Epilepsiat ja kuumekouristukset (lapset)

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä
10.6.2013

Koosteet

Potilaalle

Muut suositukset

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sisältö

  • Lapsuusiässä alkavat epilepsiat ovat etiologialtaan, oireiltaan ja ennusteeltaan monimuotoinen neurologinen sairausryhmä, jossa hyvän hoidon edellytyksenä on mahdollisimman tarkka diagnoosi.
  • Epilepsiadiagnoosi perustuu kohtausanamneesiin, jota täydennetään EEG- ja kuvantamistutkimuksilla.
  • Epilepsian esiintyvyys alle 16-vuotiailla suomalaisilla on noin 3/1 000.
  • Epilepsiaoireyhtymän tunnistaminen auttaa hoidon valinnassa ja lisätutkimusten tarpeen ja epilepsian ennusteen arvioinnissa.
  • Lääkehoidon valinta riippuu epilepsiatyypistä.
  • Hoidon tavoitteena on kohtauksettomuus ilman merkittäviä haittavaikutuksia.
  • Lapsuusiän vaikeahoitoisissa epilepsioissa tulee arvioida epilepsiakirurgian mahdollisuudet.
  • Hoidossa on huomioitava kohtausten lisäksi muut lapsen kasvuun, kehitykseen ja toimintakykyyn vaikuttavat seikat.
  • Kuumekouristuksia esiintyy 7 vuoden ikään mennessä 2–5 %:lla lapsista.
  • Kuumekouristuksen estoon ei suositella jatkuvaa epilepsialääkitystä.

Tavoitteet

  • Tavoitteena on antaa tutkimusnäyttöön perustuvat suositukset lasten ja nuorten epilepsioiden ja kuumekouristusten diagnostiikasta sekä hoidosta.

Kohderyhmät

  • Suositus on tarkoitettu kaikille lasten epilepsioita ja kuumekouristuksia hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille.

Aiheen rajaus

Määritelmät ja kliiniset oireet

  • Epileptinen kohtaus on ohimenevä aivotoiminnan häiriö, joka johtuu poikkeavasta, liiallisesta tai synkronisesta hermosolujen sähköisestä toiminnasta laajuudeltaan vaihtelevalla anatomisella aivoalueella «Engel J Jr, International League Against Epilepsy ...»3, «Fisher RS, van Emde Boas W, Blume W ym. Epileptic ...»4, «Berg AT, Berkovic SF, Brodie MJ ym. Revised termin...»5.
  • Kohtausten kesto vaihtelee yleensä muutamista sekunneista muutamiin minuutteihin, mutta pitkittynyt kohtaus voi kestää tunteja tai jopa vuorokausia (ks. Käypä hoito -suositus Epileptinen kohtaus (pitkittynyt) «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50030»2, «Epileptinen kohtaus (pitkittynyt). Käypä hoito -su...»2 .
  • Epileptisen kohtauksen kliinisiä oireita ovat «International League Against Epilepsy, http://www....»6
    • tajunnan osittainen tai täydellinen häiriintyminen
    • tahdosta riippumattomat motoriset oireet, kuten rytminen nykiminen, jäykistyminen, yksittäiset lihasnykäykset ja lihasvelttous
    • automatismit, esimerkiksi nieleskely, hypistely ja stereotyyppinen liikehdintä
    • itsestään syntyvät aistielämykset (näkö-, kuulo-, tunto-, maku- ja hajuaistimukset)
    • affektiiviset ilmiöt (esim. pelko)
    • paikalliset inhibitoriset oireet, kuten kyvyttömyys puhua tai ylläpitää raajan asentoa.
  • Epilepsian ensimmäinen havaittu oire alle kouluikäisellä lapsella voi olla myös kehityksen hidastuminen tai puheen taantuminen.
  • Epilepsia on aivojen sairaus, jossa potilaalla on pitkäkestoinen taipumus saada epileptisiä kohtauksia ja johon saattaa liittyä myös muita neurologisia, kognitiivisia, psyykkisiä tai sosiaalisia toimintakyvyn ongelmia «Fisher RS, van Emde Boas W, Blume W ym. Epileptic ...»4.
  • Epilepsiadiagnoosi lapsilla edellyttää, että potilas on saanut vähintään kaksi epileptistä kohtausta ilman erityisiä altistavia tekijöitä tai että hän on saanut yhden epileptisen kohtauksen ja hänellä on lisäksi muita epilepsiadiagnoosia tukevia löydöksiä.
  • Epilepsiaoireyhtymä on epilepsiaan liittyvien oireiden (esim. kohtaustyyppi) ja tutkimuslöydösten (esim. EEG) muodostama kokonaisuus, joka samaa oireyhtymää sairastavilla on samanlainen, vaikka sen etiologia voi olla erilainen «Engel J Jr, International League Against Epilepsy ...»3.
  • Lapsuusiän vaikea epilepsia on tila, jossa asianmukaisesta lääkehoidosta huolimatta esiintyy merkittäviä arkielämää haittaavia epilepsiaan liittyviä oireita, kuten toistuvia tai tapaturmavaaraa aiheuttavia kohtauksia tai kehityksen hidastumista tai taantumista.
  • Kuumekouristukset ovat kuumeen yhteydessä yleensä ½–6 vuoden iässä esiintyviä kohtauksia, joiden oireina ovat tajuttomuus ja lihasten jäykistyminen, nykinä tai velttous «International League Against Epilepsy, http://www....»6.
    • Kuumekouristuksia kutsutaan yksinkertaisiksi, jos ne ovat symmetrisiä ja kestävät alle 15 minuuttia.
    • Monimuotoisissa kuumekouristuksissa kohtaus kestää yli 15 minuuttia tai on epäsymmetrinen tai saman kuumepäivän aikana toistuva.

Luokittelu

  • Epilepsiat ovat etiologialtaan, alkamisiältään, oireiltaan ja ennusteeltaan monimuotoisia neurologisia sairauksia.
  • Epilepsian luokittelu perustuu kohtausten yleistyneisyyden asteeseen ja epilepsian etiologiaan «Engel J Jr, International League Against Epilepsy ...»3, «International League Against Epilepsy, http://www....»6.
    • Luokittelu voi olla etenkin alkuvaiheessa vaikeaa, jos potilaalla esimerkiksi on pelkästään toonis-kloonisia kohtauksia ja EEG-löydös ja aivojen kuvantamislöydös ovat normaaleja.
  • Paikallisalkuiset ja yleistyneet kohtaukset ja epilepsiat:
    • Paikallisalkuiset kohtaukset sopivat toisen aivopuoliskon tietyn anatomisen aivoalueen aktivoitumisen aiheuttamiksi.
      • Paikallisalkuiset kohtaukset voivat kuitenkin toissijaisesti yleistyä.
    • Yleistyneissä kohtauksissa kohtauksen kliiniset piirteet ja EEG-löydös ilmentävät molempien aivopuoliskojen tai niiden osien yhtäaikaista aktivoitumista.
    • Osassa epilepsioista esiintyy sekä paikallisalkuisia että yleistyneitä kohtauksia.
  • Epilepsian syiksi «Berg AT, Berkovic SF, Brodie MJ ym. Revised termin...»5 luetaan
    • geneettiset syyt
      • yhden tai usean geenin aiheuttamat syyt
      • familiaaliset epilepsiat, vaikka suuri osa geeneistä on toistaiseksi tuntemattomia
    • rakenteellis-aineenvaihdunnalliset syyt
      • synnynnäiset syyt, esimerkiksi aivojen kuorikerroksen kehityshäiriö
      • hankinnaiset syyt, esimerkiksi perinataaliset vauriot
      • muihin neurologisiin sairauksiin liittyvät syyt, esimerkiksi aineenvaihduntasairaudet
    • tuntemattomat syyt
      • arviointihetkellä tuntemattomat syyt. Taustalla voi kuitenkin olla toistaiseksi tunnistamaton geneettinen tai rakenteellinen syy. Tällöin epilepsian etiologia tulisi pyrkiä arvioimaan säännöllisesti uudelleen.
  • Aiemmin käytettiin jakoa idiopaattisiin (itsestään syntyviin), symptomaattisiin (aivojen rakenteen tai aineenvaihdunnan muutoksiin liittyviin) ja kryptogeenisiin (tuntemattomista syistä johtuviin) epilepsioihin.
    • Geneettisiä epilepsioita on ennen sekä idiopaattisiksi että symptomaattisiksi kutsuttujen epilepsioiden joukossa.
  • Epilepsiaoireyhtymässä epilepsiaan liittyvät oireet esiintyvät eri potilailla samankaltaisina etiologiasta riippumatta «Eriksson K, Peltola J, Kälviäinen R. Kohtausten ho...»7.

