Takaisin

Lyhyet psykoterapeuttiset hoidot masennuksen hoidossa

Näytönastekatsaukset
Jan-Henry Stenberg
11.6.2014

Näytön aste: C

Lyhyet, 6–8 istunnon psykoterapeuttiset hoidot voivat olla hyödyllisiä lievän tai korkeintaan keskivaikean masennuksen hoidossa perusterveydenhuollossa.

Yhdysvaltalaiset terveysviranomaiset (Department of Veterans Affairs Health Services Research & Development Service) tekivät osana näytönastekatsausten sarjaa (Evidence-Based Synthesis Program) laajan ja laadukkaasti toteutetun systemaattisen arvion «Nieuwsma JA, Trivedi RB, McDuffie J ym. Brief psyc...»1 valikoitujen lyhytpsykoterapeuttisten interventioiden vaikuttavuudesta perusterveydenhuollossa akuutin masennuksen oireiden hoidossa. Lopulta vain kognitiivinen käyttäytymisterapia ja ongelmanratkaisuterapia olivat sellaisia, joista löytyi enintään kahdeksan käynnin mittaisiin terapioihin perustuvia hyvätasoisia kaksoissokkoutettuja tutkimuksia. Näytönastekatsaus perustui kahteen kirjallisuuskatsaukseen ja seitsemään kirjallisuuskatsauksiin kuulumattomaan kaksoissokkoasetelmalla toteutettuun satunnaistettuun kontrolloituun hoitokokeeseen (RCT). Katsaukseen hyväksyttiin tutkimukset, joissa tutkittava hoito sisälsi enintään kahdeksan terapiaistuntoa ja joissa oli 1 716 lievästi masentunutta tai masennusoireista potilasta.

Tutkitut terapiat olivat joko kognitiivisia käyttäytymisterapioita (Cognitive Behavioral Therapy, CBT) tai ongelmanratkaisukeskeisiä terapioita (Problem Solving Therapy, PST). Katsauksessa oli kuusi kognitiivista terapiaa koskevaa satunnaistettua kaksoissokkoutettua tutkimusta (713 potilasta), joiden perusteella hoidolla saavutetun hyödyn efektikoko oli 0,42 (95 % luottamusväli 0,10–0,74). Ongelmanratkaisukeskeisistä terapioista oli kahdeksan satunnaistettua kaksoissokkotutkimusta (973 potilasta), joiden osalta hoidolla saavutetun hyödyn efektikoko oli 0,26 (95 % luottamusväli 0,30–0,49). Vertailuryhminä terapioihin tutkimuksissa olivat odotuslista, seurantakäynnit, tavanomainen hoito tai lääkehoito silloin, kun hoito olisi ollut terapia ja lääkitys.

Katsauksen mukaan lyhyillä psykoterapioilla oli suhteellisen pieni, mutta tilastollisesti merkitsevä selvä hyöty verrattuna hoitoon, joka oli muuten samanlaista, mutta jossa ei annettu terapiaa.

Näytönastekatsauksen loppupäätelmä oli, että enintään kahdeksan käyntiä sisältävä kognitiivinen käyttäytymisterapia tai ongelmanratkaisukeskeinen terapia voivat olla akuutin masennuksen hoidossa hieman tehokkaampia kuin perusterveydenhuollon tavanomaiset hoitotoimet.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

DEPICS-tutkimushankkeeseen (Depression in Primary Care: Interpersonal Counseling versus Selective Serotonin Reuptake Inhibitors) kuuluvassa tutkimuksessa «Menchetti M, Rucci P, Bortolotti B ym. Moderators ...»2, joka oli suora ja satunnaistettu kaksoissokkoutettu vertailututkimus (RCT), 143 lievää tai keskivaikeaa masennusta sairastavaa sai perusterveydenhuollossa kuusi kertaa lyhennettyä interpersonaalista terapiaa (IPTC). Hoidon tehoa verrattiin serotoniiniselektiiviseen masennuslääkkeeseen (SSRI) 287 samoin kriteerein valituilla elämänsä ensimmäisestä tai toisesta masennusepisodista kärsivällä potilaalla. Ryhmien välisen masennuksen voimakkuudessa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa mitattuna Hamiltonin Depression Rating Scale-kyselylomakkeen (HDMRS) pisteillä, jotka lähtötilanteessa olivat IPTC-ryhmässä 17,1 ja SSRI-ryhmässä 17,5 pistettä.

Remission (= korkeintaan seitsemän HDMRS-pistettä kahden kuukauden kuluttua hoidon aloituksesta) saavutti IPTC-ryhmässä 59 % ja SSRI-ryhmässä 45 % potilaista (p = 0,021, SRD (success rate difference) = 0,136, 95 % luottamusväli 0,021–0,251, NNT (number needed to treat) 7,4, 95 % luottamusväli 4–46,5).

Molemmat hoidot olivat siis tehokkaita, mutta interpersonaalisen terapian lyhyt muoto oli jonkin verran tehokkaampi kuin SSRI-lääkitys. Terapiasta hyötyivät erityisesti potilaat, joilla oli suhteellisen lievä masennus ilman voimakasta toimintatason laskua, ja joiden masennus esiintyi ensimmäistä kertaa ja ilman samanaikaista ahdistuneisuutta. Potilaat, joiden masennusjakso oli jo toinen, hyötyivät sen sijaan useammin SSRI-lääkityksestä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentit

Jälkimmäisessä tutkimuksessa «Menchetti M, Rucci P, Bortolotti B ym. Moderators ...»2 masennusdiagnoosit teki konsultoiva psykiatri, millä oli vaikutusta tutkimukseen valikoituneiden potilaiden masennusdiagnoosin pätevyyteen. Tutkimuksen voidaankin arvioida kertovan enemmän tutkittujen hoitojen vaikutuksesta kohtalaisen optimaalisissa olosuhteissa; tulosten yleistettävyys perusterveydenhuollon reaalisissa olosuhteissa jää osin auki.

Kirjallisuutta

  1. Nieuwsma JA, Trivedi RB, McDuffie J ym. Brief psychotherapy for depression in primary care: a systematic review of the evidence. Washington (DC): Department of Veterans Affairs (US); 2011, VA Evidence-based Synthesis Program Reports «PMID: 21595124»PubMed
  2. Menchetti M, Rucci P, Bortolotti B ym. Moderators of remission with interpersonal counselling or drug treatment in primary care patients with depression: randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2014;204:144-50 «PMID: 24311553»PubMed