Takaisin

Omega-3-rasvahapot depression hoidossa

Näytönastekatsaukset
Hannu Koponen
10.6.2014

Näytön aste: B

Omega-3-rasvahapot ovat ilmeisesti tehokkaita lisälääkityksenä vakavan masennuksen hoidossa. Suurilla annoksilla omega-3-rasvahapot voivat hidastaa veren hyytymistä ja lisätä antikoagulanttien vaikutuksia.

Subletten ja työtovereiden meta-analyysiin «Sublette ME, Ellis SP, Geant AL ym. Meta-analysis...»1 sisältyi 15 satunnaistettua prospektiivista lumekontrolloitua tutkimusta, joihin oli osallistunut yhteensä 916 potilasta. Kuudessa tutkimuksessa EPA:aa käytettiin monoterapiana, yhdessä tutkimuksessa yhden tutkimushaaran potilaat saivat EPA:aa ja kahdeksassa tutkimuksessa potilaat saivat samanaikaisesti masennuslääkehoitoa tai psykoterapiaa.

Meta-analyysissa omega-3-hoidot jaettiin kahteen ryhmään, joista toisessa potilaat olivat saaneet valmistetta, jossa oli yli 60 % eikosapentaeenihappoa (EPA) EPA:n ja dokosaheksaeenihapon (DHA) kokonaismäärästä, ja toisessa potilaat olivat saaneet EPA:aa alle 60 % valmisteen kokonaismäärästä. Kyseinen 60 % rajan valinta perustui aikaisempiin tutkimuksiin, jotka kaikki alle 60 %:n EPA-määrää käyttäneet tutkimukset olivat olleet negatiivisia. Ryhmässä, joka sai yli 60 % EPA:a, masennusasteikkopisteet vähenivät merkittävästi (SMD 0,558, 95 % luottamusväli 0,277–0,838).

Ryhmässä, jonka EPA-annos oli alle 60 % kokonaisannoksesta, ei todettu tehoa. Hoidon kestolla (vaihteli 4–16 viikon välillä) tai potilaiden iällä ei ollut vaikutusta hoitovasteeseen, joka oli epälineaarinen ja tuli esille EPA:n annosalueella 200–2 200 mg/vrk. Tutkijoiden mukaan omega-3-lisälääkityksen käyttö alle 2000 mg:n vuorokausiannoksin akuutissa masennuksessa on perusteltua, mutta tarkempi annostelu ja omega-3-lääkityksen pitkäaikaisvaikutukset ja mahdollisten haittojen merkitsevyys ovat epäselviä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Blochin ja Hannestadin systemoitu katsaus ja meta-analyysi «Bloch MH, Hannestad J. Omega-3 fatty acids for the...»2 perustui vuodet 1965–2010 kattavaan kirjallisuushakuun ja niiden perusteella kerättyihin 13 prospektiiviseen lumekontrolloituun tutkimukseen, joihin osallistui yhteensä 731 potilasta. Tutkimuksissa verrattiin omega-3:n tehoa lumeeseen masennuksen hoidossa. Ne tutkimukset, joissa potilaalle aloitettiin samanaikaisesti masennuslääke, suljettiin pois.

Meta-analyysissa lumeen ja omega-3-hoidon teho ei poikennut toisistaan (SMD 0,01, 95 % luottamusväli -0,13–0,15), yksittäisistä tutkimuksista neljä oli positiivisia ja yhdeksän negatiivisia. Tutkimukset olivat heterogeenisia: omega-3-hoidon teho oli parempi heikkolaatuisemmissa ja lyhytkestoisemmissa tutkimuksissa sekä potilailla, joilla oli vaikeampi alkutilanteen masennusoireisto.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Edelliseen tutkimukseen kohdistuneessa kritiikissään Martins ja työtoverit kritisoivat tutkimusten ja käytettyjen tulosmuuttujien valintaa. Martins suoritti edellä mainittuun kritiikkiin perustuen uuden meta-analyysin «Martins JG, Bentsen H, Puri BK. Eicosapentaenoic a...»3, johon tuli mukaan uusia tutkimuksia sekä Boch'in meta-analyysista poissuljettuja tutkimuksia. Analyysi suoritettiin materiaalia usein eri tavoin ryhmitellen (Bloch'in ja Hannestad'in 13 tutkimusta, SMD (standardized mean difference) 0,172, 95 % luottamusväli 0,018–0,325; pelkät MDD (vakava masennustila) -tutkimukset 0,242, 95 % luottamusväli 0,048–0,436; tai erotellen yli 60 % EPA:aa käyttäneet tutkimukset (6 kpl) SMD 0,892, 95 % luottamusväli 0,543–1,241).

EPA:n teho tuli esille, vaikka tutkimuksen alussa EPA:n kanssa olisi aloitettu masennuslääkehoito (14 tutkimusta; SMD 0,37, 95 % luottamusväli 0,115–0,625). Tutkijat eivät löytäneet merkkejä julkaisuharhasta.

Tutkijoiden mukaan EPA:aa tulisi tutkia masennuslääkehoitona (eri annosalueilla 4,4 g:aan asti sekä lyhytkestoisina tutkimuksina että pitkäaikaistutkimuksina ainakin 6 kuukauden ajan).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Meta-analyyseihin sisältyneet tutkimukset olivat usein pieniä ja heterogeenisia. Käytetyt EPA-annokset olivat vaihtelevia, ja joissain tutkimuksissa käytettyjen määrien (1 000 mg/vrk) on esitetty olleen liian matalia. Tutkimuksien raportoinnissa on voinut olla julkaisuharhaa meta-analyysien «Sublette ME, Ellis SP, Geant AL ym. Meta-analysis...»1 ja «Bloch MH, Hannestad J. Omega-3 fatty acids for the...»2 mukaan. Tuoreimmassa meta-analyysissa sitä ei kuitenkaan todettu.

Suurilla annoksilla omega-3-rasvahapot voivat hidastaa veren hyytymistä ja lisätä antikoagulanttien vaikutuksia, joka tulee ottaa huomioon käytettäessä suurempia annoksia.

Kirjallisuutta

  1. Sublette ME, Ellis SP, Geant AL ym. Meta-analysis of the effects of eicosapentaenoic acid (EPA) in clinical trials in depression. J Clin Psychiatry 2011;72:1577-84 «PMID: 21939614»PubMed
  2. Bloch MH, Hannestad J. Omega-3 fatty acids for the treatment of depression: systematic review and meta-analysis. Mol Psychiatry 2012;17:1272-82 «PMID: 21931319»PubMed
  3. Martins JG, Bentsen H, Puri BK. Eicosapentaenoic acid appears to be the key omega-3 fatty acid component associated with efficacy in major depressive disorder: a critique of Bloch and Hannestad and updated meta-analysis. Mol Psychiatry 2012;17:1144-9; discussion 1163-7 «PMID: 22488258»PubMed