Takaisin

Oskillometrian raja-arvot

Näytönastekatsaukset
Pekka Malmberg ja Mika Mäkelä
30.8.2012

Näytön aste: A

Oskillometrialla mitatun resistanssin (Rrs5) laskua vähintään noin 40 % bronkodilataatiokokeessa ja nousua vähintään noin 40 % keuhkoputkien provokaatiossa (esimerkiksi juoksukokeen yhteydessä) voidaan pitää merkittävänä muutoksena.

Belgialaisessa tutkimuksessa «Hellinckx J, De Boeck K, Bande-Knops J ym. Broncho...»1 mitattiin 281 leikki-ikäisen lapsen (ikä 2.7–6.6 vuotta) keuhkofunktio impulssioskillometrialla perusvaiheessa ja salbutamoli-inhalaation (200 µg) jälkeen. Kyselylomakkeen perusteella 228:lla terveeksi luokitellulla lapsella havaittiin bronkodilataatiokokeessa lähtötilanteeseen nähden resistanssin (Rrs5) muutos, joka oli keskimäärin -12 %. 95 %:n luottamusvälin raja-arvo oli -41.4 %.

Niillä 28 lapsella, jolla kyselylomakkeen perusteella oli todettu astma, bronkodilataatiovaste ei ollut merkittävästi erilainen, mutta mittaus tehtiin lääkittynä astman ollessa stabiili.

Johtopäätöksenä tutkijat esittävät, että resistanssin (Rrs5) laskua vähintään 40 % voidaan pitää positiivisena bronkodilataatiovasteena.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Suomalaisessa tutkimuksessa «Malmberg LP, Pelkonen A, Poussa T ym. Determinants...»2 mitattiin 109 suomalaisen terveen ei-atooppisen leikki-ikäisen lapsen (ikä 2.1–7.0 vuotta) keuhkofunktio impulssioskillometrialla perusvaiheessa ja salbutamoli-inhalaation (300 µg) jälkeen. Lähtötilanteeseen nähden bronkodilataatiokokeessa resistanssin (Rrs5) muutos oli keskimäärin -19.2 %. 95 %:n luottamusvälin raja-arvo oli 36.9 %.

Koska tutkimus onnistui suurimmalle osalle lapsista (89 %), tutkijat päättelivät impulssioskillometrian sopivan hyvin leikki-ikäisten lasten keuhkojen toiminnan ja bronkiaalisen labiliteetin tutkimiseksi.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Australialaisessa tutkimuksessa «Thamrin C, Gangell CL, Udomittipong K ym. Assessme...»3 mitattiin keuhkofunktiota oskillometrisella tekniikalla (pseudorandom) perusvaiheessa ja salbutamoli-inhalaation (600 µg) jälkeen terveillä (n = 78) ja keuhkosairailla leikki-ikäisillä lapsilla (terveiden ikämediaani 5.1 vuotta). Bronkodilataatiokokeessa lähtötilanteeseen nähden resistanssin (Rrs6) muutoksen mediaani terveillä lapsilla oli -21.3 %, ja 95 %:n luottamusvälin raja-arvo oli -42 %. Astmaa sairastavilla lapsilla bronkodilataatiovaste ei poikennut merkittävästi terveistä, mutta mittaus tehtiin lääkittynä stabiilissa vaiheessa.

Johtopäätöksissä tutkijat toteavat, että oskillometrisella menetelmällä bronkodilataatiovastetta arvioitaessa on syytä suhteuttaa muutos lähtövaiheen tulokseen. Resistanssin osalta suositellaan positiivisen bronkodilataatiovasteen rajaksi -40 %.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tanskalainen tutkijaryhmä «Nielsen KG, Bisgaard H. Lung function response to ...»4 vertasi kolmea menetelmää (koko kehon pletysmografia, impulssioksillometria ja suljin "interrupter" -tekniikka) leikki-ikäisten lasten (ikä 2–5 vuotta) keuhkojen toiminnan mittaamiseksi keuhkoputkien altistuskokeen (kylmä ilma) aikana.

Kaikilla menetelmillä mitattuna resistanssin nousu altistuksen yhteydessä oli merkittävästi suurempi astmaattisilla lapsilla (n = 38) kuin terveillä (n = 29).

Merkittäväksi muutokseksi altistuskokeessa määriteltiin se muutos, joka oli kolminkertainen lähtötilanteen mittausvaihtelun keskihajontaan nähden (3 SD). Tuloksista voidaan laskea, että keskimäärin tämä muutos oli oskillometrisessa resistanssissa (Rrs5) +37 %, kehopletysmografiassa (sRaw) +27 % ja suljintekniikalla (Rint) +22 %.