Epidemiologia

Epilepsia

Kuumekouristukset

Hoidon porrastus

  • Lapsi, jolla epäillään epilepsiaa (ks. kohta Määritelmät ja kliiniset oireet «A1»2), tulee lähettää erikoissairaanhoitoon tilanteen mukaan päivystys- tai kiireellisenä potilaana.
    • Epäselvissä tilanteissa suositellaan erikoissairaanhoidon puhelinkonsultaatiota.
  • Epilepsiadiagnoosin tekee ja hoidosta vastaa lastenneurologi tai riittävän asiantunteva lastenlääkäri tai kehitysvammalääkäri.
    • Osa seurantakäynneistä voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa tai kehitysvammahuollossa yhteistyössä hoidosta vastaavan erikoislääkärin kanssa.
  • Vaikeassa epilepsiassa on epilepsiadiagnoosin tarkistamiseksi ja hoitomahdollisuuksien arvioimiseksi harkittava potilaan lähettämistä erikoissairaanhoidon yksikköön, jossa on vaikeaan epilepsiaan perehtynyt lastenneurologi ja mahdollisuus video-EEG-rekisteröintiin.
  • Epilepsian invasiivinen diagnostiikka (kallonsisäiset video-EEG-rekisteröinnit), päätökset epilepsialeikkauksista ja epilepsiakirurgia on Suomessa keskitetty kahteen keskukseen (HYKS ja KYS, sosiaali- ja terveysministeriön asetus erityissairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä 6.4.2011/336).
  • Hoitovastuu siirretään yleensä aikuisneurologille, kun potilas on 15–18-vuotias.
    • Aikuisneurologin tulisi aloittaa 15 vuotta täyttäneiden hoito, jotta sen jatkuvuus varmistuisi.

Epilepsioiden diagnostiikka

Hoidon tavoitteet, toteutus ja seuranta

Imeväis- ja leikki-iässä alkavat epilepsiat

Infantiilispasmioireyhtymä (Westin oireyhtymä)

Hoito

Imeväisiän hyvänlaatuinen paikallinen epilepsia (benign familial or nonfamilial infantile seizures)

  • Potilaalla on paikallisalkuisia kohtauksia, jotka esiintyvät usein ryöppyinä «International League Against Epilepsy, http://www....»6.
  • Tyypillinen alkamisikä on 4–7 kuukautta.
  • EEG on kohtausten välillä yleensä normaali.
  • Etiologia on geneettinen: osan potilaista lähisukulaisilla on ollut samanlaisia kohtauksia ensimmäisen ikävuotensa aikana.
  • Hoito on samanlaista kuin muissa paikallisalkuisissa epilepsioissa (ks. kohta Paikallisalkuiset epilepsiat «A2»3).
  • Kohtaustaipumus häviää viimeistään 2 vuoden ikään mennessä.

Dravet'n oireyhtymä (imeväisiän vaikea myokloninen epilepsia, severe myoclonic epilepsy of infancy, SMEI)

  • Kohtaukset alkavat ensimmäisen ikävuoden aikana kuumeiden ja infektioiden yhteydessä.
  • Kohtaustyyppejä «International League Against Epilepsy, http://www....»6 ovat
    • pitkittyneet, toispuoliset ja puolta vaihtavat toonis-klooniset kohtaukset ensimmäisen ikävuoden aikana
    • myöhemmin useimmilla potilailla esiintyvät myokloniset kohtaukset ja epätyypilliset poissaolokohtaukset.
  • Pitkittyneet status epilepticukset ovat tavallisia kuumeen yhteydessä.
  • EEG on normaali ensimmäisten ikävuosien aikana.
  • Etiologia on 80 %:lla potilaista natriumkanavageenin SCN1A:n virhe.
  • Kohtaukset ovat vaikeahoitoisia ja kehitys hidastuu lähes kaikilla potilailla.

Myoklonis-astaattinen epilepsia eli Doosen epilepsiaoireyhtymä

  • Kohtaustyyppejä «International League Against Epilepsy, http://www....»6 ovat
    • toonis-klooniset kohtaukset
    • myokloniset kohtaukset
    • atoniset kohtaukset
    • epätyypilliset poissaolokohtaukset.
  • Tavallisin alkamisikä on 2–5 vuotta.
  • EEG:ssä havaitaan 2–4 Hz:n piikki-hidasaaltopurkauksia ja normaali taustatoiminta.
  • Etiologia on tuntematon ja ennuste vaihteleva.
    • Osalla potilaista kohtaukset ovat lääkeresistenttejä ja kehitys hidastuu.

Lennox–Gastaut'n oireyhtymä (LGS)

  • Tyypillisiä kohtausoireita «International League Against Epilepsy, http://www....»6 ovat
    • tooniset kohtaukset
    • epätyypilliset poissaolokohtaukset
    • atoniset kohtaukset
    • lysähtämiskohtaukset
  • Kohtaukset alkavat 2–8 vuoden iässä.
  • EEG:ssä havaitaan hitaita (alle 3 Hz) piikki-hidasaaltopurkauksia ja hidastunut taustatoiminta.
  • Potilaan kehitys taantuu.

Hoito

CSWS-oireyhtymä (continuous spike and wave during slow wave sleep)

  • Kyseessä on kohtausoireiltaan monimuotoinen epilepsia, johon ei liity toonisia kohtauksia «International League Against Epilepsy, http://www....»6.
  • Neuropsykologiset toiminnot taantuvat joko epilepsiaan liittyneenä tai itsenäisesti.
  • Potilaan motoriset taidot heikentyvät.
  • Epilepsia alkaa 2 kuukauden–8 vuoden iässä ja CSWS 1–2 vuotta epilepsian alkamisen jälkeen.
  • EEG:ssä havaitaan jatkuvaa piikki-hidasaaltotoimintaa hidasaaltounen aikana.

Hoito

Landau–Kleffnerin oireyhtymä

Paikallisalkuiset epilepsiat

Lapsuusiän hyvänlaatuinen epilepsia, jossa esiintyy keskitemporaalisia piikkejä (ns. rolandinen epilepsia, benign epilepsy of childhood with centrotemporal spikes)

Lapsuusiän hyvänlaatuiset takaraivolohkoepilepsiat (Panayiotopouloksen ja Gastaut'n oireyhtymät)

  • Panayiotopouloksen oireyhtymä (early onset benign childhood seizures with occipital spikes) «International League Against Epilepsy, http://www....»6:
    • Kohtaukset alkavat usein autonomisina (esim. ihon kalpeus, punoitus tai syanoosi, pupillien koon vaihtelu, ruumiin lämmönsäätelyn häiriöt, sydämen rytmin ja hengityksen epäsäännöllisyys) ja niihin liittyy pahoinvointia ja usein oksentamista, mutta tajunta voi säilyä normaalina.
      • Vajaa puolet kohtauksista pitkittyy autonomiseksi status epilepticukseksi.
    • Kohtauksen edetessä tajunta usein häiriintyy ja katse tai pää voi devioida, ja noin puolet kohtauksista päättyy joko hemikonvulsiivisena tai toonis-kloonisena.
      • Motoristen oireiden sijasta saattaa esiintyä pelkkä tajuttomuus ja velttous ("iktaalinen synkopee").
    • Kaksi kolmasosaa kohtauksista alkaa yöllä.
    • Yleisin alkamisikä on noin 5 vuotta.
    • EEG:ssä havaitaan normaali taustarytmi. Oksipitaalisia piikkejä voi esiintyä, mutta EEG:ssä saatetaan havaita multifokaalisia piikkejä, joita uni aktivoi, mutta löydös voi olla myös normaali. Silmien sulkeminen voi aktivoida etenkin oksipitaalisia piikkejä.
    • Ennuste on erittäin hyvä: useimmat potilaat saavat vain 1–3 kohtausta elämänsä aikana ja saavuttavat remission 1–2 vuoden kuluessa ensimmäisestä kohtauksesta.
  • Gastaut'n oireyhtymä (late onset childhood occipital epilepsy) «International League Against Epilepsy, http://www....»6:
    • Visuaaliset hallusinaatiot ja näköhäiriöt (hetkellinen sokeus tai näkökenttäpuutos) ovat yleisimpiä kohtausoireita.
      • Tajunta säilyy useimmissa kohtauksissa, mutta se voi häiriintyä, jos kohtaus pitkittyy tai yleistyy.
    • Ei-visuaalisina oireina esiintyy katseen deviaatiota, okulokloonisia kohtauksia ja silmien räpyttelyä.
    • Yleistymistä toonis-kloonisiksi, hemikonvulsiivisiksi tai tajunnanhämärtymiskohtauksiksi esiintyy 13–43 %:lla potilaista.
    • Kohtauksia esiintyy useita päivässä. Niiden kesto on lyhyt mutta vaihtelu suurta (1 sekunnista 3 minuuttiin).
    • Yleisin alkamisikä noin 8 vuotta.
    • EEG:ssä havaitaan normaali taustarytmi ja oksipitaalisia piikkejä, etenkin kun silmät suljetaan tai peitetään. Joskus piikit esiintyvät vain unessa.
    • Ennuste on epävarma, mutta kohtauksettomaksi tulemisen todennäköisyydeksi on arvioitu noin 60 %.

Rakenteellis-aineenvaihdunnalliset ja tuntemattomasta syystä johtuvat paikallisalkuiset epilepsiat

  • Yli puolet lapsuus- ja nuoruusiässä alkavista paikallisalkuisista epilepsioista on rakenteellis-aineenvaihdunnallisia ja tuntemattomasta syystä johtuvia paikallisalkuisia epilepsioita.
  • Kohtausoireiden tyyppi määräytyy sen perusteella, miltä aivoalueelta ne ovat peräisin.
  • Rakenteellis-aineenvaihdunnallisissa ja tuntemattomasta syystä johtuvissa epilepsioissa diagnoosi perustuu kliinisiin piirteisiin, jotka sopivat kohtausten paikallisalkuisuuteen sekä EEG:hen ja kuvantamislöydöksiin.
  • Kohtaukset voivat alkaa missä iässä tahansa, myös ensimmäisen ikävuoden aikana.

