Takaisin

Alendronaatti postmenopausaalisen osteoporoosin primaari- ja sekundaaripreventiossa

Näytönastekatsaukset
Leo Niskanen
10.2.2014

Näytön aste: A

Alendronaatti vähentää nikamamurtumien ja ei-nikamamurtumien ilmaantuvuutta menopaussin ohittaneilla naisilla, joilla on korkea murtumariski.

Meta-analyysi «Wells GA, Cranney A, Peterson J ym. Alendronate fo...»1, «»1 alendronaatin vaikutuksista luuntiheyteen ja murtumien ilmaantuvuuteen menopaussin ohittaneilla naisilla lumehoitoon verrattuna. Meta-analyysi sisältää 11 satunnaistettua ja kontrolloitua tutkimusta (potilaiden määrä yhteensä 12 855 naista, joista 5 561 sai lumelääkettä). Kaksi tutkimuksista käsitteli osteoporoosin preventiota ja 9 osteoporoosin hoitoa. Sekundaaripreventio oli kyseessä, jos potilaalla oli lähtötilanteessa murtuma tai luustotiheys alle 2 keskipoikkeamaa luuston huippumassasta. Hakusanat on mainittu. Meta-analyysin hyväksyttiin kaikki satunnaistetut ja lumekontrolloidut tutkimukset, joissa alendronaatin vaikutuksia on seurattu vähintään vuoden ajan ja joissa on esitetty joko lääke- ja lumehoidon vaikutukset murtumien ilmaantumiseen tai hoitojen vaikutukset luun tiheyteen (prosentuaalinen muutos lähtötasoon verrattuna). Alkuperäisartikkelien menetelmällinen laatu arvioitiin. Poissuljetut tutkimukset ja arvion perustelu on kuvattu; useimmiten syynä oli metodologinen puute (tutkimus ei ollut kontrolloitu) tai seuranta-aika oli vähemmän kuin yksi vuosi. Kahdessa tutkimuksista drop-outien määrä oli alle 5 %, viidessä tutkimuksista se vaihteli välillä 5–20 %, ja kolmessa tutkimuksista drop-outien määrä oli seuranta-aikana yli 20 %, yhdessä sitä ei ollut mainittu. Tutkimuksissa potilaiden keski-ikä vaihteli välillä 53–78 vuotta. Seuranta-aika oli 1–4 vuotta. Päämuuttujia olivat nikamamurtumien ja ei-nikamamurtumien ilmaantuvuus, luun tiheys sekä lääkehoidon haittavaikutukset.

Relatiivisen (RRR) ja absoluuttisen (ARR) riskin vähenemät annoksella 10 mg/vrk olivat seuraavat:

  • Nikamamurtumissa todettiin merkitsevä 45 % RRR (RR 0,55, 95 % luottamusväli 0,45–0,67). Tämä oli tilastollisesti merkitsevä sekä primaaripreventiossa 45 % RRR:lla (RR 0,55, 95 % luottamusväli 0,38–0,80) ja 2 % ARR sekä sekundaaripreventiossa sama 45 % RRR (RR 0,55, 95 % luottamusväli 0,43–0,69) ja 6 %:n ARR NNT yhden nikamamurtuman estämiseksi vaihteli taustariskistä riippuen 20–200 välillä.
  • Nikaman ulkopuolisissa murtumissa oli merkitsevä 16 % RRR (RR 0,84, 95 % luottamusväli 0,74–0,94). Tämä oli merkitsevä sekundaaripreventiossa 23 % RRR:lla (RR 0,77, 95 % luottamusväli 0,64–0,92) ja 2 % ARR, mutta ei primaaripreventiossa (RR 0,89, 95 % luottamusväli 0,76–1,04).
  • Lonkkamurtumissa oli merkitsevä 40 % RRR (RR 0,60, 95 % luottamusväli 0,40–0,92), mutta ainoastaan sekundaarinen preventiossa oli vaikutus merkitsevä 53 % RRR (RR 0,47, 95 % luottamusväli 0,26–0,85) ja ARR 1 %.
  • Rannemurtumien osalta ainoa merkitsevyys oli sekundaaripreventiossa 50 % RRR (RR 0,50; 95 % luottamusväli 0,34–0,73) ja 2 %:n ARR.

Alendronaatti paransi luuntiheyttä annosriippuvaisesti. Lääkevaste kasvoi seuranta-ajan pidentyessä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tuloksia voidaan havainnollistaa seuraavasti

1. Paras arvio mitä tapahtuu naiselle, jolla on todettu matala luun tiheys tai todettu nikamamurtuma:

Nikamamurtuma

  • 12/100 naista sairasti murtuman lumeryhmässä
  • 6/100 naista sairasti murtuman alendronaattiryhmässä

Ranne- tai lonkkamurtuma

  • 2/100 naisella murtuma lumeryhmässä
  • 1/100 naisella murtuma alendronaattiryhmässä

Nikaman ulkopuolinen murtuma

  • 9/100 naisella murtuma lumeryhmässä
  • 7/100 naisella murtuma alendronaattiryhmässä

2. Paras arvio naiselle, jonka luustotiheys ei ole osteoporoottinen tai hänellä ei ole ollut nikamamurtumaa:

Nikamamurtuma

  • 3/100 naisella murtuma lumeryhmässä
  • 1/100 naisella murtuma alendronaattiryhmässä

Nikamanulkopuolinen murtuma

  • 1/100 naisella lonkkamurtuma lumeryhmässä
  • 1/100 naisella murtuma alendronaattiryhmässä
  • 3/100 naisella nikamamurtuma lumeryhmässä ja
  • 4/100 alendronaattiryhmässä

Kommentti

«Wells GA, Cranney A, Peterson J ym. Alendronate fo...»1:Tutkimuksessa käytettiin päivittäistä annostelua, kun sen sijaan yleisin annostelumuoto on viikottainen, jonka murtumaestonäyttö on epäsuora. RCT-tutkimukset eivät myöskään kuitenkaan edusta yleistä potilasaineistoa. Valtaosassa tutkimuksia (8/11) gastrointestinaalialueen sairaudet olivat poissulkukriteeri, joka todennäköisesti johtaa tavanomaista kliinistä aineistoa parempiin haittavaikutuslukemiin. RCT:t kertovat lääkkeen tehosta (efficacy) murtuman estossa, mutta pitkän aikavälin teho (long-term effectiveness) jää todentamatta. Bisfosfonaattihoidon optimaalinen hoitoaika ei selviä näistä rajoitetun ajan kestäneistä tutkimuksista. Harvinaisten haittavaikutusten ilmaantuvuus jää epäselväksi – havainnoivat tutkimukset ja tapausselostukset ovat herättäneet huolta atyyppisten murtumien ja leukaluun osteonekroosista.

Kirjallisuutta

  1. Wells GA, Cranney A, Peterson J ym. Alendronate for the primary and secondary prevention of osteoporotic fractures in postmenopausal women. Cochrane Database Syst Rev 2008;(1):CD001155 «PMID: 18253985»PubMed