Takaisin

Hoitamattoman uniapnean luonnollinen ennuste

Näytönastekatsaukset
Markku Partinen
22.3.2017

Näytön aste: A

Lievä ja keskivaikea hoitamaton uniapnea (AHI < 30) ei lisää merkitsevästi kokonaiskuolleisuutta eikä kardiovaskulaarikuolleisuutta.

Wisconsinin suuren unihäiriöpotilaskohortin (N = 1 522) 18 vuoden seurantatutkimuksessa «Young T, Finn L, Peppard PE ym. Sleep disordered b...»1kokonaiskuolleisuuden HR oli 3,0 (95 % luottamusväli 1,4–6,3) vakioidussa mallissa, jossa oli huomioitu ikä, sukupuoli, BMI ja aiempi kardiovaskulaarisairastavuus. Kun seurannasta poistettiin kaikki ainakin joskus CPAP-hoidossa olleet (n = 126), oli vaikea-asteista uniapnea sairastavien HR 3,8 (95 % luottamusväli 1,6–9,0) verrattuna henkilöihin, joiden AHI oli ollut lähtötilanteessa alle 5. AHIn arvioinnissa käytettiin 4 % desaturaatiorajaa. Kardiovaskulaarikuolleisuuden HR oli 5,2 (95 % luottamusväli 1,4–19,2). Lähtötilanteen AHI-luokkien mukaan kuolleisuutta mittaavat HR:t olivat hoitamattomilla potilailla seuraavat: AHI < 5: 1 (referenssi); lievä uniapnea (5 ≤ AHI < 15): HR 1,4 (95 % luottamusväli 0,7–2,6); keskivaikea uniapnea (15 ≤ AHI < 30): HR 1,7 (95 % luottamusväli 0,7–4,1); vaikea uniapnea (AHI ≥ 30): HR 3,8 (95 % luottamusväli 1,6–9,0). Kardiovaskulaarikuolleisuudessa vakioidut HR:t olivat vastaavasti: lievä: HR 1,3 (95 % luottamusväli 0,4–4,1); keskivaikea: HR 1,5 (95 % luottamusväli 0,3–7,3); vaikea: HR 5,2 (95 % luottamusväli 1,4–19,2).

Toisin sanoen vakioitu kokonais- ja kardiovaskulaarikuolleisuuden kasvu oli tilastollisesti merkitsevä vain, kun AHI ≥ 30. Tulokset oli vakioitu iän, iän neliön, sukupuolen, BMI:n ja BMI2:n suhteen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Espanjalaisessa seurantatutkimuksessa «Marin JM, Carrizo SJ, Vicente E ym. Long-term card...»2 seurattiin 264 tervettä miestä, 235 kuorsaajaa, 403 hoitamatonta lievää tai keskivaikeaa uniapneaa sairastavaa ja 372 CPAP-hoidossa ollutta uniapneapotilasta keskimäärin 10,1 vuoden (SD 1,6) ajan. Päätetapahtumina olivat kuolemaan johtaneet kardiovaskulaaritapahtumat ja myös ei-fataalit kardiovaskulaaritapahtumat sekä koronaaritaudin takia tehdyt invasiiviset toimenpiteet.

Hoitamattomien vaikea-asteisten uniapneapotilaiden fataalien tapahtumien (I = 1,06/ 100 potilasvuotta) ja ei-fataalien tapahtumien (I = 2,13/ 100 potilasvuotta) insidenssi oli suurempi kuin hoitamattomilla lievää tai keskivaikeaa uniapneaa sairastavilla (I(fataalit tapahtumat) = 0,55; I (ei fataalit) = 0,89; p < 0,0001), kuorsaajilla (I(fataalit tapahtumat) = 0,34; I (ei fataalit) = 0,58; p < 0,0001), CPAP-hoidossa olevilla (I (fataalit tapahtumat) = 0,35, p = 0,0008; I (ei fataalit) = 0,64, p < 0,0001) ja terveillä miehillä (I (fataalit tapahtumat) = 0,30, p = 0,0012; I (ei fataalit) = 0,45, p < 0,0001).

Potentiaaliset sekoittavat tekijät huomioivassa monimuuttuja-analyysissa todettiin, että hoitamaton vaikea-asteinen uniapnea (AHI ≥ 30) aiheutti merkitsevästi lisääntyneen fataaleihin (OR 2,87; 95 % luottamusväli 1,17–7,51) ja ei-fataaleihin kardiovaskulaaritapahtumiin (OR 3,17; 95 % luottamusväli 1,12–7,51) verrattuna terveisiin miehiin.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Israelilaisessa tutkimuksessa «Lavie P, Lavie L, Herer P. All-cause mortality in ...»3 seurattiin kaikkiaan 14 589 miestä (ikä 20–93 vuotta) mediaaniseuranta-ajan ollessa 4,6 vuotta. Seuranta-aikana todettiin 372 kuolemaa. Vakioimaton kokonaiskuolleisuus oli 5,55/1 000 potilasvuotta. Kuolleisuus nousi RDI:n ja BMI:n noustessa. Iän ja BMI:n lisäksi ei huomioitu muita potentiaalisia sekoittavia tekijöitä.

