Käytöshäiriöt (lapset ja nuoret)

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen lastenpsykiatriyhdistyksen, Suomen nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Psykiatriyhdistyksen Nuorisopsykiatrian jaoksen asettama työryhmä
12.12.2018

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

Muut suositukset

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sisältö

  • Lasten ja nuorten käytöshäiriöt ovat monimuotoisia häiriöitä, joiden pääoireena on pitkäkestoinen (6 kuukautta tai enemmän) ikätasosta poikkeava uhmakas, aggressiivinen tai epäsosiaalinen käytös (esim. varastaminen, toistuva valehtelu, omaisuuden tuhoaminen, ihmisiin tai eläimiin kohdistuva julmuus), joka aiheuttaa ongelmia sosiaalisissa suhteissa ja suoriutumisessa.
  • Käytöshäiriöitä esiintyy noin 5 %:lla lapsista ja nuorista.
  • Käytöshäiriöitä voidaan ehkäistä edistämällä lapsen tunne-, vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja ja poistamalla tai lievittämällä käytöshäiriölle altistavia tekijöitä.
  • Käytösongelmat ovat yleinen syy siihen, että lapset ja nuoret ohjautuvat mielenterveyspalveluihin.
  • Käytöshäiriöihin liittyy usein kehityksellisiä ongelmia (oppimishäiriöt, puheen ja kielen kehityshäiriöt), oheissairastavuutta (esim. ADHD, mieliala- ja päihdehäiriöt) ja psykososiaalista kuormitusta.
  • Psykososiaaliset hoitomuodot ovat ensisijaisia.
  • Vahvin tutkimusnäyttö käytöshäiriöiden hoidossa lapsilla on strukturoidusta vanhemmuustaito-ohjauksesta, jossa tuetaan lapsen ja vanhemman myönteistä suhdetta ja vahvistetaan positiivista käytöstä. Nuorille tuloksellisinta on heille, heidän vanhemmilleen ja heidän verkostoilleen suunnatut monimotoiset psykososiaaliset interventiot.
  • Käytöshäiriöiden lääkehoitoa lapsilla harkitaan vain, jos asianmukaiset psykososiaaliset hoitomuodot tai oheissairauksien hoito tai edellä mainittujen hoitojen yhdistäminen ei ole riittävää vaikeiden käytösoireiden hallitsemiseksi. Vaikeissa tapauksissa lääkehoito saattaa edistää osana muuta hoitoa aggressiivisen ja impulsiivisen käyttäytymisen hallintaa nuorilla sekä nuoren kykyä hyötyä psykososiaalisesta hoidosta.
  • Kun lapsella tai nuorella on käytösongelmia, tehdään perustasolla kokonaisvaltainen arvio hänen tilanteestaan ja lievennetään tai poistetaan kuormittavia tekijöitä. Perustasolla annetaan strukturoitua vanhemmuustaito-ohjausta, tukea lapselle varhaiskasvatuksessa tai koulussa ja tukea nuorelle ja hänen verkostoilleen (ks. kaaviot «hoi50118a.pdf»1 ja «hoi50118b.pdf»2). Vaikeimmat tapaukset ohjataan erikoissairaanhoitoon.
  • Hoito toteutetaan yhteistyössä lapsen tai nuoren ja perheen, terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, koulun, opiskeluhuollon, perheneuvolan ja sosiaalitoimen kesken siten, että harkitaan yksilöllisesti, minkä tahojen kanssa on tarkoituksenmukaista tehdä yhteistyötä.
  • Hoito edellyttää luottamuksellista perheen ja nuoren toimijuutta vahvistavaa yhteistyösuhdetta ja jatkuvuutta.

Aiheen rajaus

  • Suositus koskee lasten ja nuorten käytöshäiriöiden ehkäisyä, arviointia, diagnosointia ja hoitoa.
  • Suositus tarkastelee käytöshäiriöitä ensisijaisesti terveydenhuollon näkökulmasta.

Tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on
    • yhtenäistää lasten ja nuorten käytöshäiriöiden ehkäisyä, arviointia, diagnostiikkaa ja hoitoa
    • tarjota näyttöön perustuvaa tietoa ratkaisujen tueksi.
  • Ks. myös Käypä hoito -suositusten yleiset tavoitteet ja käyttö «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/kaypa-hoito»8.

Kohderyhmät

  • Suositus on tarkoitettu käytöshäiriöillä oirehtivia lapsia ja nuoria arvioiville, diagnosoiville, hoitaville ja kuntouttaville tahoille.
  • Suositus tarjoaa myös tietoa käytöshäiriöillä oirehtivien lasten ja nuorten vanhemmille, varhaiskasvatuksen ja koulujen ja sosiaalitoimen henkilökunnalle sekä palvelujärjestelmiä suunnitteleville ja niistä päättäville tahoille.

Määritelmät

Taulukko 1. Uhmakkuushäiriön diagnostiset kriteerit ICD-10- ja DSM-5-luokitusten mukaan. Lähteet «American Psychiatric Association (APA). Diagnostic...»1, «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Psykiatrian luok...»2.
Uhmakkuushäiriön (F91.3) diagnostiset kriteerit ICD-10-luokituksen mukaan Uhmakkuushäiriön (313.81) diagnostiset kriteerit DSM-5- luokituksen mukaan (ei virallinen käännös)
A. Häiriö täyttää käytöshäiriöiden (F91) yleiset kriteerit.
B. 4 tai useampia oireista, jotka on lueteltu F91:n diagnostisissa kriteereissä kohdassa A, mutta ei enempää kuin 2 kohdista 9–23.
C. Kriteerissä B esitettyjen oireiden tulee olla haitaksi ja lapsen kehitystasoon nähden poikkeavia.
D. Vähintään 4 oireista kestoltaan vähintään 6 kuukautta.
Erotusdiagnoosi:
Uhmakkuushäiriön tyyppistä oireilua on useissa muissa käytöshäiriöissä. Selvä ero muihin käytöshäiriöihin nähden on sellaisen käytöksen puuttuminen, jossa rikotaan lakia ja muiden perusoikeuksia, kuten varkaus, rääkkäys, kiusaaminen, pahoinpitely tai omaisuuden tuhoaminen. Tätä diagnoosia ei käytetä, jos lapsi on tehnyt jotakin edellä mainituista. Tällöin täyttyvät usein F91.0–F91.2 diagnoosien kriteerit, ja ne ovat ensisijaisia uhmakkuushäiriöön nähden.
A. Vähintään 6 kuukauden ajan kestävä vihainen tai ärtynyt mieliala, vastahankainen tai uhmaava käytös tai kostonhaluisuus, jotka näyttäytyvät vähintään 4 seuraavista oireista mistä tahansa alla olevasta kategoriasta ja ilmenevät vuorovaikutuksessa vähintään 1 sellaisen henkilön kanssa, joka ei ole sisarus.
Vihainen tai ärtynyt mieliala
1. Menettää usein malttinsa
2. On usein herkkä ja ärsyyntyy helposti
3. On usein vihainen ja pahantuulinen
Vastahankainen tai uhmaava käytös
4. Riitelee usein aikuisten kanssa
5. Esiintyy usein tarkoituksellisen uhmakkaasti ja kieltäytyy suostumasta aikuisten vaatimuksiin tai sääntöihin
6. Ärsyttää usein tahallaan ihmisiä
7. Syyttää usein muita virheistään tai huonosta käyttäytymisestään
Kostonhaluisuus
8. On ollut vahingoniloinen, ilkeä tai kostonhimoinen vähintään 2 kertaa viimeisen 6 kuukauden aikana
Huom! Katso kriteerit täyttyneiksi vain, jos käyttäytymistä esiintyy ikä ja sukupuoli, kehitystaso ja kulttuuriympäristö huomioiden tavallista useammin tai pysyvämmin. Käytöspulmien kesto (pysyvyys) ja tiheys ovat kriteerejä, joiden perusteella päätellään, onko kyseessä oleva oireilu normaalin rajoissa vai osoitus häiriöstä. Alle 5-vuotiailla lapsilla käytöksen tulisi ilmetä useimpina päivinä vähintään 6 kuukauden ajan, jos asiaa ei muuten ole kirjattu (kriteeri A8). Vähintään 5-vuotiailla käyttäytymisen tulisi ilmetä vähintään 1 kerran viikossa vähintään 6 kuukauden ajan, jos asiaa ei muuten ole kirjattu (kriteeri A8). Nämä ilmenemistiheyden kriteerit antavat viitettä käyttäytymisen ilmenemisen minimitiheydestä häiriön oireiden määrittämisessä. On kuitenkin huomioitava myös muita seikkoja, kuten se, ovatko käytösongelman tiheys ja intensiteetti poikkeavia, kun huomioidaan yksilön kehityksellinen taso, sukupuoli tai kulttuuri.
B. Käytöspulmat aiheuttavat haittaa henkilölle tai muille läheisessä sosiaalisessa ympäristössä (perhe, kaverit) tai huonontavat sosiaalista, koulutuksellista tai ammatillista toimintaa.
C. Käyttäytyminen ei ilmene ainoastaan psykoottisen häiriön, päihteiden käytön tai mielialahäiriön aikana. Myöskään Disruptive Mood Dysregulation -häiriön (DSM-5) diagnostiset kriteerit eivät täyty. Vaikeusaste määritetään sen mukaan, kuinka monessa paikassa oireita esiintyy: vaihtoehdot ovat lievä (yhdessä paikassa), kohtalainen (joitakin oireita 2 paikassa) tai vaikea (joitakin oireita vähintään 3 paikassa).
Taulukko 2. Käytöshäiriöiden diagnostiset kriteerit ICD-10-luokituksen mukaan. Lähde «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Psykiatrian luok...»2.
Käytöshäiriöiden (F91) diagnostiset kriteerit ICD-10-luokituksen mukaan
G1. Toistuva ja pitkäaikainen käytösmalli, jossa rikotaan toisten perusoikeuksia tai iänmukaisen sosiaalisen käyttäytymisen perusnormeja tai -sääntöjä.
Kesto vähintään 6 kuukautta, jolloin lapsella tai nuorella on muutamia seuraavista oireista (ks. sarake oikealla)
(1) kehitystasoon verrattuna epätavallisen paljon tai vaikeita kiukkukohtauksia
(2) riitelee usein aikuisten kanssa
(3) kieltäytyy usein aktiivisesti toteuttamasta aikuisten pyyntöjä tai uhmaa sääntöjä
(4) tekee usein ilmeisen tarkoituksellisesti asioita, jotka ärsyttävät muita ihmisiä
(5) syyttää usein muita omista virheistään tai huonosta käytöksestään
(6) suuttuu herkästi tai on helposti toisten ärsytettävissä
(7) on usein vihainen tai harmistunut
(8) on usein ilkeä tai kostonhaluinen
(9) usein valehtelee tai rikkoo lupauksia saadakseen hyötyä tai suosiota tai välttääkseen velvollisuuksia
(10) aloittaa usein fyysisiä tappeluita (ei sisällä sisarusten välisiä tappeluita)
(11) on käyttänyt asetta, joka voi aiheuttaa vakavaa fyysistä vahinkoa toisille (esim. maila, tiiliskivi, rikottu pullo, puukko, ampuma-ase)
(12) viipyy usein yömyöhään ulkona vanhempien kielloista huolimatta (alkanut ennen 13 vuoden ikää)
(13) kohdistaa toisiin ihmisiin fyysistä julmuutta (esim. sitoo, viiltelee tai polttaa uhria)
(14) kohdistaa fyysistä julmuutta eläimiin
(15) tuhoaa tahallaan muiden omaisuutta (muulla tavalla kuin tulipalon sytyttämisellä)
(16) sytyttää tarkoituksella tulipaloja, joissa vakavan vahingon riski
(17) varastaa tärkeitä tai arvokkaita tavaroita kotoa tai muualta, ei vahingoita uhria (esim. myymälävarkaus, murto, väärennys)
(18) usein koulupinnausta (alkanut ennen 13 vuoden ikää)
(19) on karannut kodista tai sijaiskodista vähintään kahdesti ja on karannut kerran pidemmäksi aikaa kuin 1 yöksi (ei sisällä pakenemista fyysisen tai seksuaalisen väkivallan seurauksena)
(20) tekee rikoksen uhria vahingoittaen (esim. käsilaukun sieppaaminen, muu väkivaltainen ryöstö, kiristys)
(21) pakottaa toisen henkilön sukupuoliyhteyteen kanssaan
(22) kiusaa ja pelottelee usein toisia (esim. tahallinen kivun tai vamman aiheuttaminen, jatkuva uhkailu, ahdistelu, vainoaminen tai häirintä)
(23) murtautuu toisen henkilön asuntoon, muuhun rakennukseen tai autoon.
Kohdissa 11, 13, 15, 16, 20, 21 ja 23 mainittujen oireiden esiintyminen vain 1 kerran riittää kriteerin täyttymiseen.
G2. Ei ole diagnosoitavissa seuraavia sairauksia:
Skitsofrenia (F20)
Mania (F30)
Depressio (F32)
Asosiaalinen persoonallisuushäiriö (F60.2)
Laaja-alaiset kehityshäiriöt (F84)
Hyperkineettiset häiriöt (F90)
Samanaikaiset käytös- ja tunnehäiriöt (F92)
Lapsuusiässä alkavat tunne-elämän häiriöt (F93)
Alkamisikä:
  • Lapsuusiässä alkanut häiriö: vähintään 1 käytöshäiriön oireista alkanut ennen 10 vuoden ikää.
  • Nuoruusiässä alkanut häiriö: käytöshäiriöt eivät ole alkaneet ennen 10 vuoden ikää.

