Vuonna 2021 julkaistussa systemaattisessa katsauksessa «Panda PK, Panda P, Dawman L, ym. Efficacy of lacos...»1 verrattiin lakosamidin ja fenytoiinin tehoa, turvallisuutta ja siedettävyyttä status epilepticuksen hoidossa. Kirjoittajat tunnistivat keskeisistä sähköisistä tietokannoista (Medline/PubMed, Cochrane Central Register of Controlled trials, EMBASE, Ovid, Web of Science ja Google Scholar) tutkimuksia, jotka vertailivat laskimonsisäisesti annosteltua lakosamidia ja fenytoiinia tajuttomuuskouristuskohtauksina tai hämärätilakohtauksina ilmenevän status epilepticuksen hoidossa riippumatta annoksesta tai hoidon kestosta. Mukaan otettiin sekä eteneviä että takautuvia tutkimuksia. Ensisijainen päätetapahtuma oli lääkkeiden välinen ero kohtausten lopettamisessa. Toissijainen päätetapahtuma oli lääkkeiden välinen ero potilaan lyhyen ja pitkän aikavälin toiminnallisessa ennusteessa. Kaikkiaan 192 hakutuloksesta viisi tutkimusta täytti sisäänottokriteerit: yksi tutkimuksista oli kaksoissokkoutettu satunnaistettu tutkimus ja neljä takautuvia tutkimuksia. Lakosamidilla hoidettuja potilaita oli yhteensä 115 ja fenytoiinilla hoidettuja 166. Ryhmien lähtötiedot olivat vertailukelpoiset. Fenytoiinin tai fenytoiiniekvivalentin mediaaniannos oli 20 mg/kg ja lakosamidin 400 mg, ja ylläpitoannokset otettiin 12 tunnin välein.

Kohtauksien hallinnassa ei ollut merkittävää eroa lääkeaineiden välillä: lakosamidia käyttäneillä 57,3 % kohtauksista päättyi (luottamusväli 47,6–66,5 %) ja fenytoiinia käyttäneillä 45,7 % (luottamusväli 38,3–53,2 %, p = 0,28). Myöskään alaryhmäanalyyseissä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa status epilepticus -tyypin osalta. Hoidon aikana ilmenneiden haittatapahtumien osuus oli samankaltainen molemmissa ryhmissä (17,6 % vs. 12,2 %, p = 0,20), mutta vakavat haittavaikutukset olivat yleisempiä fenytoiiniryhmässä kuin lakosamidiryhmässä (5,1 % vs. 0,8 %, p = 0,049). Ryhmien välillä ei ollut eroa lyhyen tai pitkän aikavälin toiminnallisessa ennusteessa tai kuolleisuudessa.

Tutkijoiden yhteenveto oli, että lakosamidi on yhtä tehokas kuin fenytoiini status epilepticuksen hoidossa. Lakosamidilla on vähemmän haittavaikutuksia kuin fenytoiinilla.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus: hyvä
• Kommentti: Tutkimuksessa huomioitiin kaikki 14.1.2021 mennessä julkaistut artikkelit ja tunnistettiin myös vielä kesken olevat tutkimukset. Tutkimukset oli tehty pääosin yli 18-vuotiailla potilailla. Näyttö perustuu pääosin havainnoiviin tutkimuksiin.

American Epilepsy Societyn vuonna 2020 julkaisemassa systemaattisessa katsauksessa «Vossler DG, Bainbridge JL, Boggs JG, ym. Treatment...»2 selvitettiin laskimonsisäisen brivarasetaamin, ketamiinin, lakosamidin, levetirasetaamin, midatsolaamin, pentobarbitaalin ja tiopentaalin, propofolin ja valproiinihapon käyttöä lasten ja aikuisten tajuttomuuskouristuskohtauksina ilmenevän status epilepticuksen hoidossa. Tutkimukset arvioitiin ennalta määriteltyjen kriteerien mukaan ja luokiteltiin näytön vahvuuden perusteella AAN 2017 -prosessin mukaan. Katsauksessa todettiin, että lakosamidi saattaa olla tehokas kohtausten lopettamisessa. Lakosamidin osalta mukana oli kaikkiaan 16 tutkimusta. Keskimääräinen annostelu katsauksen tutkimuksissa oli lapsilla 5–10 mg/kg lakosamidia 15–30 minuutin aikana ja aikuisilla 200 mg laskimonsisäisesti. Ylläpitoannos oli lapsilla 13 mg/kg päivässä jaettuna kahteen annokseen ja aikuisilla 200 mg kaksi kertaa päivässä. Kohtaustoiminta saatiin loppumaan 50–70 %:lla potilaista.

Lakosamidi saattaa olla tehokas lasten ja aikuisten tajuttomuuskouristuskohtauksina ilmenevän hoitoresitentin (RSE) status epilepticuksen hoidossa.

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus: kohtalainen
• Kommentti: Katsauksessa oli mukana sekä lapsia että aikuisia käsitteleviä tutkimuksia. Tutkimusasetelmat vaihtelivat, samoin potilasjoukot olivat heterogeenisiä (kohtaustyypit, potilaiden ikä ja käytetyt lääkeannokset). Tutkimukset olivat pieniä ja pääosin satunnaistamattomia.