Takaisin

Keuhkokuva lapsen keuhkokuumeen etiologian arvioinnissa

Näytönastekatsaukset
Raija Seuri, Matti Korppi ja Ville Peltola
12.6.2014

Näytön aste: B

Lapsen keuhkokuvassa todettu alveolaarinen tiivistymä viittaa usein bakteerin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen.

Suomalaiseen tutkimukseen «Virkki R, Juven T, Rikalainen H ym. Differentiatio...»1 otettiin 254 sairaalassa keuhkokuumeen takia hoidettua lasta. Virus- tai bakteerietiologia löytyi vasta-aine- tai antigeenitesteillä (ja rinovirus-PCR-testillä) 215 (85 %) tapauksessa. Pneumokokki aiheutti 69,8 % bakteeripneumonioista. Kolme lastenradiologia lausui keuhkokuvat retrospektiivisesti tietämättä kliinisiä löydöksiä. Alveolaarinen infiltraatti löytyi 137 kuvasta (64 %), joista 60 luokiteltiin lohkokeuhkokuumeeksi, ja yksinomaan interstitiaalinen infiltraatti löytyi 77 (36 %) kuvasta. Sekamuotoiset infiltraatit luokiteltiin alveolaarisiksi.

Serologinen näyttö bakteerietiologiasta löytyi 71 %:ssa lapsista, joilla oli alveolaarinen infiltraatti keuhkokuvassa (p = 0,001 vs virusetiologia, spesifisyys 0,72, sensitiivisyys 0,51), ja 48 %:ssa lapsista, joilla oli interstitiaalinen infiltraatti keuhkokuvassa (p = 0,001 vs bakteerietiologia, sensitiivisyys 0,49, spesifisyys 0,72). Jos alveolaarinen infiltraatti oli lobaarinen, löytyi bakteerietiologia 80 % tapauksista (p = 0,001 vs virusetiologia, sensitiivisyys 0,37, spesifisyys 0,85). Alveolaarinen infiltraatti todettiin 72 %:ssa bakteerin aiheuttamista keuhkokuumeista ja 49 %:ssa viruksen aiheuttamista keuhkokuumeista (p = 0,001). Alveolaarinen infiltraatti viittaa bakteerin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen, mutta interstitiaalinen infiltraatti ei sulje bakteerietiologiaa pois.

Suurimmalla osalla lapsista, joilla on keuhkokuvassa alveolaarinen, etenkin lobaarinen alveolaarinen infiltraatti, on bakteerin aiheuttama keuhkokuume, mutta edes yksinomainen interstitiaalinen infiltraatti ei sulje bakteerietiologiaa pois.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ruotsalaiseen tutkimukseen «Wahlgren H, Mortensson W, Eriksson M ym. Radiologi...»2 otettiin 346 sairaalan päivystykseen saapunutta lasta, joilla oli todettu pneumonia keuhkokuvassa ja joilla keuhkokuumeen virus- ja bakteerietiologia oli tutkittu serologisilla testeillä. Puhdas bakteeri-infektio löytyi 72 (20,8 %), puhdas virusinfektio 111 (32,1 %), ja bakteerin ja viruksen aiheuttama sekainfektio 67 (19,4 %) lapselta. Etiologiaa ei löytynyt 27,2 % tapauksista.

Kaksi lastenradiologia lausui 332 keuhkokuvaa retrospektiivisesti tietämättä kliinisiä löydöksiä ja luokitteli radiologiset löydökset alveoalaarisiksi (N = 156), interstitiaalisiksi (N = 125) ja sekamuotoisiksi infiltraateiksi (N = 53). Radiologisen löydöksen ja etiologian mahdollinen yhteys analysoitiin erikseen kolmessa ikäluokassa, 0–1-vuotiaat (N = 166), 2–5-vuotiaat (N = 119) ja yli 6-vuotiaat (N = 53), eikä minkäänlaista yhteyttä havaittu etiologian ja radiologisen luokituksen välillä.