Vakavuus:
  • Lievä: diagnoosiin vaadittavien oireiden lisäksi ei yhtään oiretta tai vain muutamia, ja käytöshäiriöt aiheuttavat vain vähäistä haittaa muille
  • Keskivaikea: oireiden määrä ja vaikutukset vaihtelevat välillä lievä ja vaikea.
  • Vaikea: diagnoosiin vaadittavien oireiden lisäksi useita oireita tai käytöshäiriöt aiheuttavat huomattavaa haittaa muille, esim. vakava fyysinen vaurio, vandalismi tai varkaus.
Perheensisäinen käytöshäiriö (F91.0)
Diagnostiset kriteerit A. Häiriö täyttää käytöshäiriöiden (F91) yleiset kriteerit.
B. 3 tai useampia oireista, jotka lueteltu F91:n diagnostisissa kriteereissä kohdassa A, vähintään 3 kohdista 9–23.
C. Vähintään 1 kohtien 9–23 sisältämistä oireista oltava kestoltaan vähintään 6 kuukautta.
D. Käytöshäiriö rajoittuu perheen sisälle.
Epäsosiaalinen käytöshäiriö (F91.1)
Diagnostiset kriteerit A. Häiriö täyttää käytöshäiriöiden (F91) yleiset kriteerit.
B. 3 tai useampia oireista, jotka lueteltu F91:n diagnostisissa kriteereissä kohdassa G1, vähintään 3 kohdista 9–23.
C. Vähintään yhden kohtien 9–23 sisältämistä oireista oltava kestoltaan vähintään 6 kuukautta.
D. Erittäin huonot suhteet ikätovereihin, mikä ilmenee eristäytymisenä, torjuntana ja epäsuosioon joutumisena. Kestävät läheiset molemminpuoliset ystävyyssuhteet puuttuvat.
Sosiaalinen käytöshäiriö (F91.2)
Diagnostiset kriteerit A. Häiriö täyttää käytöshäiriöiden (F91) yleiset kriteerit.
B. 3 tai useampia oireista, jotka on lueteltu F91:n diagnostisissa kriteereissä kohdassa A, vähintään kolme kohdista 9–23.
C. Vähintään yhden kohtien 9–23 sisältämistä oireista oltava kestoltaan yli 6 kuukautta.
D. Käytöshäiriö ei rajoitu perheensisäiseksi, vaan esiintyy kodin ulkopuolisissakin ympäristöissä.
E. Suhteet ikätovereihin normaalin rajoissa.
Uhmakkuushäiriö (F91.3) Diagnostiset kriteerit (ks. taulukko «Käytöshäiriöissä samanaikaisesti esiintyvät keskeiset häiriöt (komorbidit sairaudet) jaoteltuna ICD-10-tautiluokituksen mukaan (tärkeimmät lihavoitu) sekä muita huomioitavia oireita ja olosuhteita...»5)
Muu käytöshäiriö (F91.8)
Määrittämätön käytöshäiriö (F91.9)
Taulukko 3. Käytöshäiriöiden diagnostiset kriteerit DSM-5-luokituksen mukaan. Lähde «American Psychiatric Association (APA). Diagnostic...»1.
Käytöshäiriön (312) diagnostiset kriteerit DSM-5-luokituksen mukaan (ei virallinen käännös)
A. Toistuva ja itsepintainen muiden oikeuksia ja ikäryhmän tärkeitä sosiaalisia normeja rikkova käyttäytymismalli, joka ilmenee 3 tai useamman alla olevan 15 kriteerin täyttymisenä 12 viime kuukauden aikana mistä tahansa alla olevasta kategoriasta ja ainakin 1 täyttymisenä 6 viime kuukauden aikana. Aggressiivisuus ihmisiä ja eläimiä kohtaan
1. Usein sortaa, uhkailee tai pelottelee muita
2. Aloittaa usein tappeluita
3. On käyttänyt asetta, jolla voi aiheuttaa pahoja fyysisiä vammoja (esim. mailaa, kiveä, rikkinäistä pulloa, veistä, ampuma-asetta)
4. On ollut fyysisesti julma ihmisille
5. On ollut fyysisesti julma eläimille
6. On ryöstänyt uhkaamalla uhria (esim. mukilointi, kiristys, aseellinen ryöstö)
7. On pakottanut jonkun seksuaaliseen toimintaan
Omaisuuden tuhoaminen
8. On ollut sytyttämässä tahallaan tulta tarkoituksena vakavien vahinkojen aiheuttaminen
9. On tahallaan tuhonnut toisten omaisuutta (muuten kuin polttamalla)
Vilpillisyys tai varkaus
10. On murtautunut jonkun muun kotiin, rakennukseen tai autoon
11. Valehtelee usein saadakseen tavaroita tai palveluksia tai välttääkseen velvollisuuksia
12. On varastanut arvokkaita tavaroita uhkaamatta uhria (esim. myymälävarkaus, väärennys)
Vakava sääntöjen rikkominen
13. On usein ulkona myöhään vanhempien määräyksistä huolimatta jo ennen 13. ikävuotta
14. On ainakin 2 kertaa karannut kotoa yöksi asuessaan vanhempien tai sijaisvanhempien luona (tai 1 kerran pidemmäksi aikaa)
15. On pinnannut usein koulusta jo ennen 13. ikävuotta.
B. Käyttäytymishäiriöt aiheuttavat kliinisesti merkittävää haittaa sosiaalisessa, koulutuksellisessa tai ammatillisessa toiminnassa.
C. Jos yksilö on 18-vuotias tai vanhempi, kriteerit eivät vastaa epäsosiaalista persoonallisuutta. Määritä häiriö alkamisiän mukaan:
lapsuudessa alkanut (312.81)
nuoruudessa alkanut (312.82)
määrittämätön alkamisikä (312.89)
Tarkentava määrite: puutteet myönteisissä sosiaalisissa tunteissa; vähintään 2 seuraavista piirteistä, jotka ovat kestäneet yli 12 kuukautta ja esiintyneet useissa eri ympäristöissä ja tilanteissa:
  • syyllisyyden tunteiden puuttuminen, ei kadu
  • ei ota huomioon tai ei välitä toisten tunteista
  • ei välitä koulumenestyksestään tai muusta suoriutumisestaan
  • ei ilmaise tai näytä tunteitaan muille kuin sellaisilla tavoilla, jotka vaikuttavat epäaidoilta, pinnallisilta tai opportunistisilta.

Määritä vaikeusaste: lievä, keskivaikea, vaikea

Esiintyvyys ja epidemiologia

Etiologia ja riskitekijät

Seulonta

  • Seulonta on osa ehkäisevää terveydenhuoltoa, johon kuuluvat
  • Käytöshäiriöiden seulonnan mahdollisia hyötyjä tai haittoja ei ole tutkittu suomalaista neuvolaa tai kouluterveydenhuoltoa vastaavissa järjestelmissä.

Ehkäisy

  • Lapsen ja nuoren suotuisan käyttäytymisen oppimista tukevat turvalliset, ennakoitavat ja lämpimät ihmissuhteet, positiiviset kasvatuskäytännöt ja ympäristön tarjoamat myönteiset mallit. Ks. video Voidaanko lasten ja nuorten käytöshäiriöitä ehkäistä? «Voidaanko lasten ja nuorten käytöshäiriöitä ehkäistä? (video)»2
  • Lasten ja nuorten kehitystä (erityisesti kielellistä) ja kehitysympäristöjä (vanhemmuus, päiväkoti, koulu) tulisi tukea, minkä lisäksi tulisi vähentää käytöshäiriöiden riskitekijöitä yksilö- ja yhteiskuntatasolla. Ks. riskitekijät tarkemmin «Käytöshäiriöoireilun ja käytöshäiriöiden riskitekijöitä»4).
  • Lapsia, joilla on keskimääräistä heikompi kognitiivinen suoriutuminen, erityisesti ikätasoa heikommat kielelliset taidot tai toiminnanohjauksen puutteita, tulisi tukea arkiympäristössä esimerkiksi käyttämällä kuvia kommunikaation tukena jo ennen käytösongelmien syntyä. Ks. myös Käypä hoito -suositus Kielellinen erityisvaikeus (dysfasia, lapset ja nuoret) «Kehityksellinen kielihäiriö (kielellinen erityisvaikeus, lapset ja nuoret)»11 «Kielellinen erityisvaikeus (dysfasia, lapset ja nu...»30.
  • Käytöshäiriöiden syntyä ehkäisevät tutkitut interventiot voidaan jakaa kolmeen ryhmään:
    1. universaaleihin, koko väestölle suunnattuihin
    2. selektiivisiin, suurentuneessa käytöshäiriön riskissä oleville suunnattuihin
    3. indisoituihin, käytöshäiriöillä oireileville, muttei diagnostista rajaa ylittävästi, suunnattuihin interventioihin «Muñoz RF, Mrazek PJ, Haggerty RJ. Institute of Med...»31.
  • Indisoituja interventioita ja käytöshäiriöiden hoitoa koskevissa tutkimuksissa on merkittävää päällekkäisyyttä, ja niitä molempia käsitellään käytöshäiriöiden hoitoa käsittelevässä osiossa.
  • Tässä kappaleessa käsitellään vain universaaleja ja selektiivisiä interventioita. Yksittäisistä interventioista on lisätietoa suositukseen liittyvissä näytönastekatsauksissa ja niiden lähteissä.
  • Seuraavassa kuvattavia ehkäisyinterventioita voidaan toteuttaa useissa palvelujärjestelmissä, eikä niiden tarvitse sijoittua terveydenhuoltoon. Ei ole myöskään tutkimusnäyttöä siitä, että näiden interventioiden toteuttaminen edellyttäisi jotakin tiettyä opetustoimen tai sosiaali- tai terveydenhuollon ammattitutkintoa.

Universaali ja selektiivinen ehkäisy varhaiskasvatuksessa ja koulussa

Universaali ehkäisy vanhemmuustaito- ja perheohjelmien avulla

Selektiivinen (riskiryhmään kuuluvat lapset ja nuoret) ehkäisy vanhemmuustaito- ja perheohjelmien avulla

Yhteisöllinen kehittämisohjelma nuorten käytösongelmien ehkäisyssä

  • Yhteisöllinen interventio-ohjelma ilmeisesti vähentää poikien rikollista käyttäytymistä aikuisuudessa «Paikallisia palveluita tukeva laaja interventio-ohjelma ilmeisesti vähentää poikien rikollista käyttäytymistä aikuisuudessa.»B.
    • Tutkitussa ohjelmassa paikallisia toimijoita koulutetaan tunnistamaan nuorten käytösongelmiin vaikuttavia suojaavia tekijöitä ja riskitekijöitä sekä käyttämään näyttöön perustuvia ehkäiseviä interventioita riskien vähentämiseksi ja suojaavien tekijöiden vahvistamiseksi. Kunnat ottivat käyttöön valitsemiinsa riskitekijöihin 1–5 ehkäisevää interventio-ohjelmaa, jotka sisälsivät universaaleja koulu-, perhe- ja yhteisö (community based) -ohjelmia sekä selektiivisiä koulu- ja yhteisöohjelmia riskinuorille. Interventiossa kunnat saivat tukea ohjelmaan 5 vuoden ajan.

Diagnostiikka

Kliininen oirekuva

  • Käytöshäiriöille on ominaista pitkään kestänyt, ikätasosta poikkeava, toistuva tai alituinen aggressiivinen, uhmakas tai epäsosiaalinen (tai kaikki edellä mainitut) käytös, joka aiheuttaa ongelmia sosiaalisissa suhteissa ja suoriutumisessa koulussa tai opinnoissa.
  • Käytöshäiriöt voivat alkaa lapsuudessa tai nuoruudessa.
  • Käytöshäiriöiden oirekuva muuttuu iän mukana siten, että lapsuudessa uhmakkuus ja aggressiivisuus ovat tyypillisiä käytösmuotoja mutta myöhäisessä lapsuudessa ja nuoruudessa esiintyy enenevässä määrin epäsosiaalista käyttäytymistä.
  • Uhmakkuushäiriöinen lapsi suuttuu herkästi, on vihainen ja riitaisa, kiusaa ja ärsyttää tahallaan muita, syyttää muita omista virheistään, väittää vastaan, uhmaa aikuisten pyyntöjä ja sääntöjä ja on kostonhaluinen.
  • Uhmakkuushäiriö edeltää usein käytöshäiriötä.
  • Käytöshäiriöinen nuori valehtelee, varastaa, osoittaa julmuutta eläimiä tai ihmisiä kohtaan, rikkoo tavaroita tai paikkoja, on aggressiivinen ja väkivaltainen ja rikkoo sääntöjä (esim. karkailee ja on pois koulusta).
  • Oirekuva voi painottua enemmän joko reaktiiviseen (lapsi tai nuori reagoi aggressiolla impulsiivisesti ympäristöstä tuleviin ärsykkeisiin) tai proaktiiviseen (lapsi tai nuori aloittaa tappeluita ja rikkoo sosiaalisia normeja) aggressiivisuuteen.
  • Käytöshäiriöissä esiintyy usein muita samanaikaisia häiriöitä tai sairauksia. Nuori saattaa esimerkiksi olla myös itsetuhoinen tai käyttää päihteitä tai hänellä saattaa esiintyä seksuaalisuuteen liittyvää riskikäyttäytymistä.
  • Käytöshäiriöön voi liittyä puutteita myönteisissä sosiaalisissa tunteissa.

Diagnoosikriteerit

  • Käytöshäiriöiden ICD-10-tautiluokituksen (diagnoosinumero F91) ja DSM-5-tautiluokituksen (diagnoosinumero 312) (taulukko «Käytöshäiriöt ICD-10- ja DSM-5-luokitusten mukaan. Lähteet , . ...»4) mukaiset diagnostiset kriteerit kuvataan taulukoissa «Käytöshäiriöiden diagnostiset kriteerit ICD-10-luokituksen mukaan. Lähde ....»2 ja «Käytöshäiriöiden diagnostiset kriteerit DSM-5-luokituksen mukaan. Lähde ....»3.
    • Diagnoosi edellyttää, että henkilöllä esiintyy pitkäkestoisesti vähintään muutamia (F91.0–F91.2:ssa 3 tai enemmän) taulukossa luetelluista oireista (vähintään 6 kuukauden ajan) (ICD-10).
    • Käytöshäiriöt voidaan jakaa oireiden vaikeusasteen perusteella lieviin (diagnoosiin vaadittavien oireiden lisäksi esiintyy vain muutamia tai ei yhtään lisäoiretta ja käytöshäiriö aiheuttaa vain vähäistä haittaa muille), keskivaikeisiin (oireiden määrä ja vaikutukset vaihtelevat lievästä vaikeaan) ja vaikeisiin (diagnoosiin vaadittavien oireiden lisäksi useita oireita tai käytöshäiriö aiheuttaa huomattavaa haittaa muille) käytöshäiriöihin.
    • Molemmat tautiluokitukset erottavat lapsuudessa alkavan (vähintään 1 käytöshäiriön oireista on alkanut ennen 10 vuoden ikää) ja nuoruudessa alkavan (oireilu ei ole alkanut ennen 10 vuoden ikää) häiriötyypin.
    • ICD-10-tautiluokitus toteaa, että vaikkei alkamisikää erikseen koodata, on suositeltavaa, että se rekisteröidään sairauskertomukseen.
    • DSM-5-tautiluokitus sisältää erilliset koodit lapsuudessa alkaneelle (312.81) ja nuoruudessa alkaneelle (312.82) käytöshäiriölle sekä käytöshäiriölle, jossa alkamisajankohta jää epäselväksi (312.89). Ks. taulukko «Käytöshäiriöt ICD-10- ja DSM-5-luokitusten mukaan. Lähteet , . ...»4.
Taulukko 4. Käytöshäiriöt ICD-10- ja DSM-5-luokitusten mukaan. Lähteet «American Psychiatric Association (APA). Diagnostic...»1, «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Psykiatrian luok...»2.
ICD-10 DSM-5
ICD-10 Lapsuus- ja nuoruusiässä alkavat käyttäytymisen häiriöt DSM-5 Häiriökäyttäytyminen, impulssikontrolli- ja käytöshäiriöt (Disruptive, Impulse-Control, and Conduct Disorders)
F91 Käytöshäiriöt
F91.0 Perheensisäinen käytöshäiriö
F91.1 Epäsosiaalinen käytöshäiriö
F91.2 Sosiaalinen käytöshäiriö
F91.3 Uhmakkuushäiriö
F91.8 Muu käytöshäiriö
F91.9 Määrittämätön käytöshäiriö
313.81 Uhmakkuushäiriö (F91.3)
312.34 Raivonpuuskahäiriö (Intermittent Explosive Disorder) (F63.81)
ICD-10 Käyttäytymisen häiriö muun häiriön yhteydessä Käytöshäiriö
F90.1 Hyperkineettinen käytöshäiriö
F92 Samanaikaiset käytös- ja tunnehäiriöt
F92.0 Masennusoireinen käytöshäiriö
F92.8 Muu samanaikainen käytös- ja tunnehäiriö
312.81 Lapsuudessa alkanut (ennen 10 vuoden ikää vähintään yksi oire) (F91.1)
312.82 Nuoruudessa alkanut (F91.2)
312.89 Määrittämätön alkamisikä (F91.9) Tarkentava määrite: Puutteet myönteisissä sosiaalisissa tunteissa
312.89 Muu määritetty häiriökäyttäytyminen, impulssikontrolli- ja käytöshäiriö (F91.8)
312.9 Määrittämätön häiriökäyttäytyminen, impulssikontrolli- ja käytöshäiriö (F91.9)

