Takaisin

Hinkuyskän kliininen diagnoosi rokottamattomilla vauvoilla

Näytönastekatsaukset
Kirsi Nuolivirta
12.6.2014

Näytön aste: B

Hinkuyskää tulee epäillä pienillä imeväisillä, joilla on puuskittainen yskä.

Analyysia varten on kerätty tutkimuksia, jotka on tehty vuoden 2003 jälkeen. Hinkuyskän diagnoosin tekemisestä pienillä lapsilla kliinisten oireiden perusteella on tehty 1 kelvollinen retrospektiivinen tutkimus «Guinto-Ocampo H, Bennett JE, Attia MW. Predicting ...»1. Respiratory syncytial viruksen (RSV) ja hinkuyskän samanaikaisesta esiintymisestä hengitysinfektion aikana on tehty 4 tutkimusta. Kaksi tutkimusta «Crowcroft NS, Booy R, Harrison T ym. Severe and un...»2, «Cosnes-Lambe C, Raymond J, Chalumeau M ym. Pertuss...»3 on prospektiivisia ja kaksi tutkimusta «Korppi M, Hiltunen J. Pertussis is common in nonva...»4, «Nuolivirta K, Koponen P, He Q ym. Bordetella pertu...»5 retrospektiivisia.

Amerikkalaisessa tutkimuksessa «Guinto-Ocampo H, Bennett JE, Attia MW. Predicting ...»1 oli käyty läpi sairaskertomukset kaikista alle 12 kuukauden ikäisistä lapsista, joilla oli epäilty hinkuyskää ja joilta oli otettu hinkuyskän tutkimiseksi joko imulimanäyte viljelyä tai PCR:tä varten 1.1.2001–31.7.2005. Analyysiä varten kerättiin kaikkien lasten sairaskertomuksista tiedot 15 muuttujasta. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 141 vauvaa. 18 (13 %) vauvalla oli positiivinen B. Pertussis -näyte, 123 (87 %) oli negatiivinen. Potilailla, joilla ei ollut hinkuyskää, sairaalasta poistuessa asetettu diagnoosi oli joko bronkioliitti tai ylempien hengitysteiden infektio. Ryhmät olivat vertailukelpoisia. Rokotustietoja ei kerätty.

Potilaat, joilla oli todennettu B. Pertussis -infektio, olivat nuorempia 55 ± 20 päivää vs 93 ± 64 päivää (p = 0,02), ja heidän hengitystaajuutensa oli matalampi 39 ± 9 kertaa minuutissa vs 47 ± 13 kertaa minuutissa (p = 0,02). Heillä oli korkeammat valkosoluarvot 20 ± 8 vs 15 ± 8 (p = 0,02), valkosoluista suurempi osuus lymfosyyttejä 72 ± 8 % vs 55 ± 20 % (p = 0,00) ja suurempi lymfosyyttien absoluuttinen määrä 14 536 ± 6 126/μl vs 8 357 ± 5 575 /μl (p = 0,00). Lymfosyyttien absoluuttinen määrä oli paras hinkuyskän ennustaja. Lymfosyyttien määrä alle 9 400/μl sulki pois melkein kaikki hinkuyskätapaukset. (ROC-käyrältä spesifisyys 75 % ja sensitiivisyys 89 %).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Englantilaisessa «Crowcroft NS, Booy R, Harrison T ym. Severe and un...»2 prospektiivisessa tutkimuksessa selvitettiin hinkuyskän esiintyvyyttä teho-osastolle otettujen lasten näytteistä PCR:llä, viljelyllä ja serologialla. Tutkimukseen otettiin mukaan Lontoon lasten teho-osastoille otettuja alle 5 kuukauden ikäisiä lapsia vuosina 1998–2000. Tutkimukseen sopivilla lapsilla teho-osastohoidon syynä esiintyi hengitysvaikeuksia, apneaa, bradykardiaa tai akuutti henkeä uhkaava tilanne.

Tutkimukseen sopivia lapsia oli183 ja näistä 126 (69 %) rekrytoitiin mukaan. B. pertussis diagnosoitiin viljelyllä, PCR:llä tai serologialla 25/126 (19,8 %) potilaalla.

Hinkuyskäpotilailla esiintyi yskää pidempään (mediaani 8,5 vs mediaani 4,0 vuorokautta, p = 0,003), oli apneoita enemmän (17/25 vs 40/100 p = 0,03) tai yskä oli hinkuvaa (9/24 vs 3/87 p < 0,005) ja heillä oli korkeammat lymfosyyttiarvot (mediaani 7,8 x 10 9 /l vs 3,5 x 10 9 /l, p = 0,003). RSV-sekainfektio oli yleinen hinkuyskää sairastavilla lapsilla 9/25 (36 %). Kliinisen kuvan perusteella ei hinkuyskää osattu epäillä ja diagnoosia ei pystytty tekemään.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ranskalaiseen prospektiiviseen tutkimukseen «Cosnes-Lambe C, Raymond J, Chalumeau M ym. Pertuss...»3 otettiin mukaan talven 2005–2006 aikana kaikki alle 4 kuukauden ikäiset bronkioliitin vuoksi sairaalahoitoon joutuneet lapset. Kaikilta lapsilta tutkittiin nenänielun imulimanäytteestä (NPA) virukset immunofluoresenssimenetelmällä ja B. pertussis RT-PCR:llä.

