Takaisin

Uudet seulontatekniikat / DNA-perusteinen HPV-seulonta: Iän vaikutus

Näytönastekatsaukset
Paula Kujala, Johanna Mäenpää, Ahti Anttila ja Pekka Nieminen
17.10.2016

Näytön aste: A

HPV-seulonta voi lisätä lievempien HSIL-muutosten (entinen CIN 2) ylidiagnostiikkaa varsinkin alle 35-vuotiailla naisilla, ja vielä enemmänalle 30-vuotiailla alle 30-vuotiailla.

Italialaisessa satunnaistetussa tutkimuksessa tutkittiin HPV-testin (PCR) ja papatestin yhteisvaikutusta (ensimmäinen faasi) sekä pelkän HPV-testin (HC2) (toinen faasi) vaikutusta kahden seulontakierroksen ajan histologisten HSIL (CIN 2+) löydösten määrään verrattuna pelkkään papatestiin «Ronco G, Giorgi-Rossi P, Carozzi F ym. Efficacy of...»1. Tutkimukseen osallistui 94 370 iältään 25–60-vuotiasta naista.

Seuranta-aika oli keskimäärin 3,1 vuotta. Ensimmäisellä seulontakierroksella 35–60-vuotiailla naisilla HPV-testi yhdistettynä papatestiin (faasi 1) lisäsi merkittävästi (RD, relative detection) histologisten HSIL (CIN 2+) löydösten määrää: 1,94; 95 % luottamusväli 1,40–2,68. Pelkkä HPV-testi (faasi 2) lisäsi myös merkittävästi CIN 2+ löydösten määrää (RD 2,13; 95 % luottamusväli 1,50–3,03). Nuoremmilla 25–34-vuotiailla faasi 1 ja 2 -interventioryhmän naisilla löytyi CIN 2+ muutoksia vieläkin enemmän. Toisella seulontakierroksella CIN 2+ löydösten määrä oli merkittävästi pienempi kuin vertailuryhmässä (RD 0,51; 95 % luottamusväli 0,28–0,93).

Ensimmäisessä osatutkimuksessa (faasi 1) kahden kierroksen yli lasketut kumulatiiviset estimaatit olivat 1,77 (95 % luottamusväli 1,18–2,67) CIN 2 muutoksille ja 1,61 (1,05–2,47) CIN 3 muutoksille 35–60-vuotiailla naisilla, ja CIN 2 muutosten kumulatiivinen estimaatti oli 2,81 (95 % luottamusväli 1,68–4,66) 24–34 –vuotiailla naisilla. Toisessa osatutkimuksessa (faasi 2) vastaavat kumulatiiviset estimaatit 25–34-vuotiailla naisilla olivat 3,38 (luottamusväli 2,11–5,43) CIN 2 muutoksille ja 2,14 (luottamusväli 1,28–3,59) CIN 3 muutoksille «Ronco G, Giorgi-Rossi P, Carozzi F ym. Efficacy of...»1. Pelkän HPV-testin käyttö tai sen yhdistäminen papatestiin lisäsi seulonnan tehoa verrattuna pelkkään papatestiin lisäten ja aikaistaen vahvojen esiastelöydösten määrää ja pidentäen matalan riskin aikajaksoa testi(e)n ollessa negatiivinen. Ongelmana oli alle 35-vuotiailla naisilla regressoituvien CIN 2 -muutosten ylidiagnostiikka.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Toisessa italialaisessa tutkimuksessa (vertaileva kohorttitutkimus) esitettiin tuloksia primaarista organisoidusta HPV-seulonnasta 2 vuoden kohdalta «Zorzi M, Del Mistro A, Farruggio A ym. Use of a hi...»2. Kutsuttujen naisten määrä oli 23 479 ja ikä 25–64 vuotta. Osallistumisaktiivisuus lisääntyi merkittävästi kaikissa ikäryhmissä siirryttäessä tavallisesta papaseulonnasta HPV-seulontaan (43,9 % vs 60,6 %). HPV-positiivisuus oli koko ryhmässä 7,0 %, ikäryhmittäin 25–29 vuotta. 16,0 %, 30–34 vuotta 13,2 % ja 35–64 vuotta 5,1 %. Välitön kolposkopia tehtiin 2,8 %:lle, ja kaikille HPV-positiivisille uusintakutsutuille, joilla testi oli edelleen positiivinen vuoden kuluttua. Positiivisen HPV-tuloksen ennustearvo histologiselle HSIL (CIN 2+) muutokselle välittömässä kolposkopiassa oli 11,7 %; ikäryhmittäin 25–29 vuotta 3,4 %, 30–34 vuotta 17,9 %, ja 35–64 vuotta 12,6 %. Kumulatiivinen CIN 2+ löydösten määrä oli 4,5 /1 000 (53/11 895), kun se edellisen papa-testillä tehdyn seulontakierroksen aikana oli 2,6/1 000 (454/17 611). Ikäryhmittäin kumulatiivinen riski oli 25–29 vuotta 4,5 %, 30–34 vuotta 11,5 % ja 35–64 vuotta 3,6 %.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Pohjois-Italiassa, jossa tutkimukset toteutettiin, on lähes vastaavanlainen organisoitu seulontajärjestelmä kuin Suomessa. Seulontaväli on lyhyempi, kolme vuotta. Roncon tutkimuksissa «Ronco G, Giorgi-Rossi P, Carozzi F ym. Efficacy of...»1 rajoituksena oli, että interventio tehtiin ainoastaan 1. seulontakierroksella ja 2. seulontakierroksella myös HPV-seulontaryhmässä käytettiin papatestiä. Seulontaväli oli ainoastaan 3 vuotta. Pelkän HPV-testin todettiin olevan yhtä hyvä ensisijaisena seulontatestinä kuin se yhdistettynä papaan. Kolposkopioiden määrä ei lisääntynyt, koska sytologiaryhmässä jo ASCUS-löydös, toisin kuin Suomessa, indisoi kolposkopian. Mielenkiintoista on, että toisessa tutkimuksessa osallistumisaktiivisuus lisääntyi merkittävästi siirryttäessä HPV-pohjaiseen seulontaan, minkä vuoksi tämä kohorttitutkimus otettiin katsaukseen mukaan.

Kirjallisuutta

  1. Ronco G, Giorgi-Rossi P, Carozzi F ym. Efficacy of human papillomavirus testing for the detection of invasive cervical cancers and cervical intraepithelial neoplasia: a randomised controlled trial. Lancet Oncol 2010;11:249-57 «PMID: 20089449»PubMed
  2. Zorzi M, Del Mistro A, Farruggio A ym. Use of a high-risk human papillomavirus DNA test as the primary test in a cervical cancer screening programme: a population-based cohort study. BJOG 2013;120:1260-7; discussion 1267-8 «PMID: 23786222»PubMed