Suomalainen väestöpohjainen tapaus-verrokkitutkimus «Jaakkola MS, Piipari R, Jaakkola N ym. Environment...»1 astman ilmaantumisesta käsitteli 21–63-vuotiaita aikuisia Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä. Syyskuun 1997 ja maaliskuun 2000 välisenä aikana todetut uudet astmat otettiin tutkimukseen (sekä erikoissairaanhoidosta että perusterveydenhuollosta). Materiaalia täydennettiin vielä poimimalla Kelan rekisteristä kaikki astmadiagnoosilla myönnetyt lääkkeiden erityiskorvausoikeudet.
Astman diagnostiset kriteerit olivat vähintään 1 astmaoire (pitkittynyt yskä, vinkuna, rasituksen aiheuttamat hengenahdistuskohtaukset tai yöllinen yskä tai vinkuna) ja palautuva obstruktio keuhkofunktiotutkimuksissa. Tutkimukseen otettiin 239 iältään 21–63-vuotiasta uutta astmaa ja heille 487 kontrollia. Tupakoitsijat suljettiin pois molemmista ryhmistä.
Altistuminen passiiviselle tupakoinnille (ETS) arvioitiin kyselyllä (viimeiset 12 kuukautta, elämänaikainen altistuminen kotona ja työssä) ja savukkeiden lukumäärällä per päivä. Lisäksi kysyttiin altistuksen kesto.
Astmariski oli suhteessa työpaikan ETS-altistukseen (OR 2,16; 95 % luottamusväli 1,26–3,72) ja altistumiseen kotona (OR 4,77; 95 % luottamusväli 1,29–17,7) edeltäneen vuoden aikana.
Italialaisessa tutkimuksessa «Simoni M, Baldacci S, Puntoni R ym. Respiratory sy...»2 haastateltiin 2 195 naimisissa tai työelämässä olevaa tupakoimatonta naista. ETS arvioitiin mittaamalla syljen kotiniinipitoisuus.
Tupakansavulle altistuminen työssä ja kotona lisäsi astmariskiä (OR 1,5, 95 % luottamusväli 1,09–2,08) ja selitti 10 % astmaoireista tai -diagnooseista.
FinEsS-tutkimuksessa «Larsson ML, Loit HM, Meren M ym. Passive smoking a...»3 haastateltiin vuonna 1996 yhteensä 4 995 virolaista tupakoimatonta naista ja 1 822 miestä ja kartoitettiin heidän hengitystieoireensa, sairautensa ja ETS-altistumisensa. 19,2 % miehistä ja 31,3 % naisista altistui tupakansavulle kotona, ja 52,6 % miehistä ja 37 % naisista altistui tupakansavulle kodin ulkopuolella.
Lääkärin toteaman astman riski kasvoi, jos ETS-altistusta oli kodin ulkopuolella yli 5 tuntia päivässä. ETS kotona ei lisännyt astmariskiä.
Osana European Respiratory Health Survey -tutkimusta «Radon K, Büsching K, Heinrich J ym. Passive smokin...»4 haastateltiin 4 500 henkilöä Hampurissa ja 4 990 Erfurtissa, Saksassa. I-vaiheessa lähetettiin kyselylomake, ja II-vaiheessa lähetettiin kaikille hampurilaisille vastanneille ja otokselle (n = 1 338) Erfurtista kutsu osallistua II-vaiheeseen (spirometria, metakoliinialtistus, ihotestit, haastattelu sisältäen kysymykset ETS-altistumisesta lapsena ja aikuisena, työaltisteet ym.). Lopullinen n = 1 890; ETS-altistuneita 909 ja ei-altistuneita 972.
Tupakansavualtistus työpaikalla lisäsi astmariskiä (OR 1,55; 95 % luottamusväli 0,99–2,32), kotona tapahtunut altistuminen ei. Riski oli suurempi, jos altistumisen kesto kasvoi > 8 t/vrk (OR 2,06; 95 % luottamusväli 1,07–3,97).
Aikuisiällä alkaneen astman ja aktiivisen sekä passiivisen tupakoinnin yhteyttä tutkittiin U.S. Black Women's Health Study -tutkimuksessa «Coogan PF, Castro-Webb N, Yu J ym. Active and pass...»5, joka oli prospektiivinen kohorttitutkimus, jossa seurattiin vuodesta 1995 vuoteen 2011 yhteensä 46 182 afroamerikkalaista naista joka 2. vuosi toteutetulla kyselytutkimuksella. Astmaksi määriteltiin lääkärin toteama astma ja astmalääkkeiden käyttö.
Monimuuttuja-analyysissä aiempi aktiivinen tupakointi, aktiivinen tupakointi ja passiivinen tupakointi lisäsivät astman ilmaantumisen riskiä: HR oli 1,36 (95 % luottamusväli 1,11–1,67), 1,43 (95 % luottamusväli 1,15–1,77), ja 1,21 (95 % luottamusväli 1,00–1,45).
Kommentit:
«Larsson ML, Loit HM, Meren M ym. Passive smoking a...»3: Puolet virolaisista miehistä tupakoi tutkimuksen aikaan; kehitysmaa tupakoinnin suhteen eikä tulos ole välttämättä yleistettävissä Suomeen, jossa tupakointiluvut huomattavasti alhaisemmat?
«Radon K, Büsching K, Heinrich J ym. Passive smokin...»4: Tupakoitsijoita oli 56,7 % ETS-altistuneista ja 32,2 % ei-altistuneista. Lapsuudessa 72,1 % vs. 61,1 % oli altistunut isän tupakoinnille, 30,7 % vs. 24,2 % äidin tupakoinnille. Tupakansavulle altistuneista altistui vain kotona 20,4 %, vain työpaikalla 16,7 % ja molemmissa 62,9 %. Monimuuttuja-analyysissä huomioitiin oman tupakoinnin vaikutus. Vastausprosentti (faasi II) oli alhainen, vain 42,1 %.