Tutkimukseen osallistui 126 lasta, mutta kuudelta lapselta puuttui NPA-näyte. B. pertussis löytyi PCR:llä 14/90 (16 %) potilaalta, joilla oli samanaikainen RSV-infektio ja 5/30 (17 %) potilaalta, joilla ei ollut RSV-infektiota. Kliininen taudinkuva ei eronnut merkittävästi eri ryhmien välillä. Niillä RSV-potilailla, joilla oli samanaikainen hinkuyskä, esiintyi kohtauksittaista yskää enemmän (10/14 (71 %) vs 27/76 (36 %) p = 0,02) ja heillä myös yskä päättyi oksennukseen useammin (8/14 (57 %) vs 19/76 (25 %), p = 0,02).

Lapsia, jotka eivät olleet saaneet hinkuyskärokotusta, oli B. pertussis -positiivisten ja -negatiivisten ryhmissä yhtä paljon (10/14 (72 %) vs 55/76 (72 %) p = 0,58).

Kliinisen kuvan perusteella ei RSV- ja hinkuyskäinfektioita pystytty erottamaan pienillä imeväisillä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Suomalaisessa tutkimuksessa «Korppi M, Hiltunen J. Pertussis is common in nonva...»4 retrospektiiviseen analyysiin otettiin mukaan sairaalassa hengitystieinfektion vuoksi hoidetut alle 6 kuukauden ikäiset lapset ajalta 1.10.2005–28.2.2006. Tarkoituksena oli selvittää, miten usein RS-viruksen ja B. pertussiksen aiheuttamia sekainfektioita esiintyy ja minkälainen on sekainfektioiden kliininen kuva.

Tutkimukseen otettiin mukaan126 lasta, joista 91:lla (78 %) oli RSV-infektio. Samanaikainen B. pertussis -infektio oli 9:lla (8 %). Virusdiagnostiikka RS-viruksen osalta oli tehty prospektiivisesti RSV-epidemiakauden vuoksi. Jos lapsella oli esiintynyt yskää oireena, oli NPA-näytteestä tutkittu PCR:llä B. pertussiksen esiintyvyys. Tiedot kliinisestä tilanteesta kerättiin sairauskertomuksista jälkikäteen.

Yskä luokiteltiin 1) merkittävään, 2) kohtalaiseen ja 3) lievään yskään. B. pertussis diagnosoitiin 10 % niistä lapsista, joilla oli yskää. Merkittävä yskää esiintyi 40 lapsella, ja näistä 3 (8 %) oli B. pertussis -positiivisia. Kohtalaista yskää esiintyi 48 lapsella, ja näistä 6 (13 %) oli B. pertussis -positiivisia. Yskän laatu ja esiintyminen eivät korreloineet B. pertussikseen.

Laboratoriotulokset tai kliiniset oireet eivät poikenneet toisistaan ryhmien välillä, joten kliinisen kuvan perusteella ei diagnoosia pystytty tekemään.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Suomalaisessa retrospektiivisessä analyysissä «Nuolivirta K, Koponen P, He Q ym. Bordetella pertu...»5 selvitettiin RS-virus ja B. pertussis -infektioiden samanaikaista esiintyvyyttä ja infektioiden kliinistä kuvaa. Tutkimukseen oli kerätty potilasaineisto prospektiivisesti vuosien 2001–2004 aikana lasten infektio-osastolla bronkioliitin vuoksi hoidossa olleista alle 6 kuukauden ikäisistä vauvoista. Virusdiagnostiikka oli tehty immunofluoresenssimenetelmällä ja lisäksi PCR:llä. Jälkikäteen tehtiin pakastetuista NPA-näytteistä B. pertussis-PCR. Lisäksi sairauskertomuksista kerättiin tiedot vauvoilla esiintyvästä yskästä ja tehtiin yskäluokitus: joko 1) kohtauksittainen (coughing spells) tai 2) tavallinen yskä (cough, no spells) tai 3) ei yskää.

Alkuperäiseen tutkimukseen sopivia vauvoja oli 205. Näistä 142 vauvan NPA-näytettä oli riittävästi jäljellä PCR-tutkimusta varten. Tutkimuksessa 12/142 (8,5 %) vauvan näytteessä oli B. pertussis -positiivinen. Kohtauksittaista yskää esiintyi 5/24 (21 %) ja tavallista yskää 7/111 (6 %) vauvalla, jotka olivat B. pertussis -positiivisia (p = 0,038). Jos vauvalla oli sekainfektio RS-viruksen kanssa, ei eroja ryhmien välillä eri yskätyyppien välillä tullut.

Kliinisen kuvan perusteella ei hinkuyskän diagnoosia voitu tehdä, kun verrattiin hengitysinfektio-oireita ja löydöksiä alle kuuden kuukauden ikäisillä vauvoilla.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Guinto-Ocampo H, Bennett JE, Attia MW. Predicting pertussis in infants. Pediatr Emerg Care 2008;24:16-20 «PMID: 18165797»PubMed
  2. Crowcroft NS, Booy R, Harrison T ym. Severe and unrecognised: pertussis in UK infants. Arch Dis Child 2003;88:802-6 «PMID: 12937105»PubMed
  3. Cosnes-Lambe C, Raymond J, Chalumeau M ym. Pertussis and respiratory syncytial virus infections. Eur J Pediatr 2008;167:1017-9 «PMID: 18034357»PubMed
  4. Korppi M, Hiltunen J. Pertussis is common in nonvaccinated infants hospitalized for respiratory syncytial virus infection. Pediatr Infect Dis J 2007;26:316-8 «PMID: 17414394»PubMed
  5. Nuolivirta K, Koponen P, He Q ym. Bordetella pertussis infection is common in nonvaccinated infants admitted for bronchiolitis. Pediatr Infect Dis J 2010;29:1013-5 «PMID: 21046700»PubMed