Kehopletysmografia todettiin menetelmistä herkimmäksi toteamaan kylmäilma-altistuksen aiheuttama bronkokonstriktio, mutta kirjoittajat toteavat, että tulokseen on voinut vaikuttaa mittausjärjestys, jota ei oltu satunnaistettu.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Suomalainen tutkijaryhmä «Malmberg LP, Mäkelä MJ, Mattila PS ym. Exercise-in...»5 keräsi suuren joukon lapsia, joilla oli epäilty astmaa. Heille tehtiin oskillometrian yhteydessä ulkojuoksukoe. Terveillä lapsilla suurin muutos, joka havaittiin 2, 5 tai 10 minuutin kuluttua rasituksesta, oli keskimäärin +12.0 %. 95 %:n luottamusvälin yläraja oli +32.5 %.

Tutkimuksessa saatiin merkitsevä ja selvä ero terveiden sekä astmaa sairastavien välillä. Tuloksen perusteella ulkojuoksukokeen jälkeistä impulssioskillometrialla mitattua resistanssin nousua vähintään +35 % voidaan pitää poikkeavana.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit:

«Hellinckx J, De Boeck K, Bande-Knops J ym. Broncho...»1: Potilasaineistoltaan suurin alan tutkimus, jossa oli osoitettu luotettavasti terveiden lasten bronkodilataatiovasteen vaihtelu oskillometrialla.

«Malmberg LP, Pelkonen A, Poussa T ym. Determinants...»2: Suomalaisilla lapsilla tehty tutkimus, jossa oli osoitettu terveiden lasten bronkodilataatiovasteen vaihtelu oskillometrialla ja päädytty saman suuruusluokan arvoon kuin edellä mainitussa belgialaisessa tutkimuksessa.

«Thamrin C, Gangell CL, Udomittipong K ym. Assessme...»3: Terveiden osalta päädyttiin jälleen noin 40 % muutoksen raja-arvoon terveillä. Astmaa sairastavilla lapsilla oli lääkitys käytössä, minkä vuoksi muutosten eron arviointi potilaiden ja verrokkien välillä on epäluotettava.

«Nielsen KG, Bisgaard H. Lung function response to ...»4: Suhteellisen pienellä potilasmäärällä toteutettu tutkimus, jossa kuitenkin nähdään merkittävä ero terveiden ja astmaa sairastavien lasten välillä.

«Malmberg LP, Mäkelä MJ, Mattila PS ym. Exercise-in...»5: Suhteellisen pienellä potilasmäärällä toteutettu tutkimus, jossa kuitenkin nähdään merkittävä ero terveiden ja astmaa sairastavien lasten välillä.

Yleiskommentti näytönastekatsaukseen: Asiantuntijoista koostuva työryhmä «Beydon N, Davis SD, Lombardi E ym. An official Ame...»6 suosittaa, että kun resistanssin mittausta käytetään keuhkoputkien altistuskokeissa (impulssioskillometria tai suljintekniikka), muutosta, joka on vähintään 35–40 %, voidaan pitää kynnysarvona positiiviselle testille. Tälle väitteelle ei esitetä edellä mainitun kaltaista yksityiskohtaista tutkimusten läpikäyntiä.

Kirjallisuutta

  1. Hellinckx J, De Boeck K, Bande-Knops J ym. Bronchodilator response in 3-6.5 years old healthy and stable asthmatic children. Eur Respir J 1998;12:438-43 «PMID: 9727798»PubMed
  2. Malmberg LP, Pelkonen A, Poussa T ym. Determinants of respiratory system input impedance and bronchodilator response in healthy Finnish preschool children. Clin Physiol Funct Imaging 2002;22:64-71 «PMID: 12003103»PubMed
  3. Thamrin C, Gangell CL, Udomittipong K ym. Assessment of bronchodilator responsiveness in preschool children using forced oscillations. Thorax 2007;62:814-9 «PMID: 17412777»PubMed
  4. Nielsen KG, Bisgaard H. Lung function response to cold air challenge in asthmatic and healthy children of 2-5 years of age. Am J Respir Crit Care Med 2000;161:1805-9 «PMID: 10852748»PubMed
  5. Malmberg LP, Mäkelä MJ, Mattila PS ym. Exercise-induced changes in respiratory impedance in young wheezy children and nonatopic controls. Pediatr Pulmonol 2008;43:538-44 «PMID: 18433041»PubMed
  6. Beydon N, Davis SD, Lombardi E ym. An official American Thoracic Society/European Respiratory Society statement: pulmonary function testing in preschool children. Am J Respir Crit Care Med 2007;175:1304-45 «PMID: 17545458»PubMed