Takaisin

Liikunnan vaikutus sydämen toimintaan sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla

Näytönastekatsaukset
Jari Laukkanen
30.10.2015

Näytön aste: B

Kestävyysliikunta voi parantaa sydämen pumppaustehoa sepelvaltimotautipotilailla.

Kahdessa kontrolloidussa tutkimuksessa potilaat harjoittelivat kuntopyörää polkien sydäninfarktin jälkeen 10–20 minuuttia kahdesti päivässä 5 päivänä viikossa «Vasiliauskas D, Benetis R, Jasiukeviciene L ym. Ex...»1 tai 30 minuuttia kolmesti viikossa «Giallauria F, Galizia G, Lucci R ym. Favourable ef...»2 noin 6 kuukauden ajan. Lähtötilanteessa potilailla oli normaali sepelvaltimotaudin lääkehoito.

Satunnaistetussa tutkimuksessa «Vasiliauskas D, Benetis R, Jasiukeviciene L ym. Ex...»1 verrattiin pallolaajennushoidon jälkeistä ohjattua 5 kuukauden liikuntaharjoittelua tavanomaisin elämäntapaohjeisiin sepelvaltimotautipotilailla, joilla vasemman kammion systolinen toiminta oli lievästi alentunut. Tutkimukseen osallistui 185 pallolaajennuksella ja verkkoputkella hoidettua potilasta (ikä keskimäärin 59 vuotta), joilla oli iskeeminen sydänsairaus ja ejektiofraktio (EF) alle 45 %. Tutkittavat satunnaistettiin 2 ryhmään, joista liikuntaryhmälle (n = 95) ohjattiin aerobista liikuntaa kuntopyörällä puolen vuoden ajan (2 kertaa päivässä 10–20 minuuttia teholla 10 % alle anaerobisen kynnyksen). Kontrolliryhmälle (n = 90) annettiin tavanomaiset jatkohoito-ohjeet sepelvaltimoiden pallolaajennuksen jälkeen.

Liikuntaryhmässä vasemman kammion loppudiastolinen läpimitta pieneni, kun taas kontrolliryhmällä se oli kasvanut (p < 0,05). Vasemman kammion EF koheni harjoitteluryhmässä 42,2 %:sta 47,0 %:iin mutta kaltaistetussa kontrolliryhmässä ei tapahtunut muutoksia (ryhmien välinen ero p < 0,05).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kuuden kuukauden liikuntapainotteinen kuntoutus sydäninfarktin jälkeen johti suotuisiin vaikutuksiin vasemman kammion uudelleenmuotoutumisessa potilailla, joilla oli lievästi alentunut vasemman kammion systolinen toiminta «Giallauria F, Galizia G, Lucci R ym. Favourable ef...»2. 60 sydäninfarktin sairastanutta potilasta (ikä keskimäärin 59 vuotta) satunnaistettiin liikuntainterventioon (n = 30) tai kontrolliryhmään (n = 30). Liikuntainterventioryhmä osallistui 6 kuukauden kuntoutusjaksolle, jonka aikana he polkivat kuntopyörällä 3 kertaa viikossa 30 minuuttia kerrallaan harjoitteluintensiteetin ollessa 60–70 % maksimaalisesta hapenottokyvystä.

Kuuden kuukauden kuluttua maksimaalinen hapenottokyky oli noussut merkitsevästi (p < 0,001, keskimäärin 5,2 ml/kg/min). Liikuntaharjoittelun myötä vasemman kammion tilavuus pieneni, ja vasemman kammion EF parani merkitsevästi (43,7 vs 46,2 %, p < 0,001). Kontrolliryhmässä taas vasemman kammion koossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia, ja EF pieneni merkitsevästi (44,7 vs 42,2 %, p < 0,001).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Näiden satunnaistettujen tutkimusten perusteella kestävyysliikunta voi parantaa vasemman kammion systolista toimintaa ja ehkäistä vasemman kammion ei-toivottua uudelleenmuotoutumista sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla. Satunnaistettujen tutkimusten potilasmäärät jäivät melko pieniksi, mutta tulokset olivat yhdenmukaiset siihen suuntaan, että kestävyysliikunta kohentaa vasemman kammion toimintaa sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla. Positiivinen muutoksen suuruus on todennäköisesti riippuvainen lähtötilanteessa todetusta vasemman kammion funktiosta.

Kirjallisuutta

  1. Vasiliauskas D, Benetis R, Jasiukeviciene L ym. Exercise training after coronary angioplasty improves cardiorespiratory function. Scand Cardiovasc J 2007;41:142-8 «PMID: 17487762»PubMed
  2. Giallauria F, Galizia G, Lucci R ym. Favourable effects of exercise-based Cardiac Rehabilitation after acute myocardial infarction on left atrial remodeling. Int J Cardiol 2009;136:300-6 «PMID: 18676038»PubMed