Esiintymismuodot

Diagnosointi

  • Diagnostiseen arvioon tarvitaan tietoa muun muassa seuraavista «NICE. Antisocial Behaviour and Conduct Disorder in...»32 (Internet «https://www.nice.org.uk/guidance/cg158/evidence/conduct-disorders-in-children-and-young-people-full-guideline-189848413»14):
    • käytösoireiden alkaminen (kesto), esiintymistiheys ja -paikka sekä määrä ja laatu
    • muiden oireiden esiintyminen
    • lapsen tai nuoren toimintakyky
    • kokonaisterveydentila (fyysinen, neurologinen ja psyykkinen)
    • lapsen tai nuoren kehityshistoria (oppimishäiriöt, erityisesti kommunikaation, puheen ja kielen kehitys)
    • päihteiden käyttö
    • elämäntilanne (koti, päiväkoti tai koulu), kuormitustekijät (esim. väkivaltakokemukset) ja ystävyyssuhteet
    • vanhemmuuden laatu
    • lapsen tai nuoren oma käsitys tilanteestaan sekä vanhempien käsitys tilanteesta.
  • Käytöshäiriöoireilun taustalla saattaa olla muita häiriöitä tai olosuhteita, jotka selittävät käytöshäiriöoireen ja vaativat hoidossa ensisijaisen huomion.
  • Käytöshäiriön diagnostiset kriteerit täyttävä oireisto saattaa myös esiintyä samanaikaisesti yhden tai useamman muun häiriön kanssa.
  • Hoidon suunnittelemiseksi on tärkeää tunnistaa oireilun paremmin selittävät tai samanaikaiset häiriöt sekä oireilua aiheuttavat tai ylläpitävät kuormitustekijät ja kulttuuriin tai kehitysympäristöön liittyvät seikat.
  • Tietoa kerätään kliinisten tai strukturoitujen haastattelujen tai sekä kliinisten että strukturoitujen haastattelujen, kyselylomakkeiden ja muiden tarvittavien tutkimusten avulla
    • lapselta tai nuorelta itseltään (lasta tai nuorta tavataan sekä erikseen yksilötapaamisin että yhdessä vanhempien kanssa)
    • vanhemmilta, vanhemman tai nuoren itsensä luvalla päiväkodista tai koulusta
    • tarvittaessa muistakin tietolähteistä (esim. neuvolan ja kouluterveyden tiedot, aiemmat sairauskertomukset, lastensuojelun tai sosiaalitoimen tiedot; nuoren luvalla nuorisopalveluista, kun nuori on osallistunut niihin).

Arvioinnin, diagnostiikan ja seurannan apuna käytettäviä menetelmiä

Erotusdiagnostiikassa huomioitavat häiriöt, sairaudet ja olosuhteet

Samanaikaissairastavuus (komorbiditeetti)

Taulukko 5. Käytöshäiriöissä samanaikaisesti esiintyvät keskeiset häiriöt (komorbidit sairaudet) jaoteltuna ICD-10-tautiluokituksen «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Psykiatrian luok...»2 mukaan (tärkeimmät lihavoitu) sekä muita huomioitavia oireita ja olosuhteita
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Kirjallisuutta Käypä hoito -suositus
Lapsuudessa alkavat kehityksen ja mielenterveyden häiriöt Puheen ja kielen kehityshäiriöt: muun muassa
Puheen tuottamisen häiriö (F80.1) ja
Puheen ymmärtämisen häiriö (F80.2)
Muu ja määrittämätön puheen ja kielen kehityksen häiriö (F80.8, F80.9)
Kielellinen erityisvaikeus (dysfasia, lapset ja nuoret) «Kehityksellinen kielihäiriö (kielellinen erityisvaikeus, lapset ja nuoret)»11 «Kielellinen erityisvaikeus (dysfasia, lapset ja nu...»30
Oppimiskyvyn häiriöt (F81): muun muassa
Lukivaikeudet;
Lukemiskyvyn häiriö (F81.0)
Kirjoittamiskyvyn häiriö (F81.1)
Laskemiskyvyn häiriö (F81.2)
Monimuotoinen oppimiskyvyn häiriö (F81.3)
Laaja-alaiset kehityshäiriöt (F84):
Autismikirjon häiriöt;
Lapsuusiän autismi (F84.0) ja Aspergerin oireyhtymä (F84.5)
ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) yhdessä käytöshäiriön kanssa: Hyperkineettinen käytöshäiriö (F90.1) ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) «ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö)»16 «ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Käyp...»37
Nuoruudessa tai joskus lapsuudessa alkavat mielenterveyshäiriöt Mielialahäiriöt
Masennustila; Käytöshäiriön (F91) ja jatkuvan, merkittävän mielialan laskun (F30–F39) yhdistelmä:
Masennusoireinen käytöshäiriö (F92.0)
Depressio «Depressio»6 «Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääk...»38
Kaksisuuntainen mielialahäiriö (F31) Kaksisuuntainen mielialahäiriö «Kaksisuuntainen mielialahäiriö»10 «Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito -suosi...»39
Ahdistuneisuushäiriöt;
Yhdistelmä käytöshäiriötä ja jatkuvia, merkittäviä tunne-elämän oireita, kuten seuraavia: ahdistus, pakkoajatukset ja -toiminnot, depersonalisaatio tai derealisaatio, pelot ja hypokondria.
Kun häiriö täyttää käytöshäiriön (F91) yleiset diagnostiset kriteerit ja yhden neuroottisen, stressiin liittyvän tai somatoformisen häiriön (F40-F48) tai lapsuusiässä alkavan tunne-elämän häiriön (F93) diagnostiset kriteerit, kyseessä on Muu samanaikainen käytös- ja tunnehäiriö (F92.8)
Ahdistuneisuushäiriöt; tulossa oleva suositus «Ahdistuneisuushäiriön hoito. Tulossa oleva Käypä h...»87
Traumaperäinen stressihäiriö (F43.1), mahdollisesti erityisesti tytöillä Traumaperäinen stressihäiriö «Traumaperäinen stressihäiriö»13 «Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositu...»40
Lääkkeiden ja päihteiden aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt (F10-19);
Päihteiden ongelmakäyttö, alkoholi- ja huumeongelmat, Tupakkariippuvuus
Alkoholiongelmaisen hoito «Alkoholiongelmaisen hoito»5 «Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. ...»36
Huumeongelmaisen hoito «Huumeongelmaisen hoito»9 «Huumeongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. Suo...»41
Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito»14 «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito...»42
Identiteettihäiriö: Muu lapsuuden tunnehäiriö (F93.89)
Varttuneesta nuoruusiästä alkaen persoonallisuushäiriöt Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus (F60.3), mahdollisesti erityisesti nuorilla naisilla aikuisuudessa Epävakaa persoonallisuus «Epävakaa persoonallisuus»8 «Epävakaa persoonallisuus. Käypä hoito -suositus. S...»99
Epäsosiaalinen persoonallisuus (F60.2) (Käytöshäiriön jatkumona, aikaisintaan noin (16–)18 vuoden iästä lähtien)
Muita oireilta, piirteitä ja vaaroja Itsetuhoisuus
ja itsensä vahingoittaminen myös ilman itsemurhatarkoitusta
Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen henkilön hoito; tulossa oleva Käypä hoito -suositus «Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen henki...»104
Väkivaltaisuus, rikollisuus
Tunnekylmiä piirteitä (ja puutteita myönteisissä sosiaalisissa tunteissa) esiintyy osalla lapsia ja nuoria, joilla on käytöshäiriö
Koulutuksen puute, syrjäytyminen, työttömyys
Unettomuus Unettomuus «Unettomuus»15 «Unettomuus. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lää...»110
Kuolemanvaara
Olosuhteet Sosioekonomisiin ja psykososiaalisiin olosuhteisiin liittyvät terveysvaarat (Ryhmä Z55–Z65), muun muassa
Z61 Lapsuuden kielteisiin elämänkokemuksiin liittyvät ongelmat (Z61, jossa useampi alaluokka)
Muut kasvatukseen liittyvät ongelmat (Z62, jossa useampi alaluokka)
Muut primaarisen tukiryhmän ongelmat, perheolot mukaan luettuina (Z63, jossa useampi alaluokka)
Somaattiset sairaudet Sikiön alkoholivaurioiden kirjo: Fetal alcohol spectrum disorder, FASD
Epilepsia, mahdollisesti samanaikaissairautena muun muassa käytöshäiriöt Epilepsiat ja kuumekouristukset (lapset) «Epilepsiat ja kuumekouristukset (lapset)»7 «Epilepsiat ja kuumekouristukset (lapset). Käypä ho...»115

Psykososiaaliset hoidot

Lääkehoito

Psykoosilääkkeet

ADHD-lääkkeet

Mielialaa tasaavat lääkkeet

Masennuslääkkeet

Työryhmän suositus arvioinnin, diagnostiikan ja seurannan prosessista

  • Lapsen tai nuoren käytösoireilu tulee usein esille kotona, varhaiskasvatuksessa, koulussa ja muissa opiskeluympäristöissä, lastenneuvolassa tai kouluterveydenhuollossa. Käytöshäiriöt ovat usein helposti havaittavissa «Scott S. Oppositional and conduct disorders. Kirja...»19.
  • Käytöshäiriöoireilun vuoksi lapsi tai nuori ohjautuu useimmiten ensin perustason palveluihin lastenneuvolaan tai terveyskeskukseen, kouluterveydenhuoltoon, koulukuraattorille tai -psykologille tai perheneuvolaan.
  • Perustasolla kartoitetaan
    • kehitysanamneesi (somaattinen, neurologinen ja psykososiaalinen)
    • fyysinen, neurologinen ja psyykkinen terveydentila
    • käytösoireiden ja muiden psyykkisten ja somaattisten oireiden määrä ja tyyppi (esim. uniongelmat ja erityisesti masennus ja itsetuhoisuus)
    • lapsen tai nuoren päihteiden käyttö
    • oppimisvaikeudet, kehitysviiveet (erityisesti puheen ja kielen kehitys)
    • lapsen tai nuoren toimintakyky arjessa (perhe- ja kaverisuhteet, harrastukset, päiväkoti- tai koulunkäynti ja opillinen selviytyminen jne.)
    • lapsen tai nuoren ja hänen perheensä vahvuudet ja sosiaalinen tukiverkosto
    • psykososiaaliset stressitekijät (mahdollinen lähisuhdeväkivalta mukaan luettuna), kaltoinkohtelu eli fyysinen, psyykkinen ja seksuaalinen väkivalta ja fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tarpeiden laiminlyönti (Internet «https://thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/ohjeet-ja-tukimateriaali/menetelmat/perhe-ja-kehitysymparisto/lapsen-kaltoinkohtelu#Tutkiminen»20) sekä vanhempien kuormittuneisuus, mielenterveysongelmat ja päihteiden käyttö
    • sosiaalihuollon tukitoimien tarve tai niiden riittävyys
    • lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen laatu ja määrä sekä kasvatuskäytännöt:
      • yhteinen tekeminen
      • vanhempien tieto siitä, missä lapsi tai nuori liikkuu
      • tavat, joilla lasta tai nuorta rajoitetaan.
  • Alle kouluikäisen kehitykselliset psykologin perustutkimukset tekee yleensä neuvola- tai varhaiskasvatuksen psykologi tai muu lapsen kognitiivisen kehityksen tutkimiseen perehtynyt psykologi. Alle kouluikäisen lapsen toimintakyvystä saadaan tietoa vanhemmilta ja konsultoimalla varhaiskasvatuksen henkilökuntaa.
  • Käytöshäiriöiden taustalla on usein oppimisvaikeuksia, joten niiden mahdollinen selvittäminen on tärkeää. Oppimisvaikeuksista saadaan lisätietoa kartoittamalla lapsen tai nuoren koulumenestystä siten, että asiasta kysytään lapselta itseltään, hänen vanhemmiltaan ja opettajiltaan. Tarvittaessa tehdään erityisopettajan arvio ja koulupsykologin (tai muun psykologin) tutkimus, joka antaa kuvan lapsen kehitystasosta ja suoritusprofiilista. Jos oppimisvaikeuksia todetaan, otetaan käyttöön koulun tukitoimet. Jos taas tutkimuksissa havaitaan laaja-alaisia oppimisvaikeuksia tai viitteitä älyllisestä kehitysvammaisuudesta, peruskouluikäisen osalta on arvioitava lastenneurologisen tutkimuksen tarve paikallisen käytännön mukaisesti.
  • Neuropsykologiset tutkimukset ja puheterapeutin ja toimintaterapeutin konsultaatiot tehdään harkinnan ja paikallisen käytännön mukaan, kun tarvitaan tarkempaa tietoa lapsen tai nuoren kognitiivisesta suoriutumisesta, erityisesti kielellisestä suoriutumisesta, puheentuottamisen tai ymmärtämisen vaikeuksista tai motoriikan, hienomotoriikan, arkielämän toimintakyvyn ym. puutteista. Tarvittaessa tehdään lastenneurologin tai foniatrin arvio paikallisten käytäntöjen mukaisessa toimintayksikössä.
  • Käytöshäiriöoireilun alustavassa arviossa SDQ-lomakkeen (vanhemman, opettajan ja lapsen tai nuoren itsensä täyttämänä) käyttö on usein hyödyllistä «NICE. Antisocial Behaviour and Conduct Disorder in...»32.
  • Perustason arvioinnin pohjalta perheelle, lapselle tai nuorelle tarjotaan soveltuva interventio (ks. kaavio Lasten käytösongelmien ja -häiriöiden arvioinnin ja hoidon porrastus «hoi50118a.pdf»1 ja Nuorten käytöshäiriöoireiden ja käytöshäiriöiden tutkimuksen ja hoidon porrastus «hoi50118b.pdf»2). Interventioon liitetään lapsen tai nuoren oireiden ja toimintakyvyn strukturoitu seuranta (esim. SDQ-kyselylomake), jonka pohjalta voidaan tehdä uusi tilannearvio, jos interventio ei helpota lapsen tai nuoren tilannetta.
  • Jos lapsen tai nuoren käytöshäiriöoireilu on voimakasta ja toimintakykyä huomattavasti heikentävää tai siihen liittyy merkittävää oheissairastavuutta tai jos perustason interventiot eivät ole auttaneet, harkitaan lähetettä erityistasolle (erikoissairaanhoito).
  • Lasten- ja nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa tehdään laaja-alainen arvio lapsen tai nuoren psykiatrisesta tilasta sekä toimintakyvystä eri tilanteissa. Erityisesti huomioidaan erotusdiagnostiikka ja samanaikaissairastavuus.
  • Diagnostiikan apuvälineinä voidaan käyttää laaja-alaisia oirekartoituskyselylomakkeita «Kyselylomakkeet käytöshäiriöiden diagnostiikan apuvälineinä»6 (esim. nuorelle, vanhemmalle ja opettajalle suunnatut ASEBA-lomakkeet «http://www.aseba.com»16), tai diagnostista strukturoitua tai puolistrukturoitua haastattelua (esim. DAWBA tai KIDDIE-SADS-PL-haastattelut) «Kyselylomakkeet käytöshäiriöiden diagnostiikan apuvälineinä»6. Käytösoireiden tarkkaan kuvaamiseen ja oireiden seurantaan voidaan käyttää käytösoireita tarkasti kartoittavaa lomaketta (esim. Eybergin käytöshäiriökysely) «Kyselylomakkeet käytöshäiriöiden diagnostiikan apuvälineinä»6.
  • Itsetuhoisuuden arviointi kuuluu aina perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa tehtävään psykiatriseen arvioon.
  • Lastenpsykiatrin, nuorisopsykiatrin tai muun erikoislääkärin harkinnan mukaan arvioidaan muiden alojen konsultaatioiden, neuropsykologisten tutkimuksien, toimintaterapeutin tutkimuksien ja muiden tutkimuksien tarve.
  • Tutkimuksien yhteydessä kerätään tarkentavat ja mahdollisesti puuttuvat tiedot perhetilanteesta, päiväkoti- tai koulutilanteesta, jo toteutuneista pedagogisista tukitoimista, stressitekijöistä (kaltoinkohtelu), vanhemmuudesta, verkostosta, aiemmista tutkimuksista ja hoidoista.
  • Hoito toteutetaan avohoidossa noudattamalla yksilöllistä hoitosuunnitelmaa, johon lapsi tai nuori ja hänen perheensä voivat sitoutua. Ks. kaaviot Lasten käytösongelmien ja -häiriöiden arvioinnin ja hoidon porrastus «hoi50118a.pdf»1 ja Nuorten käytöshäiriöoireiden ja käytöshäiriöiden tutkimuksen ja hoidon porrastus «hoi50118b.pdf»2. Osastojaksoa harkitaan vain akuuteissa tilanteissa ja silloin, kun sitä tarvitaan diagnosoinnin tarkentamiseksi tai lääkehoidon aloitusta tai muutosta varten.
  • Strukturoituun hoidon seurantaan sisältyvät myös oireiden, toimintakyvyn ja lääkkeiden haittavaikutuksien arvioinnit.
  • Erittäin vaikeissa hoitoa vaativissa tilanteissa harkitaan lähetettä valtakunnallisiin erityistason EVA-yksiköihin (erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten psykiatrinen tutkimus- ja hoitoyksikkö).
  • Strukturoitu väkivaltariskin arvio interventioiden suunnittelun pohjana (esim. Structured Assessment of Violence Risk in Youth, SAVRY) «Kyselylomakkeet käytöshäiriöiden diagnostiikan apuvälineinä»6 on hyödyllinen vaikeissa tilanteissa, mutta riskiarvioiden tekeminen edellyttää menetelmäkoulutusta.