Paikallisalkuisten epilepsioiden hoito

Yleistyneet geneettiset epilepsiat

  • Yleistyneet geneettiset epilepsiat muodostavat lapsuus- ja nuoruusiässä oireyhtymäjatkumon, johon kuuluvat lapsuusiän poissaoloepilepsia ja muut yleistyneet, vaihtelevasti ilmenevät epilepsiat:
    • nuoruusiän poissaoloepilepsia, nuoruusiän myoklonusepilepsia ja epilepsia, jossa esiintyy ainoastaan yleistyneitä toonis-kloonisia kohtauksia.
  • Lääkehoidon periaatteet ovat samat niissäkin yleistyneissä epilepsioissa, jotka eivät sovi näihin oireyhtymiin.

Lapsuus- ja nuoruusiän poissaoloepilepsiat

  • Lapsuusiän poissaoloepilepsia «International League Against Epilepsy, http://www....»6:
    • Potilaalla on lyhyitä (4–20 sekuntia) ja tiheästi (kymmeniä päivässä) esiintyviä poissaolokohtauksia, joihin kuuluu yhtäkkinen lyhyt tajunnanhäiriö.
    • Vajaalla kolmasosalla esiintyy yleistyneitä toonis-kloonisia kohtauksia nuoruusiän aikana.
    • Sairaus alkaa 4. ja 10. ikävuoden välillä, useimmiten 5–7 vuoden iässä.
    • Potilaista 60–70 % on tyttöjä.
    • Neurologinen kehitys on normaalia.
  • Nuoruusiän poissaoloepilepsia «International League Against Epilepsy, http://www....»6:
    • Poissaolokohtauksia esiintyy harvemmin kuin lapsuusiän poissaoloepilepsiassa.
    • Yleistyneitä toonis-kloonisia kohtauksia esiintyy 75 %:lla potilaista, ja kolmasosalla niitä esiintyy jo ennen poissaolokohtauksia.
    • Pienellä osalla esiintyy myoklonisia nykäyksiä.
    • Sairaus alkaa 10. ja 17. ikävuoden välillä, useimmiten 10–12 vuoden iässä.
    • Esiintyy yhtä usein tytöillä kuin pojilla.
    • Neurologinen kehitys on normaalia.
  • Tyypilliset poissaolokohtaukset ovat lyhyitä epileptisiä kohtauksia, joita luonnehtii yhtäkkinen selkeä tajunnanhäiriö.
  • Kohtausten aikana EEG:ssä havaitaan rytmisiä 3 Hz:n piikki- tai monipiikki-hidasaaltopurkauksia (enintään 3 piikkiä). Tyypilliset poissaolokohtaukset saadaan hoitamattomilla potilailla melkein aina esiin hyperventilaatiolla. Kohtausten välillä taustatoiminta on EEG:ssä normaalia.

Hoito

Nuoruusiän myoklonusepilepsia

Hoito

Unverricht–Lundborgin tauti (EPM1)

Epilepsian kirurginen hoito

Epilepsian ruokavaliohoito

Kuumekouristusten hoito ja estohoito

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

Epilepsiat ja kuumekouristukset (lapset) -suosituksen historiatiedot «Epilepsiat ja kuumekouristukset (lapset), Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»2

Puheenjohtaja:

Kai Eriksson, lastenneurologian dosentti, ylilääkäri; TAYS:n lastenneurologian yksikkö

Jäsenet:

Eija Gaily, lastenneurologian dosentti, osastonylilääkäri; HYKS:n lasten ja nuorten sairaala

Tanja Laukkala, psykiatrian ylilääkäri; Sotilaslääketieteen keskus; Käypä hoito -toimittaja

Elina Liukkonen, LKT, lastenneurologian erikoislääkäri; HYKS:n lasten ja nuorten sairaala

Heikki Rantala, professori; Oulun yliopisto, Kliinisen lääketieteen laitos, lastentaudit; Oulun yliopistollinen sairaala, lapset ja nuoret

Päivi Vieira, LT, lastenneurologian erikoislääkäri; OYS:n lasten ja nuorten klinikka

Asiantuntijat:

Hannu Heiskala, ylilääkäri, lastenneurologia; HUS/HYKS:n naisten- ja lastentautien tulosyksikkö, lastenneurologian klinikkaryhmä

Matti Sillanpää, professori; Turun yliopisto

Sidonnaisuudet

Kai Eriksson: Luentopalkkioita (Eisai, UCB)

Eija Gaily: Asiantuntijapalkkio (Eisai)

Tanja Laukkala: Luentopalkkioita (Helsingin terveyskeskus, Helsingin yliopisto/HUS, Tampereen yliopisto/TAYS, Lääkäripäivät (Tamperere, Turku, Helsinki, Oulu)), muita palkkioita (Puolustusvoimat, Mehiläinen)

Elina Liukkonen: Luentopalkkioita (Eisai, UCB-Pharma)

Heikki Rantala: Asiantuntijapalkkioita (UCB, EISAI), koulutus- ja kongressikuluja yrityksen tuella (UCB)

Päivi Vieira: Ei sidonnaisuuksia

Kirjallisuusviite

Epilepsiat ja kuumekouristukset (lapset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»3

