Takaisin

Hinkuyskän antibioottiprofylaksia

Näytönastekatsaukset
Kirsi Nuolivirta
12.6.2014

Näytön aste: B

Todetun hinkuyskätapauksen jälkeen muille perheenjäsenille annettu makrolidiprofylaksia ilmeisesti estää hinkuyskän leviämisen perheessä.

Hinkuyskän antibioottiprofylaksiasta on tehty 2 tutkimusta vuoden 1990 jälkeen. Toinen on retrospektiivinen kohorttianalyysi «De Serres G, Boulianne N, Duval B. Field effective...»1 ja toinen satunnaistettu, kaksoissokkoutettu, lumekontrolloitu tutkimus «Halperin SA, Bortolussi R, Langley JM ym. A random...»2.

Kanadalaisessa «De Serres G, Boulianne N, Duval B. Field effective...»1 tutkimuksessa selvitettiin erytromysiiniantibioottiprofylaksian tehoa perheissä, joissa esiintyi hinkuyskää. Retrospektiivinen kohorttianalyysi tehtiin 246 perheessä 1.7.1992–1.4.1993. Lääkärin tekemän hinkuyskädiagnoosin perusteella etsittiin potilastapaukset. Diagnoosin perustana oli joko positiivinen B. pertussis -viljelynäyte tai oireena oli ollut vähintään 2 viikon yskä ja ainakin 1 seuraavista oireista: kohtauksittainen yskä, oksennukseen päättyvä yskä, apnea tai hinkuva yskä. Kaikkiaan 387/940 (41 %) henkilöllä oli ollut hinkuyskä.

Perheille, joissa oli ollut hinkuyskätapaus, tehtiin puhelinhaastattelu sekundaaritapausten ja profylaksian selvittämiseksi ajalla 1.–21.4.1993. Jos perheessä oli ollut yksi hinkuyskään sairastunut potilas, esiintyi sekundaaritapauksia 26/39 (65 %) alle 2-vuotiaista lapsista. Sekundaaritapauksia esiintyi 2–4-vuotiailla 29/54 (54 %) ja 5–9-vuotiailla 35/90 (39 %). Sekundaaritapausten lukumäärä oli 71/215 (25 %) perheissä, joilla ei ollut antibioottiprofylaksiaa ja 70/338 (17 %) perheissä, joissa oli käytössä antibioottiprofylaksia. Jos antibioottiprofylaksia oli aloitettu heti ensimmäisen tapauksen ilmaantumisen jälkeen, oli riski sairastua hinkuyskään pienempi, RR 0,11 (95 % luottamusväli 0,06–0,22). Antibioottiprofylaksian antamaan suojaan ei vaikuttanut suojattujen ikä tai rokotustilanne.

Erytromysiiniprofylaksia olisi tämän tutkimuksen mukaan mahdollisesti hyödyllinen, kun halutaan estää taudin leviämistä perheissä, mutta se on tehokkain, kun se annetaan heti ensimmäisen tapauksen ilmaannuttua.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Uudessa Seelannissa tehdyssä satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa, lumekontrolloidussa tutkimuksessa «Halperin SA, Bortolussi R, Langley JM ym. A random...»2 tutkittiin erytromysiiniestolaattiantibioottiprofylaksian tehoa viljelypositiivista hinkuyskää sairastavien lasten perheenjäsenillä.

Tutkimukseen rekrytoitiin152 lapsen, joilla oli viljelypositiivinen hinkuyskä, kaikki perheenjäsenet (n = 362). Lapset kuuluivat tutkimukseen, missä verrattiin erytromysiinin 7 vuorokautta kestävää hoitoa 14 vuorokautta kestävään hoitoon. Satunnaistamiseen osallistui yhteensä 135 lasta ja 310 kontaktia. Poissulkukriteereihin kuuluivat raskaus, ikä alle 6 kuukautta, antibioottien käyttö jo etukäteen ja lääkeallergia tutkittavalle antibiootille.

Hoitona annettiin joko erytromysiiniestolaattia 40 mg/kg/vrk jaettuna kolmeen annokseen (maksimi 1 g/vrk) tai lumetta 10 päivän ajan. Satunnaistamisryhmänä oli yhden perheen kaikki perheenjäsenet.

