Takaisin

HPV-genotyypityksen käyttö hoidettujen potilaiden seurannassa

Näytönastekatsaukset
Maija Jakobsson
17.5.2016

Näytön aste: B

Saman HPV-genotyypin persistointi ennen ja jälkeen hoidon lisää dysplasian residivointiriskiä.

Tässä hollantilaisessa työssä «Kocken M, Helmerhorst TJ, Berkhof J ym. Risk of re...»1 seurattiin 435 naista, (keski-ikä 33 vuotta, vaihteluväli 21–70 vuotta), joille oli tehty CIN 2:n tai CIN 3:n vuoksi loop-hoito tai veitsikonisaatio (18 %) vuosina 1988–2004. Heitä seurattiin 6, 12 ja 24 kuukautta hoidosta papa- ja hrHPV-testillä ja tämän jälkeen sytologisesti joukkotarkastuksin joka 5. vuosi. Tutkimuksessa CIN 2+ -muutos kehittyi 16,5 %:lle hoidetuista naisista 5 vuoden aikana ja 18,3 %:lle 10 vuoden aikana.

Niillä naisilla, joilla oli HPV 16, genotyyppi CIN 2+ kehittyi useammin kuin muissa HPV-genotyypeissä (40/56 = 71,4 vs 13/31 = 41,9 %, p = 0,02). Viiden vuoden aikana kumulatiivinen CIN 2+ -riski HPV 16 -positiivisilla oli 66,2 % (95 % luottamusväli 52,6–77,5 %) vs 39,7 % (95 % luottamusväli 23,9–57,9 %) HPV 16 -negatiivisilla naisilla. Muutokset ilmaantuivat HPV 16 -infektioissa yhtä nopeasti kuin muissa genotyypeissä (18 vs 17 kuukautta, p = 0,94). 5 vuoden CIN 2+ -riski, kun hrHPV-genotyyppi oli muu kuin 16, 18, 31, 33 tai 45, oli kuitenkin selvästi suurempi kuin HPV-negatiivisilla naisilla: 28,6 % (95 % luottamusväli10,9–56,6 %). Jos yhdistelmätesti (hrHPV-testi + papa) oli negatiivinen, CIN 2+ -riski oli vain 1,0 % (95 % luottamusväli 0,2–4,6 %) 5 vuoden aikana ja 3,6 % (95 % luottamusväli 1,1–10,7 %) 10 vuoden aikana.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Aineisto perustui 3 eri sairaalan potilaisiin, seuranta hiukan vaihteli sairaaloiden välillä. hrHPV-positiivisten määrä on pieni, joten genotyypitysaineisto jäi pieneksi. Osa hrHPV-testeistä oli tehty kotitesteillä.

Tässä ruotsalaisessa «Söderlund-Strand A, Kjellberg L, Dillner J. Human ...»2 työssä seurattiin 178 naista (ikä 20–59 vuotta), joille oli tehty loop-hoito. HPV-genotyypitys ja papa katsottiin ennen toimenpidettä ja 3, 6, 12, 24 ja 36 kuukautta hoidosta. 3 vuotta hoidon jälkeen 3,1 % naisista oli edelleen saman HPV-genotyypin suhteen positiivisia kuin ennen hoitoa. Residiivi muutos todettiin 5,1 %:lla naisista (n = 9). Kaikilla näillä naisilla oli persistoiva HPV-genotyyppi (herkkyys 100 %; 95 % luottamusväli 63–100 %) ja tarkkuus 94,7 % (95 % luottamusväli 89,8–97,4 %). Näistä naisista 7/9 oli myös poikkeava sytologia (herkkyys 77,8 %; 95 % luottamusväli 40,2–96,1 %) ja tarkkuus 94,7 % (95 % luottamusväli 89,8–97,4 %). Jos HPV-genotyyppi vaihtui tai HPV-positiivisuus fluktuoi, lisääntynyttä dysplasian riskiä ei havaittu.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: 24 % (n = 46) potilaista seurantatiedot puuttuivat. Yhdelle alun perin HPV- negatiiviselle naiselle kehittyi seurannan aikana CIN 2+ -dysplasia. HPV-genotyypin tutkiminen jo ennen hoitoa tuo lisäkustannuksia.

Korealaisessa tutkimuksessa «Ryu A, Nam K, Kwak J ym. Early human papillomaviru...»3 seurattiin 183 naista (keski-ikä 39,3 vuotta), joille oli tehty loop-hoito CIN 2- tai CIN 3 -muutoksen vuoksi. Ne naiset, joille oli tehty hysterektomia loop-hoidon jälkeen, poistettiin analyysistä. Tutkimuksessa hrHPV-testinä oli HC2 ja sytologiana nestepapa. Naiset tutkittiin 3, 6, 12, 18 ja 24 kuukautta hoidosta ja sen jälkeen vuosittain. Persistoivana muutoksena pidettiin biopsioin varmistettua CIN 2 -muutosta hoidon jälkeen. Residiivejä muutoksia oli 6,6 %:lla (n = 12) keskimäärin 25 kuukauden seurannan aikana (vaihteluväli 4–60 kuukautta). Nämä kaikki olivat HPV-positiivisia 3 kuukauden kontrollissa. Puolen vuoden kontrollissa otettu hrHPV-testin herkkyys oli 100 %, tarkkuus 81,9 % ja papalle herkkyys 77,5 % ja tarkkuus 92,9 %. Tässä tutkimuksessa naisten ikä oli yli 50 vuotta, heillä oli vahva sytologia tai korkea hrHP-viruksen aktiivisuus ennen toimenpidettä (RLU > 100). HPV 16/18 -positiivisuus muihin genotyyppeihin verrattuna (OR 0,60, 95 % luottamusväli 0,12–2,86) ei osoittautunut itsenäiseksi riskitekijäksi residiiville monimuuttuja-analyysissä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Jos marginaali ei ole puhdas, mutta hrHPV-testi on negatiivinen jo 3 kuukauden kuluttua toimenpiteestä, uusimisriski on erittäin pieni.

Kirjallisuutta

  1. Kocken M, Helmerhorst TJ, Berkhof J ym. Risk of recurrent high-grade cervical intraepithelial neoplasia after successful treatment: a long-term multi-cohort study. Lancet Oncol 2011;12:441-50 «PMID: 21530398»PubMed
  2. Söderlund-Strand A, Kjellberg L, Dillner J. Human papillomavirus type-specific persistence and recurrence after treatment for cervical dysplasia. J Med Virol 2014;86:634-41 «PMID: 24123176»PubMed
  3. Ryu A, Nam K, Kwak J ym. Early human papillomavirus testing predicts residual/recurrent disease after LEEP. J Gynecol Oncol 2012;23:217-25 «PMID: 23094124»PubMed