Takaisin

Koulun yhteyteen integroidut perheresurssikeskus ja lyhyt perheinterventio nuorten käytösongelmien vähentämisessä

Näytönastekatsaukset
Päivi Santalahti
12.12.2018

Näytön aste: B

Positiivisiin kasvatuskäytäntöihin perustuvat perheresurssikeskus ja lyhyt perheinterventio, jotka ovat integroitu koulun yhteyteen ja ovat saatavilla kaikille nuorille ja heidän vanhemmilleen, vähentävät ilmeisesti nuorten käytösongelmia.

Yhdysvalloissa tutkittiin koulussa toimivaa ohjelmaa nuorten antisosiaalisen käyttäytymisen muuttamisessa «Van Ryzin MJ, Dishion TJ. The impact of a family-c...»1. Tavoitteena oli tutkia perhekeskeistä interventiota, joka on sijoitettu palvelujärjestelmään siten, että se tavoittaa laajasti korkean riskin väestöä. Alakoulun yläluokkien puolella, joissa lapset ovat noin 12-vuotiaita, oli perheresurssikeskus (family resource center, FRC), joka oli avoin kaikille koululaisille vanhempineen. Keskus oli välittäjä koulun ja vanhempien välillä eikä kuulunut kouluorganisaatioon sinänsä. Keskus järjesti lyhyitä konsultaatioita vanhemmille, palautteen nuoren käytöksestä koulussa sekä videoita ja kirjoja vanhemmuudesta.

Kun lapset siirtyivät yläasteelle, perheresurssikeskuksen palveluita ei ollut enää saatavilla, mutta niille nuorille, jotka kuuluivat opettajan mukaan riskiryhmään, tarjottiin 7. ja 8. luokalla strukturoitua 3 session Family Check-Up -perheinterventiota. Interventio oli myös mahdollista saada, vaikka ei kuulunut riskiryhmään. Perheinterventioon kuului alkuhaastattelu, arvio (videoitu perhetoiminta) ja palaute, jossa pyrittiin ensisijaisesti ohjaamaan nuori ja perhe sopivien palveluiden piiriin. Palvelut, joihin perheet ohjattiin, sisälsivät ensisijaisesti positiivisia kasvatuskäytäntöjä sisältävän ohjelman sisältäen positiivisen käytöksen tuen, valvonnan, rajojen asettamisen ja muutoksen suunnittelun.

Koko toiminnan sisältö perustuu Pattersonin teorialle, jonka mukaan vanhempien negatiivinen huomio johtaa siihen, että perheessä konfliktit eskaloituvat ja vanhemmat vähenevässä määrin asettavat rajoja lapsille, jotka ajautuvat tällöin entistä helpommin toverisuhteisiin, joissa on antisosiaalisuutta.

Tutkimukseen otettiin 3 koulun 6. luokan oppilaat, yhteensä 998 oppilasta perheineen. 498 nuorta satunnaistettiin interventioryhmään ja 500 kontrolliryhmään, joka ei saanut mitään erityistä interventiota. Tutkimukseen tulleista 80 % pysyi mukana tutkimuksessa tutkimuksen päättymiseen saakka. 23 % perheistä, joiden nuoret olivat erikoispalvelua tarjoavilla luokilla, osallistui perheinterventioon.

Käytösongelmia kysyttiin nuorelta 9 kysymyksellä (α = 0,83) 6. luokalla ja joka kevät 9. luokan loppuun asti. 19-vuotiaana vanhemmat ja nuoret täyttivät CBCL-mittarin käytösongelmaosion.

Analyysit tehtiin rakenneyhtälömallilla (SEM, structural equation modeling). Interventioryhmän nuorilla oli vähemmän käytösongelmia 18–19-vuotiaana.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: Malli lienee sovellettavissa suomalaiseen kouluterveydenhuoltoon.

Samaa palvelua ja interventiota kuin yllä tutkittiin toisessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa «Fosco GM, Frank JL, Stormshak EA ym. Opening the "...»2. Koulussa oli kaikille avoin perheresurssikeskus, ja riskinuoret ohjattiin perheinterventioon kuten yllä. 593 kuudennen luokan oppilasta satunnaistettiin interventio- (65 %, n = 386) ja kontrolliryhmään (35 %, n = 207). Interventioryhmästä 42 % osallistui perheinterventioon. Tutkittavista 86 % pysyi tutkimuksessa kaikki 3 vuotta.

Nuoria seurattiin 6. luokalta 8. luokkaan. Joka kevät oppilaille tehtiin kysely, joka sisälsi 11 kysymystä viimeisen kuukauden aikana esiintyneestä antisosiaalisesta käytöksestä. Analyysit tehtiin Intention to Treat -ryhmällä käyttäen rakenneyhtälömallia.

Interventioryhmään kuuluneilla oli 7. luokalla kontrolliryhmään verrattuna enemmän itsesäätelyä (jota arvioitiin Effortful Control -mittarilla), joka vähensi riskiä lisääntyneeseen antisosiaalisuuteen ja muihin ongelmiin 8. luokalla.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: Malli lienee sovellettavissa suomalaiseen kouluterveydenhuoltoon.

Kolmannessa tutkimuksessa «Smith JD, Knoble NB, Zerr AA ym. Family check-up e...»3 tutkittiin 2 edellisen tutkimuksen aineistoilla sitä, moderoiko etninen tausta tuloksia. Tulos oli se, että etniseen ryhmään kuuluminen ei moderoinut intervention vaikutusta antisosiaalisen käyttäytymisen vähentämisessä. Intervention vaikutus välittyi perheen ristiriitojen vähentymisen kautta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: Malli lienee sovellettavissa suomalaiseen kouluterveydenhuoltoon.

Kirjallisuutta

  1. Van Ryzin MJ, Dishion TJ. The impact of a family-centered intervention on the ecology of adolescent antisocial behavior: modeling developmental sequelae and trajectories during adolescence. Dev Psychopathol 2012;24:1139-55 «PMID: 22781876»PubMed
  2. Fosco GM, Frank JL, Stormshak EA ym. Opening the "Black Box": family check-up intervention effects on self-regulation that prevents growth in problem behavior and substance use. J Sch Psychol 2013;51:455-68 «PMID: 23870441»PubMed
  3. Smith JD, Knoble NB, Zerr AA ym. Family check-up effects across diverse ethnic groups: reducing early-adolescence antisocial behavior by reducing family conflict. J Clin Child Adolesc Psychol 2014;43:400-14 «PMID: 24731120»PubMed