Takaisin

Tukihenkilöinterventiot ja vertaistuki masennuksen hoidossa

Näytönastekatsaukset
Olavi Lindfors
10.6.2014

Näytön aste: C

Erilaiset vertaistuen muodot ja tukihenkilötoiminta saattavat olla hyödyksi masennuksen ammatillisen hoidon rinnalla.

Meta-analyysissä «Pfeiffer PN, Heisler M, Piette JD ym. Efficacy of ...»1, joka kattoi 10 vuosina 1987–2009 julkaistua satunnaistettua kliinistä koetta, verrattiin vertaistuen vaikutusta masennusoireiden vähenemiseen tavanomaisen hoidon tai kognitiivis-behavioraalisen terapian yhteydessä heterogeenisessa masennuspotilaiden aineistossa. Vertaistuki toteutettiin vaihtelevasti, pari- tai ryhmämuotoisena, puhelimen tai internetin välityksellä.

Seitsemän tutkimuksen (N = 869) perusteella vertaistukea saaneilla depressio-oireet vähenivät enemmän kuin tavanomaisen hoidon ryhmässä (SMD (standardized mean difference) -0,59, 95 % luottamusväli -0,98 – -0,21). Seitsemässä tutkimuksessa (N = 301), joissa verrattiin vertaistukea kognitiivis-behavioraaliseen ryhmäterapiaan, ei todettu eroa vaikutusten välillä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Systemaattisessa katsauksessa «Mead N, Lester H, Chew-Graham C ym. Effects of bef...»2 selvitettiin tukihenkilötoiminnan ("befriending") vaikutusta depressio-oireista kärsivien potilaiden hoidossa. Vuosina 1991–2008 julkaistuista 24:stä satunnaistettuun asetelmaan perustuvasta tutkimuksesta (aineistojen koon vaihtelu 32–509, keskimäärin 171) neljä tutkimusta kohdistui ensisijaisesti depressiopotilaisiin. Muissa tutkimuksissa potilailla oli masentuneisuuden lisäksi muita terveyteen liittyviä ongelmia, sairauksia tai vaikeita elämäntilanteita. Vertaistuki toteutui vapaaehtoistyönä, yleisimmin kertaviikkoisina tapaamisina ja/tai puhelinkontakteina kolmen kuukauden ajan (vaihteluväli 3–12 tapaamista).

Tukihenkilötoiminta vähensi masennusoireita enemmän kuin tavanomainen hoito sekä lyhyessä, alle 3 kuukauden (SMD = -0,27, 95 % luottamusväli -0,48 – -0,06) että keskimäärin yhden vuoden seurannassa (SMD -0,18, 95 % luottamusväli -0,32 – 0,05).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentit

Masennuksen vaikeusaste oli valtaosassa tutkimuksista suhteellisen lievä, ja potilailla oli masennuksen lisäksi usein muu sairaus (syöpä, HIV) tai sellainen elämäntilanne (muun muassa synnytyksen jälkeinen masennus, sairas lähiomainen), joiden merkitystä vertaistuen vaikuttavuuteen on vaikea arvioida.

Kirjallisuutta

  1. Pfeiffer PN, Heisler M, Piette JD ym. Efficacy of peer support interventions for depression: a meta-analysis. Gen Hosp Psychiatry 2011;33:29-36 «PMID: 21353125»PubMed
  2. Mead N, Lester H, Chew-Graham C ym. Effects of befriending on depressive symptoms and distress: systematic review and meta-analysis. Br J Psychiatry 2010;196:96-101 «PMID: 20118451»PubMed