Työryhmän ehdottamat hoidon yleiset periaatteet

Työryhmän suositus hoidon porrastuksesta ja työnjaosta

  • Lasten ja nuorten käytöshäiriöt voidaan hoitaa oirekuvan ja paikallisesti sovittujen käytäntöjen mukaan joko perustason tai erikoissairaanhoidon palveluissa. Ks. kaaviot Lasten käytösongelmien ja -häiriöiden arvioinnin ja hoidon porrastus «hoi50118a.pdf»1 ja Nuorten käytöshäiriöoireiden ja käytöshäiriöiden tutkimuksen ja hoidon porrastus «hoi50118b.pdf»2.
  • Hoidonporrastuksessa perus- ja erityistason välillä voidaan leikki- ja kouluikäisillä soveltaa LAPS-lomaketta «https://www.thl.fi/documents/732587/741077/LAPS_lomake_06092010.pdf»22. Ks. lisätietoa aiheesta «Lasten ja nuorten psykososiaalisen terveyden mittareita (LAPS ja SDQ)»7 ja kiireettömän lastenpsykiatrisen ja nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon kriteereitä.
  • Hoito toteutetaan yhteistyössä lapsen tai nuoren ja hänen perheensä, terveydenhuollon, perheneuvolan, varhaiskasvatuksen tai koulun ja sosiaalitoimen kesken siten, että harkitaan yksilöllisesti, minkä tahojen kanssa on tarkoituksenmukaista tehdä kyseisessä tapauksessa yhteistyötä.
  • Erikoissairaanhoidon konsultaatiot ovat tarvittaessa käytettävissä hoidon porrastusta pohdittaessa.
  • Jos lapsi on sosiaalihuollon tai lastensuojelun asiakas, terveydenhuollossa sekä perus- että erityistason hoito tulee toteuttaa yhteistyössä näiden kanssa. Jos taas lapsi ei ole sosiaalihuollon tai lastensuojelun asiakas, yhteistyön tarvetta tulee arvioida siten, että muun muassa lakisääteiset yhteydenotto- ja ilmoitusvelvollisuudet huomioidaan. Ks. tarkemmin sosiaalihuoltoa, lastensuojelua ja perheiden tukea käsittelevä lisätietoaineisto «Sosiaalihuolto, lastensuojelu ja perheiden tuki»8.
  • Jos lapsi tai nuori on lastensuojelun sijaishuollon asiakas, hoito toteutetaan yhteistyössä sosiaalityöntekijän ja sijaishuoltopaikan kanssa.
  • Lasten- tai nuorisopsykiatrinen lyhytaikainen osastojakso saattaa olla tarpeen tilanteissa, joissa lapsi tai nuori on esimerkiksi erittäin väkivaltainen tai itsetuhoinen eikä tilannearviota tai diagnostiikkaa kyetä tekemään avohoidossa.
  • Tahdosta riippumaton psykiatrinen hoito saattaa olla tarpeen lyhytaikaisesti, ellei edellä mainittuja kriisitilanteita muutoin saada hallintaan, mutta sairaalahoidon tavoitteen on oltava hoidollinen.
  • Aluekohtaisten, moniammatillisesti rakennettujen hoitopolkujen katsotaan auttavan hoidonporrastuksessa «https://www.nice.org.uk/guidance/CG158/chapter/1-Recommendations#organisation-and-delivery-of-care»23.

Sosiaalihuolto, lastensuojelu ja perheiden tuki

  • Lasten ja nuorten käytöshäiriöiden vaikuttava ehkäisy ja hoito edellyttävät usein hyvää yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon välillä. Ks. lisätietoa aiheesta «Sosiaalihuolto, lastensuojelu ja perheiden tuki»8.
  • Kaikilla terveydenhuollon ammattilaisilla on, riippumatta siitä työskentelevätkö he esimerkiksi yksityisellä vai julkisella sektorilla, velvollisuus viipymättä ilmoittaa sosiaalihuoltoon, mikäli he ovat työssään saaneet tietää lapsesta, joka voisi olla sosiaalihuollon tai lastensuojelun tuen tarpeessa (Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) 35 § «Sosiaalihuoltolaki (1301/2014). https://www.finlex...»59; Internet «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141301»24, Lastensuojelulaki (417/2007) 25 § «Lastensuojelulaki (417/2007). https://www.finlex.f...»60; Internet «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417»25).
  • Ilmoittajan ei tarvitse tietää, tekeekö hän ilmoitusta sosiaalihuoltolain vai lastensuojelulain mukaan. Vastuu siitä, miten ilmoituksen perusteella toimitaan, on sosiaalihuollon viranomaisella.
  • On suositeltavaa, että ilmoituksen tekee henkilö, jonka tietoon ilmoituksen syy on ensin tullut, esimerkiksi se ammattilainen, joka on itse tavannut lapsen tai vanhemman. Suositeltavaa on, että mahdollisuuksien mukaan ilmoitus tehdään yhteistyössä lapsen tai nuoren ja hänen perheensä kanssa.
  • Ilmoituksen vastaanottamisen jälkeen sosiaalihuollon ammattilaisten tulee välittömästi arvioida lapsen kiireellisen avun ja suojelun tarve.
  • Useimmiten ilmoitukset eivät vaadi kiireellisiä toimia vaan niiden perusteella aloitetaan palvelutarpeen arviointi tai lastensuojelutarpeen arvio. Siinä selvitetään laaja-alaisesti lapsen kasvuoloja. Jos lapsi tai nuori on terveydenhoidossa hoidettavana, arvio tulee tehdä yhteistyössä terveydenhoidon kanssa.
  • Jos lapsella tai nuorella on hoitosuhde terveydenhoitoon, sosiaalihuollon ja lastensuojelun työ tulee suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä terveydenhuollon kanssa.
  • Lastensuojelun piirissä annettava tuki jaetaan avohuollon ja sijaishuollon tukeen. Avohuollon tuki on aina vapaaehtoista, ja sitä annetaan tavallisesti niin, että lapsi asuu kotona. Lastensuojelussa on käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia, jollei lapsen etu muuta vaadi.
  • Avohuollon piirissä annettava tuki sisältää usein piirteitä erilaisista tässä Käypä hoito -suosituksessa esitellyistä psykososiaalisen tuen muodoista. Suomalaisessa sosiaalihuollossa käytetään kuitenkin toistaiseksi melko vähän tutkimusnäyttöön perustuvia standardoituja menetelmiä, kuten vanhemmuuden tuen työmenetelmiä. Erityisesti perheneuvolajärjestelmän piirissä on otettu kuitenkin käyttöön esimerkiksi strukturoituja vanhemmuustaito-ohjelmia.
  • Tässä suosituksessa vaikuttaviksi todetut psykososiaalisen prevention ja hoidon muodot, kuten vanhemmuustaito-ohjelmat, ovat sovellettavissa myös sosiaalihuoltoon ja lastensuojeluun, eikä esimerkiksi ole tutkimusnäyttöä siitä, että jokin tietty sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmä soveltuisi toista paremmin niiden toteuttamiseen.
  • Lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle kiireellisesti, jos lapsi on välittömässä vaarassa. Kiireellinen sijoitus voi enimmillään kestää 30 vuorokautta. Kiireellistä sijoitusta voidaan enimmillään jatkaa toiset 30 vuorokautta, jos siihen on laissa määriteltyjä erityisiä tarpeita (Lastensuojelulaki 38 § «Lastensuojelulaki (417/2007). https://www.finlex.f...»60).
  • Lapsen tai nuoren pitkäaikaiseen sijoitukseen kodin ulkopuolelle eli huostaanottoon turvaudutaan vain, jos kodin olosuhteet tai lapsen tai nuoren oma käyttäytyminen uhkaavat vaarantaa vakavasti hänen terveyttään tai kehitystään. Lisäksi siihen voidaan ryhtyä vain, jos avohuollon tukitoimet eivät ole olleet mahdollisia tai sopivia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja huostaanotto on lapsen edun mukainen (Lastensuojelulaki 40 § «Lastensuojelulaki (417/2007). https://www.finlex.f...»60).
  • Lapsen tai nuoren sijaishuolto on järjestettävä lastensuojelulain perusteella ensisijaisesti perhehoidossa, kuten sijaisperheessä, jos se on hänen yksilöllisen tilanteensa pohjalta mahdollista.

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen rooli

Ennuste

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen lastenpsykiatriyhdistyksen, Suomen nuorisopsykiatrisen yhdistyksen sekä Suomen Psykiatriyhdistyksen Nuorisopsykiatrian jaoksen asettama työryhmä

Käytöshäiriöt (lapset ja nuoret) -suosituksen historiatiedot «Käytöshäiriöt (lapset ja nuoret), Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»11

Puheenjohtaja:

Eeva Aronen, lastenpsykiatrian professori, ylilääkäri; Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopistollinen sairaala

Kokoavat kirjoittajat:

Kokoava kirjoittaja 2.3.2018 lähtien:

Päivi Santalahti, lastenpsykiatrian dosentti, apulaisylilääkäri, vieraileva tutkija; Turun yliopisto, HUS Lastenpsykiatria ja THL Mielenterveysyksikkö

Kokoava kirjoittaja 2.3.2018 saakka:

Nina Lindberg, nuorisopsykiatrian dosentti, oikeuspsykiatrian professori, osastonylilääkäri; Tampereen yliopisto, Helsingin yliopisto, Helsingin yliopistollinen sairaala

Jäsenet:

Jorma Fredriksson, FL, psykologi, kouluttajapsykoterapeutti; yksityinen ammatinharjoittaja

Sauli Hyvärinen, valtiotieteiden maisteri, johtava asiantuntija; Lastensuojelun Keskusliitto ja HUS/Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö

Riittakerttu Kaltiala-Heino, LT, YK, nuorisopsykiatrian, psykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, nuorisopsykiatrian professori, ylilääkäri, vastuualuejohtaja; Tampereen yliopisto ja TAYS

Päivi Kilpinen-Loisa, LT, lastenneurologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri, lastenneuvola- ja kouluterveydenhuollon vastuulääkäri, lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys; Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä

Pirjo Mäki, psykiatrian professori, nuorisopsykiatrian dosentti, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri, VET-psykoterapeutti; Oulun yliopisto ja OYS, psykiatria

Jukka Ollikainen, LT, lastentautien erikoislääkäri; Kuopion terveyskeskus

Arto Pitkänen, kasvatustieteiden maisteri, erityisluokanopettaja; Snellmanin koulu, Kuopio

Riitta Vänskä, yhteiskuntatieteiden lisensiaatti, koulukuraattori; Kuopion kaupunki, Kasvun ja oppimisen palvelualue

Arja Tuunainen, LT, biologisen psykiatrian dosentti, kliinisen neurofysiologian ja psykiatrian erikoislääkäri; Käypä hoito -toimittaja

Asiantuntijat:

Silja Kosola, LT, nuorisolääketieteen dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri, lasten ja nuorten lääkäripalveluiden johtava ylilääkäri; Helsingin kaupunki

Mauri Marttunen, LT, psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, nuorisopsykiatrian professori; Helsingin yliopisto ja HYKS

Taina Laajasalo, oikeuspsykologian dosentti, tieteellinen päätoimittaja; Kasvun tuki/ITLA

Eila Laukkanen, nuorisopsykiatrian professori emerita; Itä-Suomen yliopisto

Sirkku Rahikkala, perheneuvolan johtaja; Tampereen kaupunki

Laura Repo, KT, varhaiskasvatuksen arviointineuvos; Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Mia Tapiola, LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutti, ylilääkäri, lastenpsykiatria; Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea

Sidonnaisuudet

Eeva Aronen: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Biocodex, työnantajan toimeksiantona. Muut sidonnaisuudet: HYKS, Lastenpsykiatria ylilääkäri. Luottamustoimi: Suomen lastenpsykiatriyhdistyksen puheenjohtaja.