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Gaily E. Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? Duodecim 2006;122:1917-21 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo95907»4
  2. Epileptinen kohtaus (pitkittynyt). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2009. Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50030»2
  3. Engel J Jr, International League Against Epilepsy (ILAE). A proposed diagnostic scheme for people with epileptic seizures and with epilepsy: report of the ILAE Task Force on Classification and Terminology. Epilepsia 2001;42:796-803 «PMID: 11422340»PubMed
  4. Fisher RS, van Emde Boas W, Blume W ym. Epileptic seizures and epilepsy: definitions proposed by the International League Against Epilepsy (ILAE) and the International Bureau for Epilepsy (IBE). Epilepsia 2005;46:470-2 «PMID: 15816939»PubMed
  5. Berg AT, Berkovic SF, Brodie MJ ym. Revised terminology and concepts for organization of seizures and epilepsies: report of the ILAE Commission on Classification and Terminology, 2005-2009. Epilepsia 2010;51:676-85 «PMID: 20196795»PubMed
  6. International League Against Epilepsy, http://www.ilae.org «http://www.ilae.org/»5
  7. Eriksson K, Peltola J, Kälviäinen R. Kohtausten hoidosta epilepsian hoitoon - tunnista epilepsiaoireyhtymä. Duodecim 2005;121:505-12 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo94845»6
  8. Eriksson KJ, Koivikko MJ. Prevalence, classification, and severity of epilepsy and epileptic syndromes in children. Epilepsia 1997;38:1275-82 «PMID: 9578522»PubMed
  9. Manford M, Hart YM, Sander JW ym. The National General Practice Study of Epilepsy. The syndromic classification of the International League Against Epilepsy applied to epilepsy in a general population. Arch Neurol 1992;49:801-8 «PMID: 1524512»PubMed
  10. Sillanpää M, Kälviäinen R, Klaukka T ym. Temporal changes in the incidence of epilepsy in Finland: nationwide study. Epilepsy Res 2006;71:206-15 «PMID: 16876984»PubMed
  11. Kotsopoulos IA, van Merode T, Kessels FG ym. Systematic review and meta-analysis of incidence studies of epilepsy and unprovoked seizures. Epilepsia 2002;43:1402-9 «PMID: 12423392»PubMed
  12. Kurtz Z, Tookey P, Ross E. Epilepsy in young people: 23 year follow up of the British national child development study. BMJ 1998;316:339-42 «PMID: 9487166»PubMed
  13. Beilmann A, Napa A, Hämarik M ym. Incidence of childhood epilepsy in Estonia. Brain Dev 1999;21:166-74 «PMID: 10372902»PubMed
  14. Sillanpää M, Jalava M, Kaleva O ym. Long-term prognosis of seizures with onset in childhood. N Engl J Med 1998;338:1715-22 «PMID: 9624191»PubMed
  15. Callenbach PM, Westendorp RG, Geerts AT ym. Mortality risk in children with epilepsy: the Dutch study of epilepsy in childhood. Pediatrics 2001;107:1259-63 «PMID: 11389240»PubMed
  16. Camfield CS, Camfield PR, Veugelers PJ. Death in children with epilepsy: a population-based study. Lancet 2002;359:1891-5 «PMID: 12057550»PubMed
  17. Berg AT, Shinnar S, Testa FM ym. Mortality in childhood-onset epilepsy. Arch Pediatr Adolesc Med 2004;158:1147-52 «PMID: 15583099»PubMed
  18. Sillanpää M, Shinnar S. Long-term mortality in childhood-onset epilepsy. N Engl J Med 2010;363:2522-9 «PMID: 21175314»PubMed
  19. Nelson KB, Ellenberg JH. Prognosis in children with febrile seizures. Pediatrics 1978;61:720-7 «PMID: 662510»PubMed
  20. Sillanpää M, Camfield P, Camfield C ym. Incidence of febrile seizures in Finland: prospective population-based study. Pediatr Neurol 2008;38:391-4 «PMID: 18486819»PubMed
  21. Verity CM, Golding J. Risk of epilepsy after febrile convulsions: a national cohort study. BMJ 1991;303:1373-6 «PMID: 1760604»PubMed
  22. Verity CM, Greenwood R, Golding J. Long-term intellectual and behavioral outcomes of children with febrile convulsions. N Engl J Med 1998;338:1723-8 «PMID: 9624192»PubMed
  23. Eeg-Olofsson O, Petersén I, Selldén U. The development of the electroencephalogram in normal children from the age of 1 through 15 years. Paroxysmal activity. Neuropadiatrie 1971;2:375-404 «PMID: 5171489»PubMed
  24. Berg AT, Testa FM, Levy SR ym. Neuroimaging in children with newly diagnosed epilepsy: A community-based study. Pediatrics 2000;106:527-32 «PMID: 10969098»PubMed
  25. Shevell MI, Rosenblatt B, Watters GV ym. "Pseudo-BECRS": intracranial focal lesions suggestive of a primary partial epilepsy syndrome. Pediatr Neurol 1996;14:31-5 «PMID: 8652012»PubMed
  26. Gelisse P, Corda D, Raybaud C ym. Abnormal neuroimaging in patients with benign epilepsy with centrotemporal spikes. Epilepsia 2003;44:372-8 «PMID: 12614393»PubMed
  27. Arthur TM, deGrauw TJ, Johnson CS ym. Seizure recurrence risk following a first seizure in neurologically normal children. Epilepsia 2008;49:1950-4 «PMID: 19154398»PubMed
  28. Hirtz D, Berg A, Bettis D ym. Practice parameter: treatment of the child with a first unprovoked seizure: Report of the Quality Standards Subcommittee of the American Academy of Neurology and the Practice Committee of the Child Neurology Society. Neurology 2003;60:166-75 «PMID: 12552027»PubMed
  29. Epilepsiat (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2008. Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50072»1
  30. Sillanpää M, Schmidt D. Prognosis of seizure recurrence after stopping antiepileptic drugs in seizure-free patients: A long-term population-based study of childhood-onset epilepsy. Epilepsy Behav 2006;8:713-9 «PMID: 16616648»PubMed
  31. Camfield P, Camfield C. The frequency of intractable seizures after stopping AEDs in seizure-free children with epilepsy. Neurology 2005;64:973-5 «PMID: 15781810»PubMed
  32. Gaily E, Liukkonen E, Paetau R ym. Infantile spasms: diagnosis and assessment of treatment response by video-EEG. Dev Med Child Neurol 2001;43:658-67 «PMID: 11665822»PubMed
  33. Granström ML, Gaily E, Liukkonen E. Treatment of infantile spasms: results of a population-based study with vigabatrin as the first drug for spasms. Epilepsia 1999;40:950-7 «PMID: 10403219»PubMed
  34. Kivity S, Lerman P, Ariel R ym. Long-term cognitive outcomes of a cohort of children with cryptogenic infantile spasms treated with high-dose adrenocorticotropic hormone. Epilepsia 2004;45:255-62 «PMID: 15009227»PubMed
  35. Riikonen R, Donner M. ACTH therapy in infantile spasms: side effects. Arch Dis Child 1980;55:664-72 «PMID: 6254450»PubMed
  36. Hrachovy RA, Frost JD Jr, Glaze DG. High-dose, long-duration versus low-dose, short-duration corticotropin therapy for infantile spasms. J Pediatr 1994;124:803-6 «PMID: 8176573»PubMed
  37. Perheentupa J, Riikonen R, Dunkel L ym. Adrenocortical hyporesponsiveness after treatment with ACTH of infantile spasms. Arch Dis Child 1986;61:750-3 «PMID: 3017239»PubMed
  38. Heiskala H, Riikonen R, Santavuori P ym. West syndrome: individualized ACTH therapy. Brain Dev 1996;18:456-60 «PMID: 8980843»PubMed
  39. Vanhatalo S, Nousiainen I, Eriksson K ym. Visual field constriction in 91 Finnish children treated with vigabatrin. Epilepsia 2002;43:748-56 «PMID: 12102679»PubMed
  40. Gaily E, Jonsson H, Lappi M. Visual fields at school-age in children treated with vigabatrin in infancy. Epilepsia 2009;50:206-16 «PMID: 19215279»PubMed
  41. Lux AL, Edwards SW, Hancock E ym. The United Kingdom Infantile Spasms Study comparing vigabatrin with prednisolone or tetracosactide at 14 days: a multicentre, randomised controlled trial. Lancet 2004;364:1773-8 «PMID: 15541450»PubMed
  42. Lux AL, Edwards SW, Hancock E ym. The United Kingdom Infantile Spasms Study (UKISS) comparing hormone treatment with vigabatrin on developmental and epilepsy outcomes to age 14 months: a multicentre randomised trial. Lancet Neurol 2005;4:712-7 «PMID: 16239177»PubMed
  43. Capovilla G, Beccaria F, Montagnini A ym. Short-term nonhormonal and nonsteroid treatment in West syndrome. Epilepsia 2003;44:1085-8 «PMID: 12887441»PubMed
  44. Chiron C, Dulac O. The pharmacologic treatment of Dravet syndrome. Epilepsia 2011;52 Suppl 2:72-5 «PMID: 21463285»PubMed
  45. Chhun S, Troude P, Villeneuve N ym. A prospective open-labeled trial with levetiracetam in pediatric epilepsy syndromes: continuous spikes and waves during sleep is definitely a target. Seizure 2011;20:320-5 «PMID: 21256770»PubMed