Tiedot ja näytteet kerättiin kotikäyntien yhteydessä. Tutkittavilta otettiin nenänieluaspiraatti (NPA)-näyte, josta tehtiin B. pertussis -viljely. Verinäytteestä tehtiin serologinen määritys. Oireet ja kliininen tilanne koottiin kyselylomakkeella. Kotikäynnit tehtiin tutkimuksen aloituspäivänä, 7. päivänä, 14. päivänä, 21. päivänä ja 28. päivänä, jolloin seuranta päättyi.

Tulokset arvioitiin niissä ryhmissä, mihin tutkimuspotilaat alun perin satunnaistettiin (intention to treat, ITT). Erytromysiiniryhmässä oli 73 perhettä, joissa oli yhteensä170 jäsentä, ja lumeryhmässä 79 perhettä, joissa oli yhteensä 192 jäsentä. Ryhmät olivat hyvin samanlaisia eivätkä perheenjäsenten määrät ja iät eronneet.

Ensisijainen tulos oli erytromysiinin tehokkuus estolääkityksenä. Tämä laskettiin niiden perheenjäsenten lukumääränä, jotka saivat viljelypositiivisen hinkuyskän. Ryhmien välillä ei ollut eroa hengitystieoireiden kehittymisessä perheissä. Tutkimuksessa oli kaikkiaan 20 perheenjäsentä, joille kehittyi sekundaarinen viljelypositiivinen hinkuyskä. Näistä 4 tapausta oli erytromysiiniryhmässä ja 15 lumeryhmässä. Erytromysiinin tehokkuus oli bakteerin eradikaatiossa 67,5 % (95 % luottamusväli 7,6–88,7 %). Kun laskettiin sekundaaritapausten relatiivinen riski erytromysiinillä hoidettujen ryhmässä verrattuna lumeella hoidettujen ryhmään, ITT-analyysissä tulos olisi 4/73 (5,5 %) vs 15/79 (18,9 %), mistä relatiivinen riski oli RR 0,3 (95 % luottamusväli 0,1–0,8) ja NNT = 8.

Haittavaikutuksia erytromysiiniryhmässä esiintyi 49/144 (34,0 %) ja lumeryhmässä 26/166 (15,7 %) (p = 0,0004). Erytromysiini suojasi viljelypositiiviselta hinkuyskältä, mutta hengitystieoireita esiintyi perheissä hoidosta huolimatta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Vaikka tutkimuksia on tehty vähän ja tulokset ovat vaatimattomia antibioottiestolääkityksen osalta, on useimmissa hinkuyskän hoitosuosituksissa ohjeena antaa antibioottiprofylaksia perheissä, joissa on pieniä rokottamattomia imeväisiä tai henkilöitä, jotka voivat hinkuyskään sairastuessaan kehittää vakavan taudinkuvan «Centers for Disease Control and Prevention (CDC). ...»3, (Internet «http://www.cdc.gov/mmwr/preview/mmwrhtml/rr5414a1.htm?s_cid=rr5414a1_e»1), «Health Protection Agency. HPA guidelines for the P...»4 (Internet «http://www.hpa.org.uk/webc/HPAwebFile/HPAweb_C/1287142671506»2). Korkean riskin yksilöihin kuuluvat alle 1-vuotiaat vauvat, viimeisessä raskauskolmanneksessa raskaana olevat naiset, immunosuppressiivista hoitoa saavat potilaat tai sellaiset potilaat, joilla on vakava krooninen keuhkosairaus, kuten hengitysvajaus tai kystinen fibroosi.

Kirjallisuutta

  1. De Serres G, Boulianne N, Duval B. Field effectiveness of erythromycin prophylaxis to prevent pertussis within families. Pediatr Infect Dis J 1995;14:969-75 «PMID: 8584364»PubMed
  2. Halperin SA, Bortolussi R, Langley JM ym. A randomized, placebo-controlled trial of erythromycin estolate chemoprophylaxis for household contacts of children with culture-positive bordetella pertussis infection. Pediatrics 1999;104:e42 «PMID: 10506267»PubMed
  3. Centers for Disease Control and Prevention (CDC). Inadvertent use of Bicillin C-R to treat syphilis infection--Los Angeles, California, 1999-2004. MMWR Morb Mortal Wkly Rep 2005;54:217-9 «PMID: 15758893»PubMed
  4. Health Protection Agency. HPA guidelines for the Public management of pertussis. Updated October 2012