli 79–92) ja spesifisyys 92 % (95 % luottamusväli 88–95). Aikuisten vastaavat luvut olivat 86 % (95 % luottamusväli 81–91) ja 97 % (95 % luottamusväli 96–99). Optisella immunomäärityksellä lapsilla sensitiivisyys oli 80 % (95 % luottamusväli 77–82) ja spesifisyys 93 % (95 % luottamusväli 92–94). Aikuisten vastaavat luvut olivat 94 % (95 % luottamusväli 80–99) ja 69 % (95 % luottamusväli 54–81). Tulosten heterogeenisuus oli huomattava. Jos lasten osalta sensitiivisyyden haarukka määritellään 95 % luottamusvälin mukaan, vaihtelu oli 42 %:sta 100 %:iin. Aikuisten kohdalla vastaava vaihteluväli oli 59 %:sta 99 %:iin. Kirjoittajat eivät löytäneet selitystä tulosten huomattavaan heterogeenisuuteen.

Kirjoittajien tulkinnan mukaan antigeeninosoituksen sensitiivisyys on aikuispotilailla hyvä ja spesifisyys erinomainen. Lasten kohdalla sensitiivisyys jää matalammalle tasolle

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Gerber MA, Shulman ST. Rapid diagnosis of pharyngitis caused by group A streptococci. Clin Microbiol Rev 2004;17:571-80, table of contents «PMID: 15258094»PubMed
  2. Lindbaek M, Høiby EA, Lermark G ym. Which is the best method to trace group A streptococci in sore throat patients: culture or GAS antigen test? Scand J Prim Health Care 2004;22:233-8 «PMID: 15765639»PubMed
  3. Tanz RR, Gerber MA, Kabat W ym. Performance of a rapid antigen-detection test and throat culture in community pediatric offices: implications for management of pharyngitis. Pediatrics 2009;123:437-44 «PMID: 19171607»PubMed
  4. Stewart EH, Davis B, Clemans-Taylor BL ym. Rapid antigen group A streptococcus test to diagnose pharyngitis: a systematic review and meta-analysis. PLoS One 2014;9:e111727 «PMID: 25369170»PubMed