Jorma Fredriksson: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Kognitiivisen psykoterapian yhdistys ry, Luote Oy, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto. Muut sidonnaisuudet: Kognitiivisen psykoterapian yhdistyksen puheenjohtaja 2014–2016; Luote Oy:n hallituksen jäsen 2018–.

Sauli Hyvärinen: Luottamustoimet: Hallituksen jäsen, Kasper - Kasvatus- ja perheneuvonta ry

Riittakerttu Kaltiala-Heino: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Shire. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Shire. Luottamustoimet: EFCAP Finland, EFCAP EU. Muut sidonnaisuudet: ylilääkäri, vastuualuejohtaja, Tays nuorisopsykiatrian vastuualue; Vanhempi tutkija, vanhan Vaasan sairaala; Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistus; LAPE-kärkihanke; Pirkanmaan LAPE-kärkihanke Pippuri

Päivi Kilpinen-Loisa: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Shire, kongressimatka

Nina Lindberg: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: ENCP 2017: Sunovion. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Janssen-Cilag. Luottamustoimet: Suomen Psykiatriyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja ja puheenjohtaja; Vankiterveydenhuollon johtoryhmä; Nordic Psychiatric Association; varainhoitaja.

Pirjo Mäki: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Oulun yliopisto, OYS, Suomen Psykiatriyhdistys, Suomen Lääkäriliitto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Luottamustoimet: Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa asiantuntijajäsen (mielenterveyslain asioissa); Suomen Psykiatriyhdistys, eri jaostojen jäsen; Suomen Nuorisolääkärit ry:n ja Lääkäriliiton Nuorisolääketieteen erityispätevyys -toimikunta; Pohjois-Suomen psykoterapeuttiyhdistys, hallituksen jäsen. Muut sidonnaisuudet: Ylilääkäri, Nuorisopsykiatria, Psykiatria, OYS.

Jukka Ollikainen: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Shire Finland OY, BIOCODEX OY. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Shire Finland OY. Luottamustoimet: Suomen lääkäriliitto, Duodecim.

Arto Pitkänen: Ei sidonnaisuuksia.

Päivi Santalahti: Luottamustoimet: Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry, tieteellisen toimikunnan puheenjohtaja. Muut sidonnaisuudet: Vieraileva tutkija, THL; Dosentti, Turun yliopisto; Lape, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma

Arja Tuunainen: Muut sidonnaisuudet: yksityislääkäri (oma vastaanotto)

Riitta Vänskä: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuusviite

Käytöshäiriöt (lapset ja nuoret). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen lastenpsykiatriyhdistyksen, Suomen nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Psykiatriyhdistyksen Nuorisopsykiatrian jaoksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»27

