Kanadalaisen tutkimusryhmän tekemän systemaattisen katsausartikkelin «Macrodimitris S, Sherman EM, Forde S ym. Psychiatr...»1 tavoitteena oli selvittää psyykkisen sairastavuuden esiintymistä ennen ja jälkeen epilepsiakirurgian sekä kirurgian jälkeisen psyykkisen sairastavuuden ilmaantuvuutta ja ennustetekijöitä. Mukaan analyysiin otettiin PubMed-, EmBase- ja Cohcrane-tietokantahakuihin perustuen 13 artikkelia, jotka täyttivät tutkimukselle asetetut kriteerit. Mukana oli sekä lapsia että aikuisia. Seuranta-aika oli valtaosassa tutkimuksista 6–12 kuukautta, mutta 5 tutkimuksessa 24 kuukautta tai pidempään leikkauksesta. Valtaosa oli prospektiivisia tutkimuksia. 2 oli prospektiivisia kontrolloituja tutkimuksia ja 1 oli retrospektiivinen kontrolloitu tutkimus.
Vain 1 tutkimus raportoi psyykkisen tilan heikentymistä epilepsiakirurgian jälkeen, kun kirurgisesta hoidosta huolimatta kohtaukset jatkuivat ja aiheuttivat ahdistuneisuutta. 1 tutkimuksessa raportoitiin postoperatiivisesti huomattavasti lisääntynyt psykoosin riski. Tärkeimmät ennustetekijät postoperatiiviselle psyykkiselle tilalle olivat kohtauksettomuus leikkauksen jälkeen ja aiempi psyykkinen sairastavuus. Psyykkisiä de novo oireita esiintyi 1,1–18,2 % leikatuista. Psykoosien esiintyvyyttä oli kunnolla tutkittu vain 1 tutkimuksessa. De novo psykoosin prevalenssi oli tässä tutkimuksessa 1,1 %.
Kommentti: Mukana oli erilaisia tutkimusasetelmia, mutta tulosten välillä ei ollut selkeää ristiriitaa. Tässä katsauksessa ei potilaiden demografisia tietoja kuvattu niin tarkasti, että sovellettavuutta suomalaiseen väestöön olisi voinut luotettavasti arvioida.