  46. Jeavons PM, Clark JE, Maheshwari MC. Treatment of generalized epilepsies of childhood and adolescence with sodium valproate ("epilim"). Dev Med Child Neurol 1977;19:9-25 «PMID: 403104»PubMed
  47. Guerrini R, Belmonte A, Parmeggiani L ym. Myoclonic status epilepticus following high-dosage lamotrigine therapy. Brain Dev 1999;21:420-4 «PMID: 10487478»PubMed
  48. Pennell PB, Ogaily MS, Macdonald RL. Aplastic anemia in a patient receiving felbamate for complex partial seizures. Neurology 1995;45:456-60 «PMID: 7898696»PubMed
  49. Lortie A, Chiron C, Mumford J ym. The potential for increasing seizure frequency, relapse, and appearance of new seizure types with vigabatrin. Neurology 1993;43:S24-7 «PMID: 8232984»PubMed
  50. Coppola G, Terraciano AM, Pascotto A. Vigabatrin as add-on therapy in children and adolescents with refractory epilepsy: an open trial. Brain Dev 1997;19:459-63 «PMID: 9408591»PubMed
  51. DiMario FJ Jr, Clancy RR. Paradoxical precipitation of tonic seizures by lorazepam in a child with atypical absence seizures. Pediatr Neurol 1988;4:249-51 «PMID: 3149484»PubMed
  52. Livingston JH, Brown JK. Non-convulsive status epilepticus resistant to benzodiazepines. Arch Dis Child 1987;62:41-4 «PMID: 3545098»PubMed
  53. Tassinari CA, Dravet C, Roger J ym. Tonic status epilepticus precipitated by intravenous benzodiazepine in five patients with Lennox-Gastaut syndrome. Epilepsia 1972;13:421-35 «PMID: 4626571»PubMed
  54. Kramer U, Nevo Y, Neufeld MY ym. Epidemiology of epilepsy in childhood: a cohort of 440 consecutive patients. Pediatr Neurol 1998;18:46-50 «PMID: 9492091»PubMed
  55. Goldberg-Stern H, Gonen OM, Sadeh M ym. Neuropsychological aspects of benign childhood epilepsy with centrotemporal spikes. Seizure 2010;19:12-6 «PMID: 19963405»PubMed
  56. Neri ML, Guimarães CA, Oliveira EP ym. Neuropsychological assessment of children with rolandic epilepsy: executive functions. Epilepsy Behav 2012;24:403-7 «PMID: 22683244»PubMed
  57. Loiseau P, Duché B, Cordova S ym. Prognosis of benign childhood epilepsy with centrotemporal spikes: a follow-up study of 168 patients. Epilepsia 1988;29:229-35 «PMID: 3371279»PubMed
  58. de Silva M, MacArdle B, McGowan M ym. Randomised comparative monotherapy trial of phenobarbitone, phenytoin, carbamazepine, or sodium valproate for newly diagnosed childhood epilepsy. Lancet 1996;347:709-13 «PMID: 8601999»PubMed
  59. Zamponi N, Cardinali C. Open comparative long-term study of vigabatrin vs carbamazepine in newly diagnosed partial seizures in children. Arch Neurol 1999;56:605-7 «PMID: 10328256»PubMed
  60. Wirrell EC, Camfield CS, Camfield PR ym. Long-term prognosis of typical childhood absence epilepsy: remission or progression to juvenile myoclonic epilepsy. Neurology 1996;47:912-8 «PMID: 8857718»PubMed
  61. Reutens DC, Berkovic SF. Idiopathic generalized epilepsy of adolescence: are the syndromes clinically distinct? Neurology 1995;45:1469-76 «PMID: 7644043»PubMed
  62. Glauser TA, Cnaan A, Shinnar S ym. Ethosuximide, valproic acid, and lamotrigine in childhood absence epilepsy. N Engl J Med 2010;362:790-9 «PMID: 20200383»PubMed
  63. Besag FM, Wallace SJ, Dulac O ym. Lamotrigine for the treatment of epilepsy in childhood. J Pediatr 1995;127:991-7 «PMID: 8523205»PubMed
  64. Naito H, Wachi M, Nishida M. Clinical effects and plasma concentrations of long-term clonazepam monotherapy in previously untreated epileptics. Acta Neurol Scand 1987;76:58-63 «PMID: 3630646»PubMed
  65. Di Bonaventura C, Fattouch J, Mari F ym. Clinical experience with levetiracetam in idiopathic generalized epilepsy according to different syndrome subtypes. Epileptic Disord 2005;7:231-5 «PMID: 16162433»PubMed
  66. Berkovic SF, Knowlton RC, Leroy RF ym. Placebo-controlled study of levetiracetam in idiopathic generalized epilepsy. Neurology 2007;69:1751-60 «PMID: 17625106»PubMed
  67. Montouris GD, Biton V, Rosenfeld WE. Nonfocal generalized tonic-clonic seizures: response during long-term topiramate treatment. Topiramate YTC/YTCE Study Group. Epilepsia 2000;41 Suppl 1:S77-81 «PMID: 10768306»PubMed
  68. Piña-Garza JE, Schwarzman L, Wiegand F ym. A pilot study of topiramate in childhood absence epilepsy. Acta Neurol Scand 2011;123:54-9 «PMID: 20219018»PubMed
  69. Glauser T, Ben-Menachem E, Bourgeois B ym. ILAE treatment guidelines: evidence-based analysis of antiepileptic drug efficacy and effectiveness as initial monotherapy for epileptic seizures and syndromes. Epilepsia 2006;47:1094-120 «PMID: 16886973»PubMed
  70. Panayiotopoulos CP, Obeid T, Tahan AR. Juvenile myoclonic epilepsy: a 5-year prospective study. Epilepsia 1994;35:285-96 «PMID: 8156946»PubMed
  71. Grünewald RA, Panayiotopoulos CP. Juvenile myoclonic epilepsy. A review. Arch Neurol 1993;50:594-8 «PMID: 8503795»PubMed
  72. Crespel A, Genton P, Berramdane M ym. Lamotrigine associated with exacerbation or de novo myoclonus in idiopathic generalized epilepsies. Neurology 2005;65:762-4 «PMID: 16157917»PubMed
  73. Buchanan N. The use of lamotrigine in juvenile myoclonic epilepsy. Seizure 1996;5:149-51 «PMID: 8795132»PubMed
  74. Marson AG, Al-Kharusi AM, Alwaidh M ym. The SANAD study of effectiveness of valproate, lamotrigine, or topiramate for generalised and unclassifiable epilepsy: an unblinded randomised controlled trial. Lancet 2007;369:1016-26 «PMID: 17382828»PubMed
  75. Koskiniemi M, Donner M, Majuri H ym. Progressive myoclonus epilepsy. A clinical and histopathological study. Acta Neurol Scand 1974;50:307-32 «PMID: 4835645»PubMed
  76. Koskiniemi M, Toivakka E, Donner M. Progressive myoclonus epilepsy. Electroencephalographical findings. Acta Neurol Scand 1974;50:333-59 «PMID: 4835646»PubMed
  77. Granström ML, Gaily E, Herrgård E. Kannattaako lasten epilepsiakirurgia? Duodecim 2000;116:2011-3 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo91764»7
  78. Cross JH. Epilepsy surgery in childhood. Epilepsia 2002;43 Suppl 3:65-70 «PMID: 12060008»PubMed
  79. Immonen A, Kälviäinen R, Gaily E, Blomstedt G. Kuka hyötyy epilepsiakirurgiasta? Duodecim 2008;124(20):2383-91 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo97584»8
  80. Gaily E. Epilepsian kirurginen hoito voi muuttaa lapsen tulevaisuuden (pääkirjoitus). Suomen Lääkärilehti 2011;66:892
  81. Jansen FE, van Huffelen AC, Algra A ym. Epilepsy surgery in tuberous sclerosis: a systematic review. Epilepsia 2007;48:1477-84 «PMID: 17484753»PubMed
  82. Ansari SF, Maher CO, Tubbs RS ym. Surgery for extratemporal nonlesional epilepsy in children: a meta-analysis. Childs Nerv Syst 2010;26:945-51 «PMID: 20013124»PubMed
  83. Yasuhara A, Yoshida H, Hatanaka T ym. Epilepsy with continuous spike-waves during slow sleep and its treatment. Epilepsia 1991;32:59-62 «PMID: 1985831»PubMed
  84. Téllez-Zenteno JF, Dhar R, Wiebe S. Long-term seizure outcomes following epilepsy surgery: a systematic review and meta-analysis. Brain 2005;128:1188-98 «PMID: 15758038»PubMed
  85. Pulsifer MB, Brandt J, Salorio CF ym. The cognitive outcome of hemispherectomy in 71 children. Epilepsia 2004;45:243-54 «PMID: 15009226»PubMed
  86. Gaily E, Esko L, Blomstedt G ym. Aivokurkiaisen halkaisu lapsuus- ja nuoruusiän vaikean epilepsian hoidossa. Duodecim 1999;115:1995-2003
  87. Korkman M, Granström ML, Kantola-Sorsa E ym. Two-year follow-up of intelligence after pediatric epilepsy surgery. Pediatr Neurol 2005;33:173-8 «PMID: 16139731»PubMed
  88. Téllez-Zenteno JF, Dhar R, Hernandez-Ronquillo L ym. Long-term outcomes in epilepsy surgery: antiepileptic drugs, mortality, cognitive and psychosocial aspects. Brain 2007;130:334-45 «PMID: 17124190»PubMed
  89. Wheless JW. The ketogenic diet: Fa(c)t or fiction. J Child Neurol 1995;10:419-23 «PMID: 8576550»PubMed
  90. Schwartzkroin PA. Mechanisms underlying the anti-epileptic efficacy of the ketogenic diet. Epilepsy Res 1999;37:171-80 «PMID: 10584967»PubMed
  91. Kossoff EH, McGrogan JR, Bluml RM ym. A modified Atkins diet is effective for the treatment of intractable pediatric epilepsy. Epilepsia 2006;47:421-4 «PMID: 16499770»PubMed
  92. Knudsen FU, Paerregaard A, Andersen R ym. Long term outcome of prophylaxis for febrile convulsions. Arch Dis Child 1996;74:13-8 «PMID: 8660037»PubMed