Vaikea-asteista uniapneaa sairastavien (RDI > 30) kuolleisuus oli tilastollisesti suurempaa kuin potilailla, joiden lähtötilanteen RDI oli 10 tai pienempi. Ikä vaikutti siten, että lisääntynyt kuolleisuus todettiin vain alle 50 vuotta vanhoilla miehillä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Suureen potilasaineistoon perustuvassa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa «Rich J, Raviv A, Raviv N ym. All-cause mortality a...»4 seurattiin keskimäärin noin 7 vuoden ajan (1 kuukausi – 11 vuotta) yli 77 000 potilasta, joille oli tehty kardiorespiratoorinen polygrafia. Merkittävimpiä kuolleisuutta ennustavia tekijöitä olivat vanhempi ikä (vakioitu HR 1,080; 95 % luottamusväli 1,074–1,086; p < 0,0001), BMI (HR 1,042; 95 % luottamusväli 1,033–1,051; p < 0,0001) ja miessukupuoli (HR 1,378; 95 % luottamusväli 1,190–1,595; p < 0,001). Myös päiväväsymys ESS:llä mitattuna assosioitui kuolleisuuteen (HR 1,015; 95 % luottamusväli 1,005–1,025; p = 0,002). AHI ei assosioitunut kuolleisuuteen, kun ikä vakioitiin jatkuvana muuttujana (HR 1,001; 95 % luottamusväli 0,998–1,004; p = 0,416).

Tutkijat jakoivat potilaat 10 vuoden ikäryhmiin. Tällöin ODI assosioitui ikäryhmässä 41–50-vuotiaat (HR 1,217; 95 % luottamusväli 1,014–1,461; p = 0,035), apneaindeksi AI assosioitui ikäryhmässä 21–30-vuotiaat (HR 1,632; 95 % luottamusväli 1,053–2,532; p = 0,028) ja AHI assosioitui ikäryhmässä 31–40-vuotiaat (HR 1,222; 95 % luottamusväli 1,010–1,478; p = 0,039) kokonaiskuolleisuuteen. Yli 50-vuotiailla kuolleisuus selittyi pääasiassa sukupuolella ja BMI:lla, eivätkä uniapnean vaikeusastetta mittaavilla indekseillä ollut vaikutusta kokonaiskuolleisuuteen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yleinen kommentti:

Kaikkien tutkimusten mukaan hoitamaton uniapnea lisää sekä kokonais- että kardiovaskulaarikuolleisuutta. Vaikutus tulee kuitenkin merkitsevänä esille vain vaikea-asteisesta uniapneasta (AHI ≥ 30) kärsivillä. Saattaa olla, että yli 50-vuotiailla uniapneapotilailla myöskään vaikea uniapnea ei lisää merkitsevästi kuolleisuutta, mutta siitä tarvitaan vielä lisää pitkäaikaisia seurantatutkimuksia, joissa huomioidaan samanaikaisesti kaikki tunnetut sydän- ja verisuonisairauksien merkitsevät riskitekijät. Miesten kuolleisuusriski on suurempi kuin naisten. Päiväväsymyksen esiintyminen näyttää olevan myös merkitsevämmässä yhteydessä kuolleisuuteen kuin uniapnean vaikeusaste AHIlla (RDI:lla) mitattuna. Yli 50-vuotialla kuolleisuuteen näyttävät vaikuttavan merkitsevästi myös muut seikat kuin uniapnea.

Kirjallisuutta

  1. Young T, Finn L, Peppard PE ym. Sleep disordered breathing and mortality: eighteen-year follow-up of the Wisconsin sleep cohort. Sleep 2008;31:1071-8 «PMID: 18714778»PubMed
  2. Marin JM, Carrizo SJ, Vicente E ym. Long-term cardiovascular outcomes in men with obstructive sleep apnoea-hypopnoea with or without treatment with continuous positive airway pressure: an observational study. Lancet 2005;365:1046-53 «PMID: 15781100»PubMed
  3. Lavie P, Lavie L, Herer P. All-cause mortality in males with sleep apnoea syndrome: declining mortality rates with age. Eur Respir J 2005;25:514-20 «PMID: 15738297»PubMed
  4. Rich J, Raviv A, Raviv N ym. All-cause mortality and obstructive sleep apnea severity revisited. Otolaryngol Head Neck Surg 2012;147:583-7 «PMID: 22687326»PubMed