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. American Psychiatric Association (APA). Diagnostic and statistical manual of mental disorders, 5. painos (DSM-5). Washington DC, 2013
  2. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Psykiatrian luokituskäsikirja. Tautiluokitus ICD-10:n psykiatriaan liittyvät diagnoosit. Luokitukset, termistöt ja tilasto-ohjeet 1/2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampere, 2012
  3. Canino G, Polanczyk G, Bauermeister JJ ym. Does the prevalence of CD and ODD vary across cultures? Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2010;45:695-704 «PMID: 20532864»PubMed
  4. Polanczyk GV, Salum GA, Sugaya LS ym. Annual research review: A meta-analysis of the worldwide prevalence of mental disorders in children and adolescents. J Child Psychol Psychiatry 2015;56:345-65 «PMID: 25649325»PubMed
  5. Almqvist F, Puura K, Kumpulainen K ym. Psychiatric disorders in 8-9-year-old children based on a diagnostic interview with the parents. Eur Child Adolesc Psychiatry 1999;8(Suppl 4):17-28 «PMID: 10654130»PubMed
  6. Taanila A, Ebeling H, Kotimaa A ym. Is a large family a protective factor against behavioural and emotional problems at the age of 8 years? Acta Paediatr 2004;93:508-17 «PMID: 15188979»PubMed
  7. Gyllenberg D, Marttila M, Sund R ym. Temporal changes in the incidence of treated psychiatric and neurodevelopmental disorders during adolescence: an analysis of two national Finnish birth cohorts. Lancet Psychiatry 2018;5:227-36 «PMID: 29398636»PubMed
  8. Ollendick TH, Seligman LD, Butcher AT. Does anxiety mitigate the behavioral expression of severe conduct disorder in delinquent youths? J Anxiety Disord 1999;13:565-74 «PMID: 10688524»PubMed
  9. Ruchkin V, Koposov R, Vermeiren R ym. Psychopathology and age at onset of conduct problems in juvenile delinquents. J Clin Psychiatry 2003;64:913-20 «PMID: 12927006»PubMed
  10. Timmons-Mitchell J, Brown C, Schulz SC ym. Comparing the mental health needs of female and male incarcerated juvenile delinquents. Behav Sci Law 1997;15:195-202 «PMID: 9309857»PubMed
  11. Erskine HE, Ferrari AJ, Nelson P ym. Epidemiological modelling of attention-deficit/hyperactivity disorder and conduct disorder for the Global Burden of Disease Study 2010. J Child Psychol Psychiatry 2013;54:1263-74 «PMID: 24117530»PubMed
  12. Sourander A, Koskelainen M, Niemelä S ym. Changes in adolescents mental health and use of alcohol and tobacco: a 10-year time-trend study of Finnish adolescents. Eur Child Adolesc Psychiatry 2012;21:665-71 «PMID: 22782292»PubMed
  13. Mishina K, Tiiri E, Lempinen L ym. Time trends of Finnish adolescents' mental health and use of alcohol and cigarettes from 1998 to 2014. Eur Child Adolesc Psychiatry 2018;27:1633-43 «PMID: 29704065»PubMed
  14. Sourander A, Lempinen L, Brunstein Klomek A. Changes in Mental Health, Bullying Behavior, and Service Use Among Eight-Year-Old Children Over 24 Years. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2016;55:717-25.e2 «PMID: 27453086»PubMed
  15. Salmi V. Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2012. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 113. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152500/tta_113_Salmi.pdf?sequence=1
  16. Näsi M. Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2016. Katsauksia 18/2016. Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti
  17. Lavigne JV, Gouze KR, Hopkins J ym. A multidomain cascade model of early childhood risk factors associated with oppositional defiant disorder symptoms in a community sample of 6-year-olds. Dev Psychopathol 2016;28:1547-62 «PMID: 26646055»PubMed
  18. Murray J, Farrington DP. Risk factors for conduct disorder and delinquency: key findings from longitudinal studies. Can J Psychiatry 2010;55:633-42 «PMID: 20964942»PubMed
  19. Scott S. Oppositional and conduct disorders. Kirjassa: Thapar A, Pine DS (toim.) Rutter's Child and Adolescent Psychiatry. 5. painos. Wiley Blackwell 2015:913-30
  20. Latimer K, Wilson P, Kemp J ym. Disruptive behaviour disorders: a systematic review of environmental antenatal and early years risk factors. Child Care Health Dev 2012;38:611-28 «PMID: 22372737»PubMed
  21. Frick PJ, Ray JV, Thornton LC ym. Can callous-unemotional traits enhance the understanding, diagnosis, and treatment of serious conduct problems in children and adolescents? A comprehensive review. Psychol Bull 2014;140:1-57 «PMID: 23796269»PubMed
  22. Boden JM, Fergusson DM, Horwood LJ. Risk factors for conduct disorder and oppositional/defiant disorder: evidence from a New Zealand birth cohort. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2010;49:1125-33 «PMID: 20970700»PubMed
  23. Moffitt TE, Arseneault L, Jaffee SR ym. Research review: DSM-V conduct disorder: research needs for an evidence base. J Child Psychol Psychiatry 2008;49:3-33 «PMID: 18181878»PubMed
  24. Viding E, Jones AP, Frick PJ ym. Heritability of antisocial behaviour at 9: do callous-unemotional traits matter? Dev Sci 2008;11:17-22 «PMID: 18171362»PubMed
  25. Viding E, Fontaine NM, McCrory EJ. Antisocial behaviour in children with and without callous-unemotional traits. J R Soc Med 2012;105:195-200 «PMID: 22637770»PubMed
  26. Burt SA. Are there meaningful etiological differences within antisocial behavior? Results of a meta-analysis. Clin Psychol Rev 2009;29:163-78 «PMID: 19193479»PubMed
  27. DynaMed Plus. Oppositional Defiant Disorder (vaatii kirjautumisen): DynaMed Plus. Ipswich (MA): EBSCO Information Services. 1995. Record No 114094. http://www.dynamed.com/login.aspx?direct=true&site=DynaMed&id=114094
  28. Dynamed Plus. Conduct Disorder (vaatii kirjautumisen). DynaMed Plus. Ipswich (MA): EBSCO Information Services 1995. Record No 114669. http://www.dynamed.com/login.aspx?direct=true&site=DynaMed&id=114669
  29. Valtioneuvoston asetus seulonnoista (339/2011). http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110339
  30. Kielellinen erityisvaikeus (dysfasia, lapset ja nuoret). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 18.05.2010. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  31. Muñoz RF, Mrazek PJ, Haggerty RJ. Institute of Medicine report on prevention of mental disorders. Summary and commentary. Am Psychol 1996;51:1116-22 «PMID: 8937259»PubMed
  32. NICE. Antisocial Behaviour and Conduct Disorder in Children and Young People – Recognition, Intervention and Management. Clinical Guidelines, No. 158. British Psychological Society, 2013. https://www.nice.org.uk/guidance/cg158/evidence/conduct-disorders-in-children-and-young-people-full-guideline-189848413
  33. Saukkonen S, Aronen ET, Laajasalo T ym. Victimization and psychopathic features in a population-based sample of Finnish adolescents. Child Abuse Negl 2016;60:58-66 «PMID: 27690216»PubMed
  34. Borum R, Bartel P, Forth A. Manual for the Structured Assessment of Violence in Youth (SAVRY). Mental Health Institute, University of South Florida, Tampa, Florida, 2002
  35. Kaltiala-Heino R. SAVRY- strukturoitu nuoruusikäisten väkivaltariskin arviointimenetelmä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 5/2005. Tampereen Yliopistopaino Oy, Tampere, 2005
  36. Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 21.08.2018. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  37. ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologisen yhdistys ry:n, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 31.05.2017. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  38. Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 06.07.2016. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  39. Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 19.06.2013. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  40. Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 17.12.2014. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  41. Huumeongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 12.04.2018. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  42. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 19.06.2018. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  43. Skitsofrenia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 22.01.2015. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  44. Ruane A, Carr A. Systematic Review and Meta-analysis of Stepping Stones Triple P for Parents of Children with Disabilities. Fam Process 2018 Mar 9. doi: 10.1111/famp.12352 «PMID: 29520764»PubMed
  45. Karjalainen P, Santalahti P. Ohjaajien kokemukset vanhemmuusohjelmasta ja sen hyödyistä. Suom Lääkäril 2016;10:733-8
  46. Balia C, Carucci S, Coghill D ym. The pharmacological treatment of aggression in children and adolescents with conduct disorder. Do callous-unemotional traits modulate the efficacy of medication? Neurosci Biobehav Rev 2018;91:218-38 «PMID: 28137460»PubMed
  47. Persico AM, Arango C, Buitelaar JK ym. Unmet needs in paediatric psychopharmacology: Present scenario and future perspectives. Eur Neuropsychopharmacol 2015;25:1513-31 «PMID: 26166453»PubMed
  48. Scotto Rosato N, Correll CU, Pappadopulos E ym. Treatment of maladaptive aggression in youth: CERT guidelines II. Treatments and ongoing management. Pediatrics 2012;129:e1577-86 «PMID: 22641763»PubMed
  49. Ebeling H, Hokkanen T, Tuominen T ym. Nuorten käytöshäiriöiden arviointi ja hoito. Duodecim 2004;120:33-42
  50. Penfold RB, Stewart C, Hunkeler EM ym. Use of antipsychotic medications in pediatric populations: what do the data say? Curr Psychiatry Rep 2013;15:426 «PMID: 24258527»PubMed
  51. Gorman DA, Gardner DM, Murphy AL ym. Canadian guidelines on pharmacotherapy for disruptive and aggressive behaviour in children and adolescents with attention-deficit hyperactivity disorder, oppositional defiant disorder, or conduct disorder. Can J Psychiatry 2015;60:62-76 «PMID: 25886657»PubMed
  52. Matikainen N, Rosengård-Bärlund M, Ryhänen E, Raaska K. Litiumin endokriiniset haittavaikutukset. Suom Lääkäril 2018;73:129-34
  53. Knapp P, Chait A, Pappadopulos E ym. Treatment of maladaptive aggression in youth: CERT guidelines I. Engagement, assessment, and management. Pediatrics 2012;129:e1562-76 «PMID: 22641762»PubMed
  54. Marttunen M, Kataja H, Henttonen A ym. Hyötyykö käytöshäiriöinen nuori nuorisopsykiatrisesta osastohoidosta? Duodecim 2004;120:43-9
  55. Kaltiala-Heino R. Alaikäisten tahdosta riippumaton hoito. Mitä mielenterveyslain käsite vakava mielenterveydellinen häiriö alaikäisillä tarkoittaa? Sosiaaliministeriön selvityksiä 2003:7. Helsinki, 2003
  56. Mielenterveyslaki (1116/1990). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19901116
  57. Kaltiala-Heino R, Putkonen H, Eronen M. Why do girls freak out? Exploring female rage among adolescents admitted to adolescent forensic psychiatric inpatient care. J Forensic Psych Psychol 2013:24:83-110
  58. Kaltiala-Heino R, Eronen M, Putkonen H. Violent girls in adolescent forensic care are more often psychotic and traumatized than boys in the same level of care. J Forensic Psych Psychol 2014;25:636-57
  59. Sosiaalihuoltolaki (1301/2014). https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141301
  60. Lastensuojelulaki (417/2007). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417
  61. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Määräykset ja ohjeet 2014:96. Opetushallitus
  62. Varhaiskasvatuslaki (36/1973). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036
  63. Odgers CL, Moffitt TE, Broadbent JM ym. Female and male antisocial trajectories: from childhood origins to adult outcomes. Dev Psychopathol 2008;20:673-716 «PMID: 18423100»PubMed
  64. Sourander A, Jensen P, Davies M ym. Who is at greatest risk of adverse long-term outcomes? The Finnish From a Boy to a Man study. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46:1148-61 «PMID: 17712238»PubMed
  65. Alink LR, Egeland B. The roles of antisocial history and emerging adulthood developmental adaption in predicting adult antisocial behavior. Aggress Behav 2013;39:131-40 «PMID: 23386537»PubMed
  66. Steiner H, Remsing L, Work Group on Quality Issues.. Practice parameter for the assessment and treatment of children and adolescents with oppositional defiant disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46:126-41 «PMID: 17195736»PubMed
  67. Althoff RR, Kuny-Slock AV, Verhulst FC ym. Classes of oppositional-defiant behavior: concurrent and predictive validity. J Child Psychol Psychiatry 2014;55:1162-71 «PMID: 24673629»PubMed
  68. Déry M, Lapalme M, Jagiellowicz J ym. Predicting Depression and Anxiety from Oppositional Defiant Disorder Symptoms in Elementary School-Age Girls and Boys with Conduct Problems. Child Psychiatry Hum Dev 2017;48:53-62 «PMID: 27209374»PubMed
  69. Hyde LW, Burt SA, Shaw DS ym. Early starting, aggressive, and/or callous-unemotional? Examining the overlap and predictive utility of antisocial behavior subtypes. J Abnorm Psychol 2015;124:329-42 «PMID: 25603360»PubMed
  70. López-Romero L, Romero E, Andershed H. Conduct Problems in Childhood and Adolescence: Developmental Trajectories, Predictors and Outcomes in a Six-Year Follow Up. Child Psychiatry Hum Dev 2015;46:762-73 «PMID: 25354563»PubMed
  71. Muratori P, Lochman JE, Manfredi A ym. Callous unemotional traits in children with disruptive behavior disorder: Predictors of developmental trajectories and adolescent outcomes. Psychiatry Res 2016;236:35-41 «PMID: 26791396»PubMed
  72. McMahon RJ, Witkiewitz K, Kotler JS ym. Predictive validity of callous-unemotional traits measured in early adolescence with respect to multiple antisocial outcomes. J Abnorm Psychol 2010;119:752-63 «PMID: 20939651»PubMed
  73. López-Romero L, Romero E, Luengo MA. Disentangling the role of psychopathic traits and externalizing behaviour in predicting conduct problems from childhood to adolescence. J Youth Adolesc 2012;41:1397-408 «PMID: 22865303»PubMed
  74. Blair RJ, Leibenluft E, Pine DS. Conduct disorder and callous-unemotional traits in youth. N Engl J Med 2014;371:2207-16 «PMID: 25470696»PubMed
  75. Scott S, Briskman J, O'Connor TG. Early prevention of antisocial personality: long-term follow-up of two randomized controlled trials comparing indicated and selective approaches. Am J Psychiatry 2014;171:649-57 «PMID: 24626738»PubMed
  76. Buitelaar JK, Smeets KC, Herpers P ym. Conduct disorders. Eur Child Adolesc Psychiatry 2013;22(Suppl 1):S49-54 «PMID: 23224151»PubMed
  77. Connor DF. 46 Disruptive behavior disorders in children and adolescents. Kirjassa: Sadock BJ, Sadock VA, Ruiz P (toim.) Kaplan & Sadock's Comprehensive textbook of Psychiatry, Vol 2, 10. painos. Wolters Kluwer 2017, New York
  78. Heeramun R, Magnusson C, Gumpert CH ym. Autism and Convictions for Violent Crimes: Population-Based Cohort Study in Sweden. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2017;56:491-7.e2 «PMID: 28545754»PubMed
  79. Posserud M, Hysing M, Helland W ym. Autism traits: The importance of "co-morbid" problems for impairment and contact with services. Data from the Bergen Child Study. Res Dev Disabil 2018;72:275-83 «PMID: 26826893»PubMed
  80. Sourander A, Aronen E. Lastenpsykiatria. Kirjassa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (toim.) Psykiatria. Duodecim 2017
  81. Marttunen M, Kaltiala-Heino R. Nuorisopsykiatria. Kirjassa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (toim.) Psykiatria. Duodecim 2017
  82. Caye A, Spadini AV, Karam RG ym. Predictors of persistence of ADHD into adulthood: a systematic review of the literature and meta-analysis. Eur Child Adolesc Psychiatry 2016;25:1151-59 «PMID: 27021056»PubMed
  83. Pringsheim T, Hirsch L, Gardner D ym. The pharmacological management of oppositional behaviour, conduct problems, and aggression in children and adolescents with attention-deficit hyperactivity disorder, oppositional defiant disorder, and conduct disorder: a systematic review and meta-analysis. Part 1: psychostimulants, alpha-2 agonists, and atomoxetine. Can J Psychiatry 2015;60:42-51 «PMID: 25886655»PubMed
  84. Pihlakoski L, Rintahaka P. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD). Kirjassa: Kumpulainen K, Aronen E, Ebeling H ym. (toim.) Lastenpsykiatria ja Nuorisopsykiatria. Duodecim 2016
  85. Cerdá M, Sagdeo A, Johnson J ym. Genetic and environmental influences on psychiatric comorbidity: a systematic review. J Affect Disord 2010;126:14-38 «PMID: 20004978»PubMed
  86. Boylan K, Vaillancourt T, Boyle M ym. Comorbidity of internalizing disorders in children with oppositional defiant disorder. Eur Child Adolesc Psychiatry 2007;16:484-94 «PMID: 17896121»PubMed
  87. Ahdistuneisuushäiriön hoito. Tulossa oleva Käypä hoito -suositus
  88. McDonough-Caplan H, Klein DN, Beauchaine TP. Comorbidity and continuity of depression and conduct problems from elementary school to adolescence. J Abnorm Psychol 2018;127:326-37 «PMID: 29481099»PubMed
  89. Carlson GA, Meyer SE, Pataki CS. 51.2 Early-onset Bipolar Disorder. Kirjassa: Sadock BJ, Sadock VA, Ruiz P (toim.) Kaplan & Sadock's Comprehensive textbook of Psychiatry, Vol 2, 10. painos. Wolters Kluwer 2017, New York
  90. Geller B, Luby J. Child and adolescent bipolar disorder: a review of the past 10 years. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1997;36:1168-76 «PMID: 9291717»PubMed
  91. Kim EY, Miklowitz DJ. Childhood mania, attention deficit hyperactivity disorder and conduct disorder: a critical review of diagnostic dilemmas. Bipolar Disord 2002;4:215-25 «PMID: 12190710»PubMed
  92. Ranta K, Koskinen M. Ahdistuneisuushäiriöt. Kirjassa: Kumpulainen K, Aronen E, Ebeling H ym. (toim.) Lastenpsykiatria ja Nuorisopsykiatria. Duodecim 2016
  93. Dixon A, Howie P, Starling J. Trauma exposure, posttraumatic stress, and psychiatric comorbidity in female juvenile offenders. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2005;44:798-806 «PMID: 16034282»PubMed
  94. Ilomäki E. Conduct disorder among girls: violent behaviour, suicidality and comorbidity. A study of adolescent inpatients in Northern Finland. Väitöskirja. Oulun yliopisto, Acta Univ. Oul. D 1171, 2012. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789514299216.pdf
  95. Ilomäki R, Södervall J, Ilomäki E ym. Drug-dependent boys are more depressed compared to girls: a comorbidity study of substance dependence and mental disorders. Eur Addict Res 2008;14:161-8 «PMID: 18552492»PubMed
  96. Kessler RC, Chiu WT, Demler O ym. Prevalence, severity, and comorbidity of 12-month DSM-IV disorders in the National Comorbidity Survey Replication. Arch Gen Psychiatry 2005;62:617-27 «PMID: 15939839»PubMed
  97. Langenbach T, Spönlein A, Overfeld E ym. Axis I comorbidity in adolescent inpatients referred for treatment of substance use disorders. Child Adolesc Psychiatry Ment Health 2010;4:25 «PMID: 20920182»PubMed
  98. Strandholm T, Marttunen M. Persoonallisuushäiriöt. Kirjassa: Kumpulainen K, Aronen E, Ebeling H ym. (toim.) Lastenpsykiatria ja Nuorisopsykiatria. Duodecim 2016
  99. Epävakaa persoonallisuus. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 23.06.2015. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  100. Marttunen M, Eronen M, Henriksson M. Persoonallisuushäiriöt. Kirjassa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (toim.) Psykiatria. Duodecim 2017
  101. Aronen E, Lindberg N. Lasten ja nuorten käytöshäiriöt. Kirjassa: Kumpulainen K, Aronen E, Ebeling H ym. (toim.) Lastenpsykiatria ja Nuorisopsykiatria. Duodecim 2016
  102. Lehto-Salo P, Närhi V, Ahonen T ym. Psychiatric comorbidity more common among adolescent females with CD/ODD than among males. Nord J Psychiatry 2009;63:308-15 «PMID: 19199161»PubMed
  103. Meszaros G, Horvath LO, Balazs J. Self-injury and externalizing pathology: a systematic literature review. BMC Psychiatry 2017;17:160 «PMID: 28468644»PubMed
  104. Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen henkilön hoito. Tulossa oleva Käypä hoito -suositus
  105. Choi BS, Kim JI, Kim BN ym. Comorbidities and correlates of conduct disorder among male juvenile detainees in South Korea. Child Adolesc Psychiatry Ment Health 2017;11:44 «PMID: 28924450»PubMed
  106. Kim JI, Kim B, Kim BN ym. Prevalence of psychiatric disorders, comorbidity patterns, and repeat offending among male juvenile detainees in South Korea: a cross-sectional study. Child Adolesc Psychiatry Ment Health 2017;11:6 «PMID: 28115987»PubMed
  107. Murray J, Anselmi L, Gallo EA ym. Epidemiology of childhood conduct problems in Brazil: systematic review and meta-analysis. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2013;48:1527-38 «PMID: 23644723»PubMed
  108. Shanahan L, Copeland WE, Angold A ym. Sleep problems predict and are predicted by generalized anxiety/depression and oppositional defiant disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2014;53:550-8 «PMID: 24745954»PubMed
  109. Gregory AM, Eley TC, O'Connor TG ym. Etiologies of associations between childhood sleep and behavioral problems in a large twin sample. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2004;43:744-51 «PMID: 15167091»PubMed