  93. Farwell JR, Lee YJ, Hirtz DG ym. Phenobarbital for febrile seizures--effects on intelligence and on seizure recurrence. N Engl J Med 1990;322:364-9 «PMID: 2242106»PubMed
  94. Andersson T, Braathen G, Persson A ym. A comparison between one and three years of treatment in uncomplicated childhood epilepsy: a prospective study. II. The EEG as predictor of outcome after withdrawal of treatment. Epilepsia 1997;38:225-32 «PMID: 9048676»PubMed
  95. Appleton R, Fichtner K, LaMoreaux L ym. Gabapentin as add-on therapy in children with refractory partial seizures: a 12-week, multicentre, double-blind, placebo-controlled study. Gabapentin Paediatric Study Group. Epilepsia 1999;40:1147-54 «PMID: 10448830»PubMed
  96. Appleton R, Macleod S, Martland T. Drug management for acute tonic-clonic convulsions including convulsive status epilepticus in children. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD001905 «PMID: 18646081»PubMed
  97. Appleton RE, Peters AC, Mumford JP ym. Randomised, placebo-controlled study of vigabatrin as first-line treatment of infantile spasms. Epilepsia 1999;40:1627-33 «PMID: 10565592»PubMed
  98. Baram TZ, Mitchell WG, Tournay A ym. High-dose corticotropin (ACTH) versus prednisone for infantile spasms: a prospective, randomized, blinded study. Pediatrics 1996;97:375-9 «PMID: 8604274»PubMed
  99. Benifla M, Otsubo H, Ochi A ym. Temporal lobe surgery for intractable epilepsy in children: an analysis of outcomes in 126 children. Neurosurgery 2006;59:1203-13; discussion 1213-4 «PMID: 17277683»PubMed
  100. Berg AT, Shinnar S. Relapse following discontinuation of antiepileptic drugs: a meta-analysis. Neurology 1994;44:601-8 «PMID: 8164811»PubMed
  101. Berg AT, Testa FM, Levy SR. Complete remission in nonsyndromic childhood-onset epilepsy. Ann Neurol 2011;70:566-73 «PMID: 21710620»PubMed
  102. Biton V, Montouris GD, Ritter F ym. A randomized, placebo-controlled study of topiramate in primary generalized tonic-clonic seizures. Topiramate YTC Study Group. Neurology 1999;52:1330-7 «PMID: 10227614»PubMed
  103. Blennow G, Starck L. High dose B6 treatment in infantile spasms. Neuropediatrics 1986;17:7-10 «PMID: 3960285»PubMed
  104. Braathen G, Andersson T, Gylje H ym. Comparison between one and three years of treatment in uncomplicated childhood epilepsy: a prospective study. I. Outcome in different seizure types. Epilepsia 1996;37:822-32 «PMID: 8814094»PubMed
  105. Bryant AE 3rd, Dreifuss FE. Valproic acid hepatic fatalities. III. U.S. experience since 1986. Neurology 1996;46:465-9 «PMID: 8614514»PubMed
  106. Buzatu M, Bulteau C, Altuzarra C ym. Corticosteroids as treatment of epileptic syndromes with continuous spike-waves during slow-wave sleep. Epilepsia 2009;50 Suppl 7:68-72 «PMID: 19682056»PubMed
  107. Camfield C, Camfield P, Smith E ym. Asymptomatic children with epilepsy: little benefit from screening for anticonvulsant-induced liver, blood, or renal damage. Neurology 1986;36:838-41 «PMID: 3703292»PubMed
  108. Chamberlain MC. Nitrazepam for refractory infantile spasms and the Lennox-Gastaut syndrome. J Child Neurol 1996;11:31-4 «PMID: 8745382»PubMed
  109. Chiron C, Dumas C, Jambaqué I ym. Randomized trial comparing vigabatrin and hydrocortisone in infantile spasms due to tuberous sclerosis. Epilepsy Res 1997;26:389-95 «PMID: 9095401»PubMed
  110. Chiron C, Marchand MC, Tran A ym. Stiripentol in severe myoclonic epilepsy in infancy: a randomised placebo-controlled syndrome-dedicated trial. STICLO study group. Lancet 2000;356:1638-42 «PMID: 11089822»PubMed
  111. Cianchetti C, Pruna D, Coppola G ym. Low-dose lamotrigine in West syndrome. Epilepsy Res 2002;51:199-200 «PMID: 12350395»PubMed
  112. Clobazam has equivalent efficacy to carbamazepine and phenytoin as monotherapy for childhood epilepsy. Canadian Study Group for Childhood Epilepsy. Epilepsia 1998;39:952-9 «PMID: 9738674»PubMed
  113. Conry JA, Ng YT, Paolicchi JM ym. Clobazam in the treatment of Lennox-Gastaut syndrome. Epilepsia 2009;50:1158-66 «PMID: 19170737»PubMed
  114. Coppola G, Capovilla G, Montagnini A ym. Topiramate as add-on drug in severe myoclonic epilepsy in infancy: an Italian multicenter open trial. Epilepsy Res 2002;49:45-8 «PMID: 11948006»PubMed
  115. Coppola G, Franzoni E, Verrotti A ym. Levetiracetam or oxcarbazepine as monotherapy in newly diagnosed benign epilepsy of childhood with centrotemporal spikes (BECTS): an open-label, parallel group trial. Brain Dev 2007;29:281-4 «PMID: 17055681»PubMed
  116. Covanis A, Gupta AK, Jeavons PM. Sodium valproate: monotherapy and polytherapy. Epilepsia 1982;23:693-720 «PMID: 6816580»PubMed
  117. Cross JH. Topiramate monotherapy for childhood absence seizures: an open label pilot study. Seizure 2002;11:406-10 «PMID: 12160672»PubMed
  118. Darke K, Edwards SW, Hancock E ym. Developmental and epilepsy outcomes at age 4 years in the UKISS trial comparing hormonal treatments to vigabatrin for infantile spasms: a multi-centre randomised trial. Arch Dis Child 2010;95:382-6 «PMID: 20457702»PubMed
  119. De Negri M, Baglietto MG, Battaglia FM ym. Treatment of electrical status epilepticus by short diazepam (DZP) cycles after DZP rectal bolus test. Brain Dev 1995;17:330-3 «PMID: 8579219»PubMed
  120. Delgado-Escueta AV, Enrile-Bacsal F. Juvenile myoclonic epilepsy of Janz. Neurology 1984;34:285-94 «PMID: 6422321»PubMed
  121. Dracopoulos A, Widjaja E, Raybaud C ym. Vigabatrin-associated reversible MRI signal changes in patients with infantile spasms. Epilepsia 2010;51:1297-304 «PMID: 20384718»PubMed
  122. Dreifuss F, Farwell J, Holmes G ym. Infantile spasms. Comparative trial of nitrazepam and corticotropin. Arch Neurol 1986;43:1107-10 «PMID: 3022694»PubMed
  123. Duchowny M, Pellock JM, Graf WD ym. A placebo-controlled trial of lamotrigine add-on therapy for partial seizures in children. Lamictal Pediatric Partial Seizure Study Group. Neurology 1999;53:1724-31 «PMID: 10563619»PubMed
  124. Dumermuth G, Kovacs E. The effect of clonazepam (Ro 5-4023) in the syndrome of infantile spasms with hypsarrhythmia and in petit mal variant of Lennox syndrome. Preliminary report. Acta Neurol Scand Suppl 1973;53:26-8 «PMID: 4357639»PubMed
  125. Dyken PR, DuRant RH, Minden DB ym. Short term effects of valproate on infantile spasms. Pediatr Neurol 1985;1:34-7 «PMID: 3939740»PubMed
  126. Elterman RD, Glauser TA, Wyllie E ym. A double-blind, randomized trial of topiramate as adjunctive therapy for partial-onset seizures in children. Topiramate YP Study Group. Neurology 1999;52:1338-44 «PMID: 10227615»PubMed
  127. Elterman RD, Shields WD, Mansfield KA ym. Randomized trial of vigabatrin in patients with infantile spasms. Neurology 2001;57:1416-21 «PMID: 11673582»PubMed
  128. Englot DJ, Chang EF, Auguste KI. Vagus nerve stimulation for epilepsy: a meta-analysis of efficacy and predictors of response. J Neurosurg 2011;115:1248-55 «PMID: 21838505»PubMed
  129. Fattore C, Boniver C, Capovilla G ym. A multicenter, randomized, placebo-controlled trial of levetiracetam in children and adolescents with newly diagnosed absence epilepsy. Epilepsia 2011;52:802-9 «PMID: 21320119»PubMed
  130. Feucht M, Brantner-Inthaler S. Gamma-vinyl-GABA (vigabatrin) in the therapy of Lennox-Gastaut syndrome: an open study. Epilepsia 1994;35:993-8 «PMID: 7925171»PubMed
  131. Franzoni E, Garone C, Sarajlija J ym. Open prospective study on oxcarbazepine in epilepsy in children: a preliminary report. Seizure 2006;15:292-8 «PMID: 16554175»PubMed
  132. French JA, Krauss GL, Biton V ym. Adjunctive perampanel for refractory partial-onset seizures: randomized phase III study 304. Neurology 2012;79:589-96 «PMID: 22843280»PubMed
  133. French JA, Krauss GL, Steinhoff BJ ym. Evaluation of adjunctive perampanel in patients with refractory partial-onset seizures: results of randomized global phase III study 305. Epilepsia 2013;54:117-25 «PMID: 22905857»PubMed
  134. Gaily E, Granström ML, Liukkonen E. Oxcarbazepine in the treatment of early childhood epilepsy. J Child Neurol 1997;12:496-8 «PMID: 9430314»PubMed
  135. Genton P, Gelisse P, Thomas P ym. Do carbamazepine and phenytoin aggravate juvenile myoclonic epilepsy? Neurology 2000;55:1106-9 «PMID: 11071486»PubMed
  136. Glauser T, Kluger G, Sachdeo R ym. Rufinamide for generalized seizures associated with Lennox-Gastaut syndrome. Neurology 2008;70:1950-8 «PMID: 18401024»PubMed