Tutkimuksen mukaan keuhkokuvan löydöstä ei voida käyttää keuhkokuumeen etiologian arvioinnissa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Italialaiseen tutkimukseen «Don M, Valent F, Korppi M ym. Differentiation of b...»3 otettiin 101 sairaalan päivystykseen saapunutta lasta, joilla oli todettu keuhkokuume keuhkokuvassa ja joilla keuhkokuumeen virus- ja bakteerietiologia oli tutkittu serologisilla testeillä. Noin 80 % potilaista hoidettiin kotona. Pneumokokki aiheutti 18, mykoplasma 28 ja virukset 21 keuhkokuumetta. Keuhkokuvan infiltraatti oli radiologin arvioimana alveolaarinen 36 ja interstitiaalinen 31 tapauksessa.

Tutkijat eivät havainneet yhteyttä keuhkokuvan infiltraatin ja keuhkokuumeen etiologian välillä. Ryhmien koot olivat pienet, etenkin pneumokokkikeuhkokuumeen osalta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Suomalaisessa tutkimuksessa «Vuori-Holopainen E, Salo E, Saxén H ym. Etiologica...»4 tehtiin keuhkopunktio ohuella neulalla 34 aikaisemmin terveelle lapselle (mediaani-ikä 2,9 vuotta), jotka hoidettiin sairaalassa kotisyntyisen keuhkokuvalla todetun paikallisen alveolaarisen keuhkokuumeen takia. Edustava näyte saatiin 26 lapselta, pneumokokki löytyi 10 lapselta keuhkonäytteen bakteeriviljelyllä, 2 lapselta veriviljelyllä (joista 1 positiivinen ja 1 negatiivinen keuhkonäytteen viljelyssä) ja 16 lapselta PCR-testillä (joista 10 positiivisia ja 6 negatiivisia viljelyissä). Pneumokokki löytyi siis 17/34 (50 %) tapauksessa. Tavallisimmat virukset, Chlamydia ja Mycoplasma tutkittiin PCR-testillä. Chlamydia aiheutti yhden ja enterovirus yhden sekainfektion pneumokokin kanssa ja Mycoplasma aiheutti yhden itsenäisen infektion.

Keuhkopunktioihin ei liittynyt merkittäviä komplikaatioita. Pneumokokki aiheuttaa puolet niistä lasten keuhkokuumeista, joissa keuhkokuvassa on paikallinen alveolaarinen varjostuma ja jotka vaativat sairaalahoitoa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Suomalaisessa tutkimuksessa «Korppi M, Leinonen M, Ruuskanen O. Pneumococcal se...»5, jossa oli kattavin mikrobiologinen diagnostiikka, löytyi yhteys alveolaarisen infiltraatin, etenkin lohkokeuhkokuumeen ja bakteerietiologian välillä, mutta interstitiaalinen infiltraatti edes yksinomaisena löydöksenä ei sulkenut bakteerietiologiaa pois. Pneumokokki-infektio diagnosoitiin kaikissa kolmessa tutkimuksessa käyttäen saman tutkimuslaboratorion vasta-aine- ja immuuni-kompleksimenetelmiä, joiden luotettavuudesta ei ole kultaisen standardin puuttumisen takia lopullista näyttöä. Toisessa suomalaisessa lasten vaikeaa alveolaarista keuhkokuumetta edustavassa aineistossa pneumokokki aiheutti puolet tapauksista, mutta aineisto oli erittäin valikoitunut. Keuhkopunktio soveltuu vain ongelmallisten tapausten diagnostiikkaan.

Kirjallisuutta

  1. Virkki R, Juven T, Rikalainen H ym. Differentiation of bacterial and viral pneumonia in children. Thorax 2002;57:438-41 «PMID: 11978922»PubMed
  2. Wahlgren H, Mortensson W, Eriksson M ym. Radiological findings in children with acute pneumonia: age more important than infectious agent. Acta Radiol 2005;46:431-6 «PMID: 16134323»PubMed
  3. Don M, Valent F, Korppi M ym. Differentiation of bacterial and viral community-acquired pneumonia in children. Pediatr Int 2009;51:91-6 «PMID: 19371285»PubMed
  4. Vuori-Holopainen E, Salo E, Saxén H ym. Etiological diagnosis of childhood pneumonia by use of transthoracic needle aspiration and modern microbiological methods. Clin Infect Dis 2002;34:583-90 «PMID: 11803504»PubMed
  5. Korppi M, Leinonen M, Ruuskanen O. Pneumococcal serology in children's respiratory infections. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 2008;27:167-75 «PMID: 18087733»PubMed