Takaisin

Kognitiivinen remediaatio depression hoidossa

Näytönastekatsaukset
Hannu Koponen ja Elina Kinnunen
9.6.2014

Näytön aste: C

Kognitiivinen remediaatio saattaa olla tehokas depressioon liittyvien kognitiivisten häiriöiden hoidossa.

Systematisoidussa katsauksessa «Anaya C, Martinez Aran A, Ayuso-Mateos JL ym. A sy...»1 tarkasteltiin kognitiivisen remediaation tehoa vakavan masennuksen hoidossa. Katsauksessa oli mukana yhteensä 21 tutkimusta, joihin oli osallistunut yhteensä 940 potilasta, joskin vasteen koko pystyttiin arvioimaan vain 18 tutkimuksesta (881 potilasta). Tutkimuksiin oli osallistunut myös kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsiviä potilaita, mutta 35 %:lla (N = 329) potilaista oli skitso-affektiivinen häiriö tai vakava masennustila. Tutkimuksista arvioitiin kognitiivisen oireiston määrä tutkimuksen alussa ja lopussa, ja mikäli useampia tulosmuuttujia oli kuvattu, yhdistetty effect size (efektikoko) raportoitiin.

Tutkimukset olivat potilaskooltaan pieniä (potilasmäärät vaihtelivat 9–131 potilaan välillä, mediaani 41 potilasta; potilaiden keski-ikä 38 vuotta, 39 % potilaista oli naisia) ja käytetyt kognitiomittarit olivat heterogeenisia (tutkimuksissa oli käytetty yhteensä 81 eri testiä). Tämän vuoksi tutkijat tarkastelivat kognitiivisen remediaation vaikutuksia toipumistuloksiin tutkimusryhmissä, joissa oli joko 1) vakavasta masennustilasta ja kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsiviä potilaita, 2) skitsofreniasta ja skitsoaffektiivisesta häiriöstä kärsiviä potilaita tai 3) skitso-affektiivisesta häiriöstä (N = 193) tai mielialahäiriöstä (N = 107) kärsiviä potilaita. Tutkimuksissa hoitovasteen koko vaihteli -0,16 – +0,66, joskin kirjoittajien mukaan suurin osa tutkimuksista raportoi pieniä tai pieniä – keskisuuria korjautumisia kognitiivisissa toiminnoissa. Meta-analyysin mukaan paras tulos saavutettiin mielialahäiriöstä (vakava masennustila tai skitso-affektiivinen psykoosi) kärsivillä potilailla (r = 0,61; p = 0,007), kun ikä, sukupuoli ja kognitiivisen remediaation kesto oli huomioitu sekoittavina tekijöinä. Mielialahäiriöistä kärsivillä potilailla (N = 104) hoitovasteen koko oli kohtalainen (0,44, 95 % luottamusväli 0,28–0,59).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Porterin ja työtovereiden katsaus «Porter RJ, Bowie CR, Jordan J ym. Cognitive remedi...»2 käsittelee kognitiivisen remediaation tehoa ja vaikutusmekanismeja muissa psykiatrisissa häiriöissä sekä muilla ryhmillä (skitsofreniapotilaat, iäkkäät potilaat). Katsauksen vakavaa masennustilaa käsittelevässä osiossa kuvataan 9 pientä tutkimusta (tutkimuksiin osallistuneiden potilaiden määrä vaihteli 4–49 potilaaseen), jotka saivat vaihtelevan kestoisia erilaisia kognitiivisten toimintojen aktivoimiseen tähdänneitä hoitoja. Tutkimusten tulosmuuttujat ovat olleet heterogeeniset (BDI (Beck Depression Inventory), HAM-D (Hamilton Depression Rating Scale), eri kognitiiviset testit).

Katsauksessa kuvatuista tutkimuksista neljässä tutkimuksessa todettiin depressio-oireiden lievittyneen ja viidessä tutkimuksessa kognitiivisten toimintojen kohentuneen. Muuttujien heterogeenisuuden vuoksi hoitovasteen kokoa ei ole pystytty arvioimaan, mutta kirjoittajat pitävät kognitiivista remediaatiota lisätutkimuksen arvoisena depressioon liittyvien kognitiivisten ongelmien hoitokeinona.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Bowien ja työtovereiden katsaus «Bowie CR, Gupta M, Holshausen K. Cognitive remedia...»3 käsittelee samoin kognitiivisen remediaation tehoa ja vaikutusmekanismeja uni- ja bipolaaridepressiossa ja käsittelee samoja tutkimuksia kuin Porterin ja työtovereiden katsaus. Edellä mainittujen tutkimusten lisäksi Bowie'n ja työtovereiden katsauksessa on kaksi muuta pientä tutkimusta, joiden tulokset viittaavat kognitiivisen remediaation parantavan työmuistin toimintaa, mutta tulosten yleistyvyys päivittäisen toiminnan korjautumiseen on epävarmaa.

Kirjoittajat esittävät, että kognitiivisen käyttäytymisterapian elementtien (kognitiivinen restrukturointi) liittäminen kognitiiviseen remediaatioon voisi parantaa sen tuloksia.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Australialainen tutkimus «Lee RS, Redoblado-Hodge MA, Naismith SL ym. Cognit...»4 tarkasteli kognitiivisen remediaation vaikutusta ensipsykoosia tai ensimmäistä vakavaa masennustilaa sairastavilla potilailla (N = 55, joista 36 kävi tutkimuksen loppuun). Tutkimuksen masennuspotilasryhmässä 7 potilasta sai kognitiiivista remediaatiota ja 7 potilasta tavanomaista hoitoa. Tutkimuksen kesto oli 10 viikkoa.

Hoidon tuloksia ei kuvattu erikseen depressio- ja psykoosipotilailla, mutta kognitiivista remediaatiota saaneiden potilaiden välitön oppiminen ja muisti korjautuivat merkittävästi kognitiivisen remediaation selittäessä 18 % välittömän oppimisen ja muistin muutoksesta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Kommentti: Kognitiivisen remediaation hoitotehoa masennuksessa selvittäneet tutkimukset ovat olleet potilasmäärältään pieniä ja käytetyt tekniikat heterogeenisia, joten lisätutkimukset sen käyttökelpoisuudesta vakavasta masennustilasta kärsivillä potilailla ovat tarpeen.

Kirjallisuutta

  1. Anaya C, Martinez Aran A, Ayuso-Mateos JL ym. A systematic review of cognitive remediation for schizo-affective and affective disorders. J Affect Disord 2012;142:13-21 «PMID: 22840620»PubMed
  2. Porter RJ, Bowie CR, Jordan J ym. Cognitive remediation as a treatment for major depression: A rationale, review of evidence and recommendations for future research. Aust N Z J Psychiatry 2013;47:1165-75 «PMID: 23956342»PubMed
  3. Bowie CR, Gupta M, Holshausen K. Cognitive remediation therapy for mood disorders: rationale, early evidence, and future directions. Can J Psychiatry 2013;58:319-25 «PMID: 23768259»PubMed
  4. Lee RS, Redoblado-Hodge MA, Naismith SL ym. Cognitive remediation improves memory and psychosocial functioning in first-episode psychiatric out-patients. Psychol Med 2013;43:1161-73 «PMID: 23237010»PubMed