  137. Glauser TA, Clark PO, McGee K. Long-term response to topiramate in patients with West syndrome. Epilepsia 2000;41 Suppl 1:S91-4 «PMID: 10768309»PubMed
  138. Glauser TA, Clark PO, Strawsburg R. A pilot study of topiramate in the treatment of infantile spasms. Epilepsia 1998;39:1324-8 «PMID: 9860068»PubMed
  139. Guerreiro MM, Vigonius U, Pohlmann H ym. A double-blind controlled clinical trial of oxcarbazepine versus phenytoin in children and adolescents with epilepsy. Epilepsy Res 1997;27:205-13 «PMID: 9237055»PubMed
  140. Guerrini R, Dravet C, Genton P ym. Lamotrigine and seizure aggravation in severe myoclonic epilepsy. Epilepsia 1998;39:508-12 «PMID: 9596203»PubMed
  141. Hancock E, Osborne J, Milner P. Treatment of infantile spasms. Cochrane Database Syst Rev 2003;:CD001770 «PMID: 12917912»PubMed
  142. Horn CS, Ater SB, Hurst DL. Carbamazepine-exacerbated epilepsy in children and adolescents. Pediatr Neurol 1986;2:340-5 «PMID: 3508708»PubMed
  143. Hrachovy RA, Frost JD Jr, Kellaway P ym. Double-blind study of ACTH vs prednisone therapy in infantile spasms. J Pediatr 1983;103:641-5 «PMID: 6312008»PubMed
  144. Illum N, Taudorf K, Heilmann C ym. Intravenous immunoglobulin: a single-blind trial in children with Lennox-Gastaut syndrome. Neuropediatrics 1990;21:87-90 «PMID: 2193242»PubMed
  145. Inutsuka M, Kobayashi K, Oka M ym. Treatment of epilepsy with electrical status epilepticus during slow sleep and its related disorders. Brain Dev 2006;28:281-6 «PMID: 16376508»PubMed
  146. Jarrar RG, Buchhalter JR, Meyer FB ym. Long-term follow-up of temporal lobectomy in children. Neurology 2002;59:1635-7 «PMID: 12451213»PubMed
  147. Jayawant S, Libretto SE. Topiramate in the treatment of myoclonic-astatic epilepsy in children: a retrospective hospital audit. J Postgrad Med 2003;49:202-5; discussion 205-6 «PMID: 14597780»PubMed
  148. Jedrzejczak J, Kuncíková M, Magureanu S ym. An observational study of first-line valproate monotherapy in focal epilepsy. Eur J Neurol 2008;15:66-72 «PMID: 18042239»PubMed
  149. Jette NJ, Marson AG, Hutton JL. Topiramate add-on for drug-resistant partial epilepsy. Cochrane Database Syst Rev 2002;:CD001417 «PMID: 12137625»PubMed
  150. Kaminska A, Ickowicz A, Plouin P ym. Delineation of cryptogenic Lennox-Gastaut syndrome and myoclonic astatic epilepsy using multiple correspondence analysis. Epilepsy Res 1999;36:15-29 «PMID: 10463847»PubMed
  151. Keene DL, Higgins MJ, Ventureyra EC. Outcome and life prospects after surgical management of medically intractable epilepsy in patients under 18 years of age. Childs Nerv Syst 1997;13:530-5 «PMID: 9403201»PubMed
  152. Kilaru S, Bergqvist AG. Current treatment of myoclonic astatic epilepsy: clinical experience at the Children's Hospital of Philadelphia. Epilepsia 2007;48:1703-7 «PMID: 17651420»PubMed
  153. Klinkenberg S, Aalbers MW, Vles JS ym. Vagus nerve stimulation in children with intractable epilepsy: a randomized controlled trial. Dev Med Child Neurol 2012;54:855-61 «PMID: 22540141»PubMed
  154. Kluger G, Glauser T, Krauss G ym. Adjunctive rufinamide in Lennox-Gastaut syndrome: a long-term, open-label extension study. Acta Neurol Scand 2010;122:202-8 «PMID: 20199521»PubMed
  155. Kral T, Kuczaty S, Blümcke I ym. Postsurgical outcome of children and adolescents with medically refractory frontal lobe epilepsies. Childs Nerv Syst 2001;17:595-601 «PMID: 11685521»PubMed
  156. Kramer U, Sagi L, Goldberg-Stern H ym. Clinical spectrum and medical treatment of children with electrical status epilepticus in sleep (ESES). Epilepsia 2009;50:1517-24 «PMID: 19054417»PubMed
  157. Krauss GL, Serratosa JM, Villanueva V ym. Randomized phase III study 306: adjunctive perampanel for refractory partial-onset seizures. Neurology 2012;78:1408-15 «PMID: 22517103»PubMed
  158. Kröll-Seger J, Portilla P, Dulac O ym. Topiramate in the treatment of highly refractory patients with Dravet syndrome. Neuropediatrics 2006;37:325-9
  159. Kälviäinen R, Nousiainen I, Mäntyjärvi M ym. Vigabatrin, a gabaergic antiepileptic drug, causes concentric visual field defects. Neurology 1999;53:922-6
  160. Leone MA, Solari A, Beghi E. Treatment of the first tonic-clonic seizure does not affect long-term remission of epilepsy. Neurology 2006;67:2227-9
  161. Lerman P, Lerman-Sagie T, Kivity S. Effect of early corticosteroid therapy for Landau-Kleffner syndrome. Dev Med Child Neurol 1991;33:257-60 «PMID: 1709123»PubMed
  162. Levy RG, Cooper PN, Giri P. Ketogenic diet and other dietary treatments for epilepsy. Cochrane Database Syst Rev 2012;3:CD001903 «PMID: 22419282»PubMed
  163. Li M, Hao XY, Qing J ym. Correlation between CSWS and aphasia in Landau-Kleffner syndrome: a study of three cases. Brain Dev 1996;18:197-200 «PMID: 8836500»PubMed
  164. Liukkonen E, Kantola-Sorsa E, Paetau R ym. Long-term outcome of 32 children with encephalopathy with status epilepticus during sleep, or ESES syndrome. Epilepsia 2010;51:2023-32 «PMID: 20477851»PubMed
  165. Maguire MJ, Hemming K, Wild JM ym. Prevalence of visual field loss following exposure to vigabatrin therapy: a systematic review. Epilepsia 2010;51:2423-31 «PMID: 21070215»PubMed
  166. Mamelle N, Mamelle JC, Plasse JC ym. Prevention of recurrent febrile convulsions--a randomized therapeutic assay: sodium valproate, phenobarbital and placebo. Neuropediatrics 1984;15:37-42 «PMID: 6424041»PubMed
  167. Marescaux C, Hirsch E, Finck S ym. Landau-Kleffner syndrome: a pharmacologic study of five cases. Epilepsia 1990;31:768-77 «PMID: 1700953»PubMed
  168. Marson AG, Kadir ZA, Hutton JL ym. Gabapentin add-on for drug-resistant partial epilepsy. Cochrane Database Syst Rev 2000;:CD001415 «PMID: 10908495»PubMed
  169. Marson AG, Williamson PR, Hutton JL ym. Carbamazepine versus valproate monotherapy for epilepsy. Cochrane Database Syst Rev 2000;:CD001030 «PMID: 10908558»PubMed
  170. Mbizvo GK, Dixon P, Hutton JL ym. Levetiracetam add-on for drug-resistant focal epilepsy: an updated Cochrane Review. Cochrane Database Syst Rev 2012;9:CD001901 «PMID: 22972056»PubMed
  171. Mikaeloff Y, de Saint-Martin A, Mancini J ym. Topiramate: efficacy and tolerability in children according to epilepsy syndromes. Epilepsy Res 2003;53:225-32 «PMID: 12694931»PubMed
  172. Mikati MA, Fayad M, Koleilat M ym. Efficacy, tolerability, and kinetics of lamotrigine in infants. J Pediatr 2002;141:31-5 «PMID: 12091848»PubMed
  173. Mikati MA, Kurdi R, El-Khoury Z ym. Intravenous immunoglobulin therapy in intractable childhood epilepsy: open-label study and review of the literature. Epilepsy Behav 2010;17:90-4 «PMID: 20004620»PubMed
  174. Mikati MA, Saab R, Fayad MN ym. Efficacy of intravenous immunoglobulin in Landau-Kleffner syndrome. Pediatr Neurol 2002;26:298-300 «PMID: 11992758»PubMed
  175. Motte J, Trevathan E, Arvidsson JF ym. Lamotrigine for generalized seizures associated with the Lennox-Gastaut syndrome. Lamictal Lennox-Gastaut Study Group. N Engl J Med 1997;337:1807-12 «PMID: 9400037»PubMed
  176. Nieto-Barrera M, Brozmanova M, Capovilla G ym. A comparison of monotherapy with lamotrigine or carbamazepine in patients with newly diagnosed partial epilepsy. Epilepsy Res 2001;46:145-55 «PMID: 11463516»PubMed
  177. Nieto-Barrera M, Candau R, Nieto-Jimenez M ym. Topiramate in the treatment of severe myoclonic epilepsy in infancy. Seizure 2000;9:590-4 «PMID: 11162758»PubMed
  178. Noachtar S, Andermann E, Meyvisch P ym. Levetiracetam for the treatment of idiopathic generalized epilepsy with myoclonic seizures. Neurology 2008;70:607-16 «PMID: 18285535»PubMed
  179. Oguni H, Tanaka T, Hayashi K ym. Treatment and long-term prognosis of myoclonic-astatic epilepsy of early childhood. Neuropediatrics 2002;33:122-32 «PMID: 12200741»PubMed
  180. Ohtsuka Y, Amano R, Mizukawa M ym. Treatment of intractable childhood epilepsy with high-dose valproate. Epilepsia 1992;33:158-64 «PMID: 1733751»PubMed
  181. Ohtsuka Y, Matsuda M, Ogino T ym. Treatment of the West syndrome with high-dose pyridoxal phosphate. Brain Dev 1987;9:418-21 «PMID: 3434717»PubMed
  182. O'Regan ME, Brown JK. Is ACTH a key to understanding anticonvulsant action? Dev Med Child Neurol 1998;40:82-9 «PMID: 9489495»PubMed
