Takaisin

Kognitiivinen kotikuntoutus (adaptaatio) skitsofreniapotilailla

Näytönastekatsaukset
Jorma Oksanen
23.1.2013

Näytön aste: C

Elinympäristön muokkaaminen kompensoimaan potilaan kognitiivisia puutosoireita (kognitiivinen adaptaatio) saattaa parantaa avohoitopotilaan sosiaalista toimintakykyä.

Velliganin ym. tutkimuksessa «Velligan DI, Diamond PM, Mintz J ym. The use of in...»1 95 skitsofrenia-avohoitopotilasta satunnaistettiin 9 kuukauden ajaksi joko tavanomaiseen hoitoon tai yhteen kahdesta ns. kognitiivista adaptaatiota (Cognitive Adaptation Training, CAT) tarjoavasta interventiosta. Näistä laajempi Full-CAT suuntautui itsenäisen asumisen taitoihin, kuten hygienian hoitoon, asunnon kunnossa pitoon, sosiaaliseen toimintakykyyn ja lääkemyöntyvyyteen, suppeampi Pharm-CAT vain lääkemyöntyvyyteen. Nämä ohjelmat käyttivät ympäristöön sijoitettuja apuneuvoja, kuten muistuttimia, ilmoituslappuja, tarkistuslistoja ja kotona olevien tavaroiden järjestämistä niin, että se helpotti toivottujen toimintojen käynnistymistä.

Intervention jälkeen laajempi Full-CAT oli merkitsevästi tavanomaista hoitoa ja suppeaa interventiota parempi sosiaalisen toimintakyvyn kohentajana (p = alle 0,0001). 6 kuukauden seurannan jälkeen ryhmien erot kuitenkin tasoittuivat.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Velliganin ym. tutkimuksessa «Velligan DI, Diamond PM, Maples NJ ym. Comparing t...»2 verrattiin kahta intensiteetiltään erilaista kognitiivista adaptaatiota tarjoavaa interventiota tavanomaiseen hoitoon. 120 skitsofreniapotilasta satunnaistettiin 9 kuukauden ajaksi joko tavanomaiseen hoitoon, käsikirjan mukaisesti suoritettavaan CAT-hoitoon, joka toteutui viikoittaisina kotikäynteinä ja yksilöllisesti suunniteltuina kognitiivisten puutosten tukikeinoina, tai kaikille samansisältöisenä, potilaille rutiinikäynnin yhteydessä annettavina ympäristöön sijoitettavina tukivälineinä, jotka uusittiin kuukausittain. Toimintakykyä, positiivisia oireita ja motivaatiota seurattiin 3 kuukauden välein kahden vuoden ajan. Toimintakykyä kuvaavat SOFAS pisteet olivat koko seuranta-ajan merkitsevästi korkeampia kuin tavanomaisessa hoidossa (pistemääriä ei anneta artikkelissa). Parhaat tulokset toimintakyvyn suhteen saatiin intensiivisellä hoidolla, mutta myös halpakustannuksinen harvajaksoisempi tukihoito sai aikaan parannusta. Vaikutuskoko verrattuna tavanomaiseen hoitoon oli intensiivisessä hoidossa 1,10 ja tukihoidossa 0,73 laskettuna mittausajankohtien keskiarvosta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kirjallisuutta

  1. Velligan DI, Diamond PM, Mintz J ym. The use of individually tailored environmental supports to improve medication adherence and outcomes in schizophrenia. Schizophr Bull 2008;34:483-93 «PMID: 17932089»PubMed
  2. Velligan DI, Diamond PM, Maples NJ ym. Comparing the efficacy of interventions that use environmental supports to improve outcomes in patients with schizophrenia. Schizophr Res 2008;102:312-9 «PMID: 18374542»PubMed