Takaisin

Äidin tupakointi raskauden aikana ja lapsen astma

Näytönastekatsaukset
Terttu Harju
29.8.2012

Näytön aste: B

Äidin tupakointi lisännee lapsen astmariskiä.

Suomalaisessa syntymäkohorttitutkimuksessa «Jaakkola JJ, Gissler M. Maternal smoking in pregna...»1 olivat mukana kaikki Suomessa 1987 syntyneet lapset (n = 60 254). Tässä tutkimuksessa tutkittiin 58 841 yhden lapsen raskautta rekistereiden avulla 7 ensimmäisen elinvuoden ajan. Tiedot syntymäpainosta, raskauden kestosta ja äidin tupakoinnista poimittiin rekistereistä. Tupakointi jaettiin kolmeen ryhmään: tupakoimattomat, alle 10 savuketta/vrk ja yli 10 savuketta/vrk tupakoivat.

Ensisijainen päätetapahtuma oli astma. Astma määriteltiin joko yhdeksi sairaalahoidoksi astman vuoksi (ICD-9-koodi 493), ilmaislääkeoikeus astmaan tai sairaan lapsen hoitotuki astman vuoksi. Astmadiagnoosin saaneiden lasten absoluuttisia määriä tupakoimattomien ja tupakoivien äitien ryhmässä ei kerrota.

Astmadiagnoosin riski oli tupakoimattomien äitien lapsilla 0.033, alle 10 savuketta tupakoivilla 0.041 (0.036–0.047) ja yli 10 savuketta tupakoivilla 0.045 (0.037–0.054) ja OR tupakoimattomien äitien lapsilla 1, alle 10 savuketta/vrk tupakoivilla 1.23 (1.07–1.42) ja yli 10 savuketta/vrk tupakoivilla 1.35 (1.13–1.62). Vain pieni osa tupakoinnin vaikutuksesta välittyi sikiön kasvun kautta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Southern California Children's Health Study -tutkimuksen «Gilliland FD, Li YF, Peters JM. Effects of materna...»2 materiaaliin perustuvassa tutkimuksessa rekrytoitiin 5 762 lasta julkisista kouluista 12 kunnasta luokilta 4, 7, 10 ja 12. Vanhemmat tai huoltajat täyttivät kyselyn, jossa selvitettiin muun muassa sitä, oliko lapsella lääkärin toteama astma ja oliko hengityksen vinkunaa esiintynyt viimeisen vuoden aikana. Tiedot talouden aikuisten tupakoinnista, sisätiloissa poltettujen savukkeiden määrä päivässä sekä äidin tupakointi raskauden aikana kysyttiin. Lapsen oma tupakointi selvitettiin spirometriatestin yhteydessä (100 savuketta tupakoituna; 1.7 % lapsista).

Tupakansavualtistus jaettiin kategorioihin ei lainkaan, vain in utero, in utero ja altistuminen ympäristön tupakansavulle (ETS). Aineistosta arvioitiin in utero - ja ETS-vaikutus astman ilmaantumiseen ja vinkunaan, molemmat erikseen ja yhdessä.

Tulokset: 18.8 % lapsista altistui kohdussa äidin tupakoinnille ja 39.5 % ETS:lle. 57.7 % ei altistunut lainkaan tupakansavulle, 23.3 % vain ETS:lle, 3.0 % vain kohdussa ja 16.0 % sekä ETS että kohdussa. Astmadiagnoosi oli 17.8 %:lla kohdussa tupakoinnille altistuneista vs 14 % altistumattomista (OR 1.8; 95 % luottamusväli 1.1–2.9). Altistuminen kohdussa ilman postnataalista ETS:ta assosioitui lääkärin toteamaan astmaan (OR 1.8; 95 % luottamusväli 1.1–2.9); syntymänjälkeinen altistuminen ei tuonut enää lisäriskiä kohdussa tapahtuneen altistumisen aiheuttaneen astmariskin lisäksi. Myös riski vinkunaan oli 1.8-kertainen (95 % luottamusväli 1.2–2.6).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ruotsalaisessa BAMSE-tutkimuksessa «Lannerö E, Wickman M, Pershagen G ym. Maternal smo...»3 4 089 vastasyntyneen syntymäkohorttia seurattiin kaksi vuotta vuosina 1994–96. Äidin tupakointi raskauden aikana kartoitettiin kyselyllä (vähintään yksi savuke päivässä). Isän tupakointitietoja raskauden ajalta ei kerätty.

ETS määriteltiin äidin tupakoinniksi ensi kuukausien aikana tai lapsen ollessa 1-vuotias. Myös isän tupakointitiedot kysyttiin. Kysely tehtiin lapsen ollessa 2 kuukauden sekä yhden ja kahden vuoden ikäinen. Lääkärin toteama astma ja vinkunaoireet sekä yöyskä kysyttiin.

Tulokset: 3 790 lapsesta saatiin kaikki tarvittava tieto. Heistä 469 lasta altistui kohdussa tupakansavulle. Tupakoitsijoiden osuus väheni raskauden edetessä ollen ensimmäisellä raskauskolmanneksella 12 %, toisella 10 % ja kolmannella 9 %. Lapsista 25 % altistui ETS:lle kahden ensimmäisen ikävuoden aikana.

Toistuvan vinkunan kumulatiivinen insidenssi 2 ikävuoteen mennessä oli 8.5 %, lääkärin toteaman astman 6.5 % ja milloin tahansa esiintyneen vinkunan 27 %. Äidin tupakointi raskauden aikana lisäsi merkittävästi toistuvan vinkunan riskiä alle 2 vuoden iässä (OR 2.2; 95 % luottamusväli 1.3–3.6) ja vaikutus oli suurin äidin tupakoidessa ensimmäisen tai toisen trimesterin aikana (OR 2.5; 95 % luottamusväli 1.5–4.0).

Äidin tupakointi raskauden aikana lisäsi merkitsevästi lääkärin toteaman astman riskiä (OR 2.1; 95 % luottamusväli 1.2–3.7) ja vinkunaoiretta milloin tahansa alle 2-vuotiaana (OR 1.6; 95 % luottamusväli 1.2–2.3).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti:

«Lannerö E, Wickman M, Pershagen G ym. Maternal smo...»3: Äidin tupakoinnin merkitys lapsen astman riskitekijänä on osoitettu useissa kohorttitutkimuksissa.

Kirjallisuutta

  1. Jaakkola JJ, Gissler M. Maternal smoking in pregnancy, fetal development, and childhood asthma. Am J Public Health 2004;94:136-40 «PMID: 14713711»PubMed
  2. Gilliland FD, Li YF, Peters JM. Effects of maternal smoking during pregnancy and environmental tobacco smoke on asthma and wheezing in children. Am J Respir Crit Care Med 2001;163:429-36 «PMID: 11179118»PubMed
  3. Lannerö E, Wickman M, Pershagen G ym. Maternal smoking during pregnancy increases the risk of recurrent wheezing during the first years of life (BAMSE). Respir Res 2006;7:3 «PMID: 16396689»PubMed