  183. Paolicchi JM, Jayakar P, Dean P ym. Predictors of outcome in pediatric epilepsy surgery. Neurology 2000;54:642-7 «PMID: 10680797»PubMed
  184. Pearl PL, Vezina LG, Saneto RP ym. Cerebral MRI abnormalities associated with vigabatrin therapy. Epilepsia 2009;50:184-94 «PMID: 18783433»PubMed
  185. Perry S, Holt P, Benatar M. Levetiracetam versus carbamazepine monotherapy for partial epilepsy in children less than 16 years of age. J Child Neurol 2008;23:515-9 «PMID: 18182645»PubMed
  186. Pietz J, Benninger C, Schäfer H ym. Treatment of infantile spasms with high-dosage vitamin B6. Epilepsia 1993;34:757-63 «PMID: 8330589»PubMed
  187. Piña-Garza JE, Espinoza R, Nordli D ym. Oxcarbazepine adjunctive therapy in infants and young children with partial seizures. Neurology 2005;65:1370-5
  188. Piña-Garza JE, Nordli DR Jr, Rating D ym. Adjunctive levetiracetam in infants and young children with refractory partial-onset seizures. Epilepsia 2009;50:1141-9
  189. Prats JM, Garaizar C, Rua MJ ym. Infantile spasms treated with high doses of sodium valproate: initial response and follow-up. Dev Med Child Neurol 1991;33:617-25 «PMID: 1879625»PubMed
  190. Ramaratnam S, Marson AG, Baker GA. Lamotrigine add-on for drug-resistant partial epilepsy. Cochrane Database Syst Rev 2000;:CD001909 «PMID: 10908514»PubMed
  191. Ramos-Lizana J, Aguirre-Rodríguez J, Aguilera-López P ym. Recurrence risk after withdrawal of antiepileptic drugs in children with epilepsy: a prospective study. Eur J Paediatr Neurol 2010;14:116-24 «PMID: 19541516»PubMed
  192. Rantala H, Tarkka R, Uhari M. A meta-analytic review of the preventive treatment of recurrences of febrile seizures. J Pediatr 1997;131:922-5 «PMID: 9427902»PubMed
  193. Sachdeo RC, Glauser TA, Ritter F ym. A double-blind, randomized trial of topiramate in Lennox-Gastaut syndrome. Topiramate YL Study Group. Neurology 1999;52:1882-7 «PMID: 10371538»PubMed
  194. Schlumberger E, Chavez F, Palacios L ym. Lamotrigine in treatment of 120 children with epilepsy. Epilepsia 1994;35:359-67 «PMID: 8156958»PubMed
  195. Schnaiderman D, Lahat E, Sheefer T ym. Antipyretic effectiveness of acetaminophen in febrile seizures: ongoing prophylaxis versus sporadic usage. Eur J Pediatr 1993;152:747-9 «PMID: 8223808»PubMed
  196. Sharpe DV, Patel AD, Abou-Khalil B ym. Levetiracetam monotherapy in juvenile myoclonic epilepsy. Seizure 2008;17:64-8 «PMID: 17692537»PubMed
  197. Shinnar S, Berg AT, Moshe SL ym. The risk of seizure recurrence after a first unprovoked afebrile seizure in childhood: an extended follow-up. Pediatrics 1996;98:216-25 «PMID: 8692621»PubMed
  198. Siemes H, Spohr HL, Michael T ym. Therapy of infantile spasms with valproate: results of a prospective study. Epilepsia 1988;29:553-60 «PMID: 2842127»PubMed
  199. Sinclair DB, Aronyk K, Snyder T ym. Extratemporal resection for childhood epilepsy. Pediatr Neurol 2004;30:177-85 «PMID: 15033199»PubMed
  200. Sinclair DB, Aronyk K, Snyder T ym. Pediatric temporal lobectomy for epilepsy. Pediatr Neurosurg 2003;38:195-205 «PMID: 12646739»PubMed
  201. Sinclair DB. Prednisone therapy in pediatric epilepsy. Pediatr Neurol 2003;28:194-8 «PMID: 12770672»PubMed
  202. Sirven JI, Sperling M, Wingerchuk DM. Early versus late antiepileptic drug withdrawal for people with epilepsy in remission. Cochrane Database Syst Rev 2001;:CD001902 «PMID: 11687000»PubMed
  203. Sotero de Menezes MA, Connolly M, Bolanos A ym. Temporal lobectomy in early childhood: the need for long-term follow-up. J Child Neurol 2001;16:585-90 «PMID: 11510930»PubMed
  204. Strengell T, Uhari M, Tarkka R ym. Antipyretic agents for preventing recurrences of febrile seizures: randomized controlled trial. Arch Pediatr Adolesc Med 2009;163:799-804 «PMID: 19736332»PubMed
  205. Stroink H, Brouwer OF, Arts WF ym. The first unprovoked, untreated seizure in childhood: a hospital based study of the accuracy of the diagnosis, rate of recurrence, and long term outcome after recurrence. Dutch study of epilepsy in childhood. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1998;64:595-600 «PMID: 9598673»PubMed
  206. Takuma Y. ACTH therapy for infantile spasms: a combination therapy with high-dose pyridoxal phosphate and low-dose ACTH. Epilepsia 1998;39 Suppl 5:42-5 «PMID: 9737444»PubMed
  207. Talukdar B, Chakrabarty B. Efficacy of buccal midazolam compared to intravenous diazepam in controlling convulsions in children: a randomized controlled trial. Brain Dev 2009;31:744-9 «PMID: 19114297»PubMed
  208. Tennison M, Greenwood R, Lewis D ym. Discontinuing antiepileptic drugs in children with epilepsy. A comparison of a six-week and a nine-month taper period. N Engl J Med 1994;330:1407-10 «PMID: 8159193»PubMed
  209. Terra-Bustamante VC, Inuzuca LM, Fernandes RM ym. Temporal lobe epilepsy surgery in children and adolescents: clinical characteristics and post-surgical outcome. Seizure 2005;14:274-81 «PMID: 15911363»PubMed
  210. The Felbamate Study Group in Lennox-Gastaut Syndrome. Efficacy of felbamate in childhood epileptic encephalopathy (Lennox-Gastaut syndrome). N Engl J Med 1993;328:29-33
  211. Trevathan E, Kerls SP, Hammer AE ym. Lamotrigine adjunctive therapy among children and adolescents with primary generalized tonic-clonic seizures. Pediatrics 2006;118:e371-8 «PMID: 16847080»PubMed
  212. Tsuru T, Mori M, Mizuguchi M ym. Effects of high-dose intravenous corticosteroid therapy in Landau-Kleffner syndrome. Pediatr Neurol 2000;22:145-7 «PMID: 10738922»PubMed
  213. Tudur Smith C, Marson AG, Clough HE ym. Carbamazepine versus phenytoin monotherapy for epilepsy. Cochrane Database Syst Rev 2002;:CD001911 «PMID: 12076427»PubMed
  214. Uhari M, Rantala H, Vainionpää L ym. Effect of acetaminophen and of low intermittent doses of diazepam on prevention of recurrences of febrile seizures. J Pediatr 1995;126:991-5 «PMID: 7776115»PubMed
  215. Wakai S, Ito N, Sueoka H ym. Severe myoclonic epilepsy in infancy and carbamazepine. Eur J Pediatr 1996;155:724 «PMID: 8839737»PubMed
  216. van Engelen BG, Renier WO, Weemaes CM ym. High-dose intravenous immunoglobulin treatment in cryptogenic West and Lennox-Gastaut syndrome; an add-on study. Eur J Pediatr 1994;153:762-9 «PMID: 7813537»PubMed
  217. van Stuijvenberg M, Derksen-Lubsen G, Steyerberg EW ym. Randomized, controlled trial of ibuprofen syrup administered during febrile illnesses to prevent febrile seizure recurrences. Pediatrics 1998;102:E51 «PMID: 9794981»PubMed
  218. Veggiotti P, Cieuta C, Rex E ym. Lamotrigine in infantile spasms. Lancet 1994;344:1375-6 «PMID: 7968065»PubMed
  219. Verity CM, Hosking G, Easter DJ. A multicentre comparative trial of sodium valproate and carbamazepine in paediatric epilepsy. The Paediatric EPITEG Collaborative Group. Dev Med Child Neurol 1995;37:97-108 «PMID: 7851677»PubMed
  220. Verrotti A, Cerminara C, Coppola G ym. Levetiracetam in juvenile myoclonic epilepsy: long-term efficacy in newly diagnosed adolescents. Dev Med Child Neurol 2008;50:29-32 «PMID: 18173626»PubMed
  221. Wheless JW, Carmant L, Bebin M ym. Magnetic resonance imaging abnormalities associated with vigabatrin in patients with epilepsy. Epilepsia 2009;50:195-205 «PMID: 19054414»PubMed
  222. Wheless JW, Neto W, Wang S ym. Topiramate, carbamazepine, and valproate monotherapy: double-blind comparison in children with newly diagnosed epilepsy. J Child Neurol 2004;19:135-41 «PMID: 15072107»PubMed
  223. Wiebe S, Blume WT, Girvin JP ym. A randomized, controlled trial of surgery for temporal-lobe epilepsy. N Engl J Med 2001;345:311-8 «PMID: 11484687»PubMed
  224. Wiebe S, Téllez-Zenteno JF, Shapiro M. An evidence-based approach to the first seizure. Epilepsia 2008;49 Suppl 1:50-7 «PMID: 18184156»PubMed
  225. Vigevano F, Cilio MR. Vigabatrin versus ACTH as first-line treatment for infantile spasms: a randomized, prospective study. Epilepsia 1997;38:1270-4 «PMID: 9578521»PubMed
  226. Wohlrab G, Leiba H, Kästle R ym. Vigabatrin therapy in infantile spasms: solving one problem and inducing another? Epilepsia 2009;50:2006-8 «PMID: 19682036»PubMed
  227. Wolf SM, Forsythe A. Behavior disturbance, phenobarbital, and febrile seizures. Pediatrics 1978;61:728-31 «PMID: 662511»PubMed
  228. von Stülpnagel C, Kluger G, Leiz S ym. Levetiracetam