  110. Unettomuus. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 22.03.2018. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  111. Scott JG, Giørtz Pedersen M, Erskine HE ym. Mortality in individuals with disruptive behavior disorders diagnosed by specialist services - A nationwide cohort study. Psychiatry Res 2017;251:255-60 «PMID: 28219025»PubMed
  112. Popova S, Lange S, Shield K ym. Comorbidity of fetal alcohol spectrum disorder: a systematic review and meta-analysis. Lancet 2016;387:978-87 «PMID: 26777270»PubMed
  113. Halmesmäki E, Autti-Rämö I. Fetaalialkoholisyndrooma: voidaanko lapsen ennustetta parantaa? Duodecim 2005;121:54-61
  114. Kessler RC, Lane MC, Shahly V ym. Accounting for comorbidity in assessing the burden of epilepsy among US adults: results from the National Comorbidity Survey Replication (NCS-R). Mol Psychiatry 2012;17:748-58 «PMID: 21577213»PubMed
  115. Epilepsiat ja kuumekouristukset (lapset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 10.06.2013. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  116. Armelius BA, Andreassen TH. Cognitive-behavioral treatment for antisocial behavior in youth in residential treatment. Cochrane Database Syst Rev 2007;(4):CD005650 «PMID: 17943869»PubMed
  117. Aronen ET, Kurkela SA. Long-term effects of an early home-based intervention. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1996;35:1665-72 «PMID: 8973074»PubMed
  118. Bakker MJ, Greven CU, Buitelaar JK ym. Practitioner Review: Psychological treatments for children and adolescents with conduct disorder problems - a systematic review and meta-analysis. J Child Psychol Psychiatry 2017;58:4-18 «PMID: 27501434»PubMed
  119. Battagliese G, Caccetta M, Luppino OI ym. Cognitive-behavioral therapy for externalizing disorders: A meta-analysis of treatment effectiveness. Behav Res Ther 2015;75:60-71 «PMID: 26575979»PubMed
  120. Bennett DS, Gibbons TA. Efficacy of child cognitive-behavioral interventions for anti-social behavior: a meta-analysis. Child Fam Behav Ther 2000;22:1-15
  121. Clarkson S, Axford N, Berry V ym. Effectiveness and micro-costing of the KiVa school-based bullying prevention programme in Wales: study protocol for a pragmatic definitive parallel group cluster randomised controlled trial. BMC Public Health 2016;16:104 «PMID: 26832736»PubMed
  122. Bjørknes R, Manger T. Can parent training alter parent practice and reduce conduct problems in ethnic minority children? A randomized controlled trial. Prev Sci 2013;14:52-63 «PMID: 23135877»PubMed
  123. Bradshaw CP, Waasdorp TE, Leaf PJ. Effects of school-wide positive behavioral interventions and supports on child behavior problems. Pediatrics 2012;130:e1136-45 «PMID: 23071207»PubMed
  124. Brännström L, Kaunitz K, Andershed A-K, Saud S, Smedslund G. Aggression replacement training (ART) for reducing antisocial behavior in adolescents and young adults: A systematic review. Aggress Viol Behav 2016;27:30-41
  125. Chu JT, Bullen P, Farruggia SP ym. Parent and adolescent effects of a universal group program for the parenting of adolescents. Prev Sci 2015;16:609-20 «PMID: 25373684»PubMed
  126. Coleman M, Pfeiffer S, Oakland T. Aggression replacement training with behaviorally disordered adolescents. Behav Disord 1992;18:54-66
  127. Comer JS, Chow C, Chan PT ym. Psychosocial treatment efficacy for disruptive behavior problems in very young children: a meta-analytic examination. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2013;52:26-36 «PMID: 23265631»PubMed
  128. Connor DF, McLaughlin TJ, Jeffers-Terry M. Randomized controlled pilot study of quetiapine in the treatment of adolescent conduct disorder. J Child Adolesc Psychopharmacol 2008;18:140-56 «PMID: 18439112»PubMed
  129. Curtis NM, Ronan KR, Borduin CM. Multisystemic treatment: a meta-analysis of outcome studies. J Fam Psychol 2004;18:411-9 «PMID: 15382965»PubMed
  130. Dawson-McClure S, Calzada E, Huang KY ym. A population-level approach to promoting healthy child development and school success in low-income, urban neighborhoods: impact on parenting and child conduct problems. Prev Sci 2015;16:279-90 «PMID: 24590412»PubMed
  131. de Graaf I, Speetjens P, Smit F ym. Effectiveness of the Triple P Positive Parenting Program on behavioral problems in children: a meta-analysis. Behav Modif 2008;32:714-35 «PMID: 18475003»PubMed
  132. Dishion TJ, Brennan LM, Shaw DS ym. Prevention of problem behavior through annual family check-ups in early childhood: intervention effects from home to early elementary school. J Abnorm Child Psychol 2014;42:343-54 «PMID: 24022677»PubMed
  133. Durlak JA, Weissberg RP, Dymnicki AB ym. The impact of enhancing students' social and emotional learning: a meta-analysis of school-based universal interventions. Child Dev 2011;82:405-32 «PMID: 21291449»PubMed
  134. Eisner M, Nagin D, Ribeaud D ym. Effects of a universal parenting program for highly adherent parents: a propensity score matching approach. Prev Sci 2012;13:252-66 «PMID: 22232018»PubMed
  135. Epstein R, Fonnesbeck C, Williamson E ym. Psychosocial and Pharmacologic Interventions for Disruptive Behavior in Children and Adolescents. Comparative Effectiveness Review No. 154. (Prepared by the Vanderbilt Evidence-based Practice Center under Contract No. 290-2012-00009-I.) AHRQ Publication No. 15(16)EHC019-EF. Rockville, MD: Agency for Healthcare Research and Quality; October 2015. https://effectivehealthcare.ahrq.gov/sites/default/files/pdf/disruptive-behavior-disorder_clinician.pdf
  136. Ercan ES, Uysal T, Ercan E ym. Aripiprazole in children and adolescents with conduct disorder: a single-center, open-label study. Pharmacopsychiatry 2012;45:13-9 «PMID: 21993869»PubMed
  137. Fosco GM, Frank JL, Stormshak EA ym. Opening the "Black Box": family check-up intervention effects on self-regulation that prevents growth in problem behavior and substance use. J Sch Psychol 2013;51:455-68 «PMID: 23870441»PubMed
  138. Fossum S, Cunningham C, Ristkari T ym. Does parental mental health moderate the effect of a telephone and internet-assisted remote parent training for disruptive 4-year-old children? Scand J Psychol 2018;59:273-80 «PMID: 29480527»PubMed
  139. Franz M, Weihrauch L, Schäfer R. PALME: a preventive parental training program for single mothers with preschool aged children. J Public Health 2011;19:305-19
  140. Furlong M, McGilloway S, Bywater T ym. Behavioural and cognitive-behavioural group-based parenting programmes for early-onset conduct problems in children aged 3 to 12 years. Cochrane Database Syst Rev 2012;(2):CD008225 «PMID: 22336837»PubMed
  141. Green JM, Biehal N, Roberts C ym. Multidimensional Treatment Foster Care for Adolescents in English care: randomised trial and observational cohort evaluation. Br J Psychiatry 2014;204:214-21 «PMID: 24357575»PubMed
  142. Greenberger E, Chen C, Beam MR, Whang SM, Dong Q. The perceived social contexts of adolescents' misconduct: A comparative study of youths in three cultures. J Res Adolesc 2000;10:365-88
  143. Greene RW, Ablon JS, Goring JC ym. Effectiveness of collaborative problem solving in affectively dysregulated children with oppositional-defiant disorder: initial findings. J Consult Clin Psychol 2004;72:1157-64 «PMID: 15612861»PubMed
  144. Hahlweg K, Heinrichs N, Kuschel A ym. Long-term outcome of a randomized controlled universal prevention trial through a positive parenting program: is it worth the effort? Child Adolesc Psychiatry Ment Health 2010;4:14 «PMID: 20470435»PubMed
  145. Handen BL, Hardan AY. Open-label, prospective trial of olanzapine in adolescents with subaverage intelligence and disruptive behavioral disorders. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2006;45:928-35 «PMID: 16865035»PubMed
  146. Hartnett D, Carr A, Hamilton E ym. The Effectiveness of Functional Family Therapy for Adolescent Behavioral and Substance Misuse Problems: A Meta-Analysis. Fam Process 2017;56:607-19 «PMID: 27731494»PubMed
  147. Hawkins JD, Brown EC, Oesterle S ym. Early effects of Communities That Care on targeted risks and initiation of delinquent behavior and substance use. J Adolesc Health 2008;43:15-22 «PMID: 18565433»PubMed
  148. Hawkins JD, Oesterle S, Brown EC ym. Sustained decreases in risk exposure and youth problem behaviors after installation of the Communities That Care prevention system in a randomized trial. Arch Pediatr Adolesc Med 2012;166:141-8 «PMID: 21969362»PubMed
  149. Hawkins JD, Oesterle S, Brown EC ym. Youth problem behaviors 8 years after implementing the communities that care prevention system: a community-randomized trial. JAMA Pediatr 2014;168:122-9 «PMID: 24322060»PubMed
  150. Heinrichs N, Kliem S, Hahlweg K. Addendum to "Four-Year Follow-Up of a Randomized Controlled Trial of Triple P Group for Parent and Child Outcomes". Prev Sci 2017;18:491-503 «PMID: 28389746»PubMed
  151. Holmqvist R, Hill T, Lang A. Effects of aggression replacement training in young offender institutions. Int J Offender Ther Comp Criminol 2009;53:74-92 «PMID: 18162485»PubMed
  152. Huband N, Ferriter M, Nathan R ym. Antiepileptics for aggression and associated impulsivity. Cochrane Database Syst Rev 2010;(2):CD003499 «PMID: 20166067»PubMed
  153. Humphrey N, Barlow A, Wigelsworth M ym. A cluster randomized controlled trial of the Promoting Alternative Thinking Strategies (PATHS) curriculum. J Sch Psychol 2016;58:73-89 «PMID: 27586071»PubMed
  154. Ipser J, Stein DJ. Systematic review of pharmacotherapy of disruptive behavior disorders in children and adolescents. Psychopharmacology (Berl) 2007;191:127-40 «PMID: 16983542»PubMed
  155. Jones Y. Aggression replacement training in a high school setting. Austr J Guide Couns 1991;1:81-99
  156. Karjalainen P, Santalahti P, Sihvo S. Vaikuttavatko vanhemmuustaitoja tukevat ohjelmat lasten käytöshäiriöiden ja -ongelmien ehkäisyssä ja vähentämisessä? Duodecim 2016;132:967-74
  157. Kellam SG, Brown CH, Poduska JM ym. Effects of a universal classroom behavior management program in first and second grades on young adult behavioral, psychiatric, and social outcomes. Drug Alcohol Depend 2008;95(Suppl 1):S5-28 «PMID: 18343607»PubMed
  158. Kuperman S, Calarge C, Kolar A ym. An open-label trial of aripiprazole in the treatment of aggression in male adolescents diagnosed with conduct disorder. Ann Clin Psychiatry 2011;23:270-6 «PMID: 22073384»PubMed
  159. Kärnä A, Voeten M, Little TD, Alanen E, Poskiparta E, Salmivalli C. Effectiveness of the KiVa antibullying program: Grades 1–3 and 7–9. J Educ Psychol 2012;105:535-51
  160. Leeman LW, Gibbs JC, Fuller D. Evaluation of a multi-component group treatment program for juvenile delinquent. Aggress Behav 1993;19:281-92
  161. Littell JH, Popa M, Forsythe B. Multisystemic Therapy for social, emotional, and behavioral problems in youth aged 10-17. Cochrane Database Syst Rev 2005;(3):CD004797 «PMID: 16034952»PubMed
  162. Low S, Cook CR, Smolkowski K ym. Promoting social-emotional competence: An evaluation of the elementary version of Second Step®. J Sch Psychol 2015;53:463-77 «PMID: 26563599»PubMed
  163. Loy JH, Merry SN, Hetrick SE ym. Atypical antipsychotics for disruptive behaviour disorders in children and youths. Cochrane Database Syst Rev 2012;(9):CD008559 «PMID: 22972123»PubMed
  164. Macdonald G, Turner W. An Experiment In Helping Fostercarers Manage Challenging Behaviour. Br J Social Work 2005;35:1265-82
  165. Macdonald GM, Turner W. Treatment foster care for improving outcomes in children and young people. Cochrane Database Syst Rev 2008;(1):CD005649 «PMID: 18254087»PubMed
  166. Malti T, Ribeaud D, Eisner MP. The effectiveness of two universal preventive interventions in reducing children's externalizing behavior: a cluster randomized controlled trial. J Clin Child Adolesc Psychol 2011;40:677-92 «PMID: 21916687»PubMed
  167. McCart MR, Priester PE, Davies WH ym. Differential effectiveness of behavioral parent-training and cognitive-behavioral therapy for antisocial youth: a meta-analysis. J Abnorm Child Psychol 2006;34:527-43 «PMID: 16838122»PubMed
  168. McGrath PJ, Lingley-Pottie P, Thurston C ym. Telephone-based mental health interventions for child disruptive behavior or anxiety disorders: randomized trials and overall analysis. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2011;50:1162-72 «PMID: 22024004»PubMed
  169. Menting AT, de Castro BO, Wijngaards-de Meij LD ym. A trial of parent training for mothers being released from incarceration and their children. J Clin Child Adolesc Psychol 2014;43:381-96 «PMID: 23915290»PubMed
  170. Menting AT, Orobio de Castro B, Matthys W. Effectiveness of the Incredible Years parent training to modify disruptive and prosocial child behavior: a meta-analytic review. Clin Psychol Rev 2013;33:901-13 «PMID: 23994367»PubMed
  171. Michelson D, Davenport C, Dretzke J ym. Do evidence-based interventions work when tested in the "real world?" A systematic review and meta-analysis of parent management training for the treatment of child disruptive behavior. Clin Child Fam Psychol Rev 2013;16:18-34 «PMID: 23420407»PubMed
  172. Mogk H, Röning T, Reiman-Möttönen P, Isojärvi I, Mäkinen E. Auttaako käyttäytymisterapeuttinen ryhmäterapia aggressiivisesti käyttäytyvää nuorta? Suom Lääkäril 2015:71;1240-1
  173. Mozes T, Meiri G, Ben-Amity G ym. Reboxetine as an optional treatment for hyperkinetic conduct disorder: a prospective open-label trial. J Child Adolesc Psychopharmacol 2005;15:259-69 «PMID: 15910210»PubMed
  174. Muratori P, Bertacchi I, Giuli C ym. First adaptation of coping power program as a classroom-based prevention intervention on aggressive behaviors among elementary school children. Prev Sci 2015;16:432-9 «PMID: 24942813»PubMed
  175. Muratori P, Bertacchi I, Giuli C ym. Implementing Coping Power Adapted as a Universal Prevention Program in Italian Primary Schools: a Randomized Control Trial. Prev Sci 2017;18:754-61 «PMID: 27665582»PubMed
  176. Muratori P, Bertacchi I, Giuli C ym. Coping Power Adapted as Universal Prevention Program: Mid Term Effects on Children's Behavioral Difficulties and Academic Grades. J Prim Prev 2016;37:389-401 «PMID: 27129573»PubMed
  177. Muratori P, Giuli C, Bertacchi I ym. Coping power for preschool-aged children: a pilot randomized control trial study. Early Interv Psychiatry 2017;11:532-8 «PMID: 27197603»PubMed
  178. Niccols A. Immediate and short-term outcomes of the 'COPEing with Toddler Behaviour' parent group. J Child Psychol Psychiatry 2009;50:617-26 «PMID: 19076262»PubMed
  179. Nitsch E, Hannon G, Rickard E ym. Positive parenting: a randomised controlled trial evaluation of the Parents Plus Adolescent Programme in schools. Child Adolesc Psychiatry Ment Health 2015;9:43 «PMID: 26306098»PubMed
  180. Nocentini A, Menesini E. KiVa Anti-Bullying Program in Italy: Evidence of Effectiveness in a Randomized Control Trial. Prev Sci 2016;17:1012-23 «PMID: 27488457»PubMed
  181. Novak M, Mihic J, Bašic J ym. PATHS in Croatia: A school-based randomised-controlled trial of a social and emotional learning curriculum. Int J Psychol 2017;52:87-95 «PMID: 26923199»PubMed
  182. Oesterle S, Hawkins JD, Kuklinski MR ym. Effects of Communities That Care on Males' and Females' Drug Use and Delinquency 9 Years After Baseline in a Community-Randomized Trial. Am J Community Psychol 2015;56:217-28 «PMID: 26377418»PubMed
  183. Olds DL, Henderson CR Jr, Tatelbaum R ym. Improving the delivery of prenatal care and outcomes of pregnancy: a randomized trial of nurse home visitation. Pediatrics 1986;77:16-28 «PMID: 3510017»PubMed
  184. Petras H, Kellam SG, Brown CH ym. Developmental epidemiological courses leading to antisocial personality disorder and violent and criminal behavior: effects by young adulthood of a universal preventive intervention in first- and second-grade classrooms. Drug Alcohol Depend 2008;95(Suppl 1):S45-59 «PMID: 18243581»PubMed
  185. Piehler TF, Bloomquist ML, August GJ ym. Executive functioning as a mediator of conduct problems prevention in children of homeless families residing in temporary supportive housing: a parallel process latent growth modeling approach. J Abnorm Child Psychol 2014;42:681-92 «PMID: 24141709»PubMed
  186. Pollastri AR, Epstein LD, Heath GH ym. The Collaborative Problem Solving approach: outcomes across settings. Harv Rev Psychiatry 2013;21:188-99 «PMID: 24651507»PubMed
  187. Reedtz C, Handegård BH, Mørch WT. Promoting positive parenting practices in primary pare: outcomes and mechanisms of change in a randomized controlled risk reduction trial. Scand J Psychol 2011;52:131-7 «PMID: 21121925»PubMed
  188. Reedtz C, Klest S. Improved parenting maintained four years following a brief parent training intervention in a non-clinical sample. BMC Psychol 2016;4:43 «PMID: 27553950»PubMed
  189. Safavi P, Hasanpour-Dehkordi A, AmirAhmadi M. Comparison of risperidone and aripiprazole in the treatment of preschool children with disruptive behavior disorder and attention deficit-hyperactivity disorder: A randomized clinical trial. J Adv Pharm Technol Res 2016;7:43-7 «PMID: 27144151»PubMed
  190. Sanders MR, Montgomery DT, Brechman-Toussaint ML. The mass media and the prevention of child behavior problems: the evaluation of a television series to promote positive outcomes for parents and their children. J Child Psychol Psychiatry 2000;41:939-48 «PMID: 11079436»PubMed
  191. Sanders MR, Ralph A, Sofronoff K ym. Every family: a population approach to reducing behavioral and emotional problems in children making the transition to school. J Prim Prev 2008;29:197-222 «PMID: 18461457»PubMed
  192. Schindler HS, Kholoptseva J, Oh SS ym. Maximizing the potential of early childhood education to prevent externalizing behavior problems: A meta-analysis. J Sch Psychol 2015;53:243-63 «PMID: 26054817»PubMed
  193. Schwalbe CS, Gearing RE, MacKenzie MJ ym. A meta-analysis of experimental studies of diversion programs for juvenile offenders. Clin Psychol Rev 2012;32:26-33 «PMID: 22138452»PubMed
  194. Schwartz S, Correll CU. Efficacy and safety of atomoxetine in children and adolescents with attention-deficit/hyperactivity disorder: results from a comprehensive meta-analysis and metaregression. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2014;53:174-87 «PMID: 24472252»PubMed
  195. Smith JD, Knoble NB, Zerr AA ym. Family check-up effects across diverse ethnic groups: reducing early-adolescence antisocial behavior by reducing family conflict. J Clin Child Adolesc Psychol 2014;43:400-14 «PMID: 24731120»PubMed
  196. Sourander A, McGrath PJ, Ristkari T ym. Internet-Assisted Parent Training Intervention for Disruptive Behavior in 4-Year-Old Children: A Randomized Clinical Trial. JAMA Psychiatry 2016;73:378-87 «PMID: 26913614»PubMed
  197. Spoth RL, Redmond C, Shin C. Reducing adolescents' aggressive and hostile behaviors: randomized trial effects of a brief family intervention 4 years past baseline. Arch Pediatr Adolesc Med 2000;154:1248-57 «PMID: 11115311»PubMed
  198. Sukhodolsky DG, Kassinove H, Gorman BS. Cognitive-behavioral therapy for anger in children and adolescents: a meta-analysis. Aggress Viol Behav 2004;9:247-69
  199. Teixeira EH, Celeri EV, Jacintho AC ym. Clozapine in severe conduct disorder. J Child Adolesc Psychopharmacol 2013;23:44-8 «PMID: 23347126»PubMed
  200. Upshur C, Wenz-Gross M, Reed G. A pilot study of a primary prevention curriculum to address preschool behavior problems. J Prim Prev 2013;34:309-27 «PMID: 23897498»PubMed
  201. van der Pol TM, Hoeve M, Noom MJ ym. Research Review: The effectiveness of multidimensional family therapy in treating adolescents with multiple behavior problems - a meta-analysis. J Child Psychol Psychiatry 2017;58:532-45 «PMID: 28121012»PubMed
  202. van der Put CE, Asscher JJ, Stams GJ ym. Recidivism after treatment in a forensic youth-psychiatric setting: the effect of treatment characteristics. Int J Offender Ther Comp Criminol 2013;57:1120-39 «PMID: 22811475»PubMed
  203. van der Stouwe T, Asscher JJ, Stams GJ ym. The effectiveness of Multisystemic Therapy (MST): a meta-analysis. Clin Psychol Rev 2014;34:468-81 «PMID: 25047448»PubMed
  204. Van Ryzin MJ, Dishion TJ. The impact of a family-centered intervention on the ecology of adolescent antisocial behavior: modeling developmental sequelae and trajectories during adolescence. Dev Psychopathol 2012;24:1139-55 «PMID: 22781876»PubMed
  205. Ward MA, Theule J, Cheung K. Parent-child interaction therapy for child disruptive behaviour disorders: a meta-analysis. Child Youth Care Forum 2016;45:675-90
  206. Witvliet M, van Lier PA, Cuijpers P ym. Testing links between childhood positive peer relations and externalizing outcomes through a randomized controlled intervention study. J Consult Clin Psychol 2009;77:905-15 «PMID: 19803570»PubMed
  207. von Sydow K, Retzlaff R, Beher S ym. The efficacy of systemic therapy for childhood and adolescent externalizing disorders: a systematic review of 47 RCT. Fam Process 2013;52:576-618 «PMID: 24102196»PubMed
Jatka lukemista

A

Kouluissa universaalisti toteutettavat tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimisen ohjelmat käytösongelmien vähentämiseksi

Kouluissa universaalisti (valikoimattomasti koko ryhmälle) toteutettava hyvin kohdennettu ja huolellisesti toteutettu tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen vähentää lasten ja nuorten käytösongelmia.

A

Sähköisesti toteutetut vanhemmuusohjelmat lasten käytöshäiriöissä

Sosiaalisen oppimisen ja kognitiivis-behavioraalisen teorian mukainen strukturoitu vanhemmuustaito-ohjelma, joka toteutetaan videoiden tai internetin ja puhelimen välityksellä vanhemmille, joiden lapsella on merkittävästi käytösongelmia tai todettu uhmakkuushäiriö, vähentää lapsen käytösongelmia.

A

Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen koko lapsiryhmälle osana varhaiskasvatusta

Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaminen koko lapsiryhmälle osana varhaiskasvatusta vähentää lasten käytösongelmia.

A

Vanhempainohjaus käytöshäiriöissä

Sosiaalisen oppimisen teoriaa, operantin ehdollistumisen teoriaa ja kiintymyssuhdeteoriaa hyödyntävä strukturoitu vanhempainohjaus sekä vanhempi–lapsi-vuorovaikutuksen välitön ohjaaminen vähentävät noin 2–12-vuotiaiden lasten käytösoireita.

B

Atomoxetine for oppositional behaviour in youth with ADHD with and without ODD/CD

Treatment with atomoxetine seems to slightly decrease oppositional behaviour in youth with ADHD with and without ODD/CD in the short term.

B

Kognitiivis-behavioraalinen terapia käytöshäiriöissä

Kognitiivis-behavioraaliset hoito-ohjelmat kouluikäisille lapsille ja nuorille suunnattuina ilmeisesti vähentävät käytösoireilua.

B

Koulun yhteyteen integroidut perheresurssikeskus ja lyhyt perheinterventio nuorten käytösongelmien vähentämisessä

Positiivisiin kasvatuskäytäntöihin perustuvat perheresurssikeskus ja lyhyt perheinterventio, jotka ovat integroitu koulun yhteyteen ja ovat saatavilla kaikille nuorille ja heidän vanhemmilleen, vähentävät ilmeisesti nuorten käytösongelmia.

B

Koulussa toteutetut käytöshäiriöriskissä olevien lasten ohjelmat

Kouluissa tai varhaiskasvatuksessa toteutettavat tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimisen ohjelmat ilmeisesti vähentävät käytöshäiriön riskissä olevien alle 11-vuotiaiden lasten epäsosiaalista käytöstä.

B

Litium lasten ja nuorten käytöshäiriön hoidossa

Litium ilmeisesti vähentää käytöshäiriöllä oirehtivien lasten ja nuorten käytösoireita ja aggressiivista käyttäytymistä lyhyellä aikavälillä.

B

Monimuotoiset systeemiset terapiat nuorten antisosiaalisen käyttäytymisen ja liitännäisongelmien hoidossa

Monimuotoiset systeemiset terapiat ovat käytöshäiriöisille nuorille tyypillisten yksilö-, perhe- ja sosiaalisten ongelmien hoidossa ja antisosiaalisen käyttäytymisen vähentämisessä ilmeisesti lyhyessä seurannassa hieman tuloksellisempia kuin muut, ei-multisysteemiset yksilö- ja perhekeskeiset hoidot tai näiden yhdistelmät, mutta ero on ilmeisesti vähäinen.

B

Paikallisten palveluiden kehittämisen ohjelma käytöshäiriöoireiden ehkäisyssä valikoimattomalla väestöllä

Paikallisia palveluita tukeva laaja interventio-ohjelma ilmeisesti vähentää poikien rikollista käyttäytymistä aikuisuudessa.

B

Psychostimulants for aggression, oppositional behaviour, and conduct disorders in youth with ADHD with and without ODD/CD

Treatment with psychostimulants seems to decrease aggression, oppositional behaviour, and conduct disorders in children and adolescents with ADHD with and without ODD/CD in the short term.

B

Psykososiaaliset hoidot käytöshäiriöissä

Eri ikäryhmien käytöshäiriöissä toimivat ilmeisesti erilaiset psykososiaalisen hoidon kohdentamistavat. Alle kouluikäisille lapsille tuloksellisinta on ilmeisesti vanhempainohjaus, kouluikäisille hoitoon ilmeisesti kannattaa liittää lapselle itselleen suunnattu komponentti ja nuoruusikäisille tuloksellisimpia ilmeisesti ovat nuorille itselleen, heidän vanhemmilleen ja heidän laajeneviin toimintaympäristöihinsä tarveharkintaisesti suunnatut psykososiaaliset interventiot.

B

Risperidoni lasten ja nuorten käytöshäiriöiden hoidossa

Risperidoni ilmeisesti lievittää käytöshäiriöillä oirehtivien lasten ja nuorten käytösoireita ja aggressiivista käyttäytymistä lyhyellä aikavälillä.

B

Sijaisvanhempien valmentamiseen sosiaalisen oppimisen viitekehyksessä perustuva työtapa nuorten antisosiaalisen käyttäytymisen ja käytöshäiriön hoidossa

Sijaisvanhempien valmennukseen ja vahvaan tukemiseen sosiaalisen oppimisen viitekehyksessä perustuva työtapa vähentää ilmeisesti psykososiaalisesti moniongelmaisten nuorten antisosiaalista käyttäytymistä.

C

Antiepileptiset lääkkeet lasten ja nuorten käytöshäiriön hoidossa

Valproaatti saattaa lievittää käytöshäiriöisten lasten ja nuorten aggressiivisuutta lyhyellä aikavälillä.

C

Aripipratsoli lasten ja nuorten käytöshäiriön hoidossa

Aripipratsoli saattaa parantaa uhmakkuus- ja käytöshäiriöisten lasten vointia lyhyellä aikavälillä.

C

Guanfacine for oppositional behaviour in youth with ADHD with and without ODD/CD

Treatment with guanfacine may decrease oppositional behaviour in youth with ADHD with and without ODD/CD in the short term.

C

Kognitiivis-behavioraalinen hoito laitosympäristössä olevien nuorten rikoskäyttäytymiseen

Laitoshoidon aikana annettu kognitiivis-behavioraalinen hoito saattaa vähentää nuorten rikoskäyttäytymistä ensimmäisen vuoden aikana laitoshoidon jälkeen, mutta sen vaihtoehtoisia interventioita paremmasta vaikuttavuudesta tässä yhteydessä ei ole näyttöä.

C

Koko perheelle suunnattu psykososiaalinen interventio käytöshäiriöiden ehkäisyssä riskiryhmään kuuluvilla nuorilla

Koko perheelle suunnattu psykososiaalinen interventio vähentänee riskiryhmään kuuluvien nuorten käytöshäiriöoireiden kehittymistä.

C

Perheelle ja varhaiskasvatukseen suunnattu interventio poikien käytöshäiriöongelmien ehkäisemisessä

Koko perheelle ja päiväkodin työntekijöille annettava ohjaus sekä psykososiaalinen interventio saattavat ehkäistä korkeassa käytöshäiriön riskissä olevien noin 4-vuotiaiden poikien käytöshäiriöongelmia.

C

Pitkäkestoiset vanhemmuustaitojen ohjauksen ohjelmat ja lasten käytöshäiriöoireet

Pitkäkestoiset, osittain ryhmämuotoiset ja strukturoidut vanhemmuustaitojen ohjauksen ohjelmat saattavat ehkäistä riskiryhmässä olevien alle 11-vuotiaiden lasten käytöshäiriöoireita.

C

Psychostimulants for aggression, and conduct problems in youth with CD with and without ADHD

There is no trustworthy evidence, that psychostimulants would decrease aggression or conduct problems in children and adolescents with ODD or CD without comorbid ADHD.

C

Rangaistusseuraamusten sijasta toteutettujen korjaavien tai hoidollisten interventioiden vaikutus nuorten rikoksentekijöiden uusintarikollisuuteen

Rangaistusseuraamusten sijasta toteutetuilla korjaavilla tai hoidollisilla interventioilla ei liene vaikutusta nuorten rikoksentekijöiden uusintarikollisuuteen. Perheinterventio saattaa kuitenkin vähentää rikoksista kiinni jääneiden mutta rankaisematta jätettyjen nuorten uusintarikollisuutta

C

Vanhemmuusohjelmat tarjottuina valikoitumattomalle ryhmälle lasten vanhempia

Valikoitumattomalle ryhmälle lasten vanhempia tarjotuilla ei liene vaikutusta lapsiväestön käytösongelmien määrään.

C

Vanhemmuustaito-ohjelmat tarjottuna valikoitumattomalle väestölle nuorten vanhempia nuorten käytösongelmien ehkäisyssä

Vanhemmuustaito-ohjelmat tarjottuna valikoitumattomalle väestölle nuorten vanhempia saattavat vähentää nuorten käytösongelmia lyhyellä aikavälillä.

D

Clonidine for aggression, oppositional behaviour, and conduct disorders in youth with ADHD with and without ODD/CD

Treatment with clonidine may decrease slightly oppositional behaviour and conduct problems in youth with ADHD with and without ODD/CD in the short term, but trustworthy evidence is missing.

D

Haloperidoli lasten ja nuorten käytöshäiriön hoidossa

Haloperidoli saattaa vähentää käytöshäiriöisten lasten ja nuorten hyperaktiivisuutta, vihamielisyyttä ja aggressiivista käyttäytymistä lyhyellä aikavälillä, mutta luotettava tutkimustieto puuttuu toistaiseksi.

D

Ketiapiini lasten ja nuorten käytöshäiriön hoidossa

Ketiapiini saattaa parantaa käytöshäiriöisten lasten ja nuorten psyykkistä vointia ja elämänlaatua lyhyellä aikavälillä, mutta luotettava tutkimustieto puuttuu toistaiseksi.

D

Klotsapiini lasten ja nuorten käytöshäiriön hoidossa

Klotsapiini saattaa vähentää vaikea-asteisilla käytöshäiriöillä oireilevien lasten ja nuorten käytösoireita ja aggressiivisuutta, mutta luotettava tutkimustieto puuttuu toistaiseksi.

D

Lasten ja vanhempien yhteinen ongelmanratkaisu lasten aggression hoidossa

Yhteinen ongelmanratkaisu uhmakkuus- ja aggressiotilanteissa saattaa vähentää lasten uhmakkuutta, aggressiivisuutta ja häiriökäyttäytymistä, mutta luotettava tutkimusnäyttö puuttuu.

D

Lyhytkestoinen vanhemmuusohjelma ja käytöshäiriöoireet

Varhaislapsuudessa annettu käytöshäiriön syntymisen riskiryhmässä olevien lasten vanhemmille annettu lyhytkestoinen vanhemmuusohjelma saattaa vähentää myöhäisempiä lasten käytöshäiriöoireita, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Multikomponenttinen käytöshäiriöiden ehkäisyohjelma

Multikomponenttinen käytöshäiriöiden ehkäisyohjelma saattaa vähentää kohonneessa käytöshäiriön riskissä olevien lasten käytöshäiriöoireilua, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Olantsapiini lasten ja nuorten käytöshäiriön hoidossa

Olantsapiini saattaa lievittää lyhyellä aikavälillä ärtyneisyyttä ja hyperaktiivisuutta niillä nuorilla, joilla on samanaikainen käytöshäiriö ja heikkolahjaisuus / älyllinen kehitysvammaisuus, mutta luotettava tutkimustieto puuttuu toistaiseksi.

D

Reboksetiini lasten ja nuorten hyperkineettisen käytöshäiriön hoidossa

Reboksetiini saattaa vähentää hyperkineettisestä käytöshäiriöstä kärsivien lasten ja nuorten ADHD-oireita, impulsiivisuutta, aggressiivista käyttäytymistä sekä ahdistus- ja masennusoireita lyhyellä aikavälillä, mutta luotettava tutkimustieto puuttuu toistaiseksi.

D

Ryhmämuotoinen aggressionhallintaohjelma nuorten ja nuorten aikuisten antisosiaalisen käyttäytymisen vähentämisessä

Ryhmämuotoisella kognitiivis-behavioraaliseen viitekehykseen pohjautuvalla strukturoidulla aggressionhallintaohjelmalla saattaa olla vaikutusta antisosiaaliseen käyttäytymiseen, mutta systemaattisen näytön saamiseksi asiasta tarvitaan metodologisesti tasokkaampaa tutkimusta.

Suosituksen yhteyteen ei ole liitetty yhtään kuvaa tai kaaviota.

Aiheeseen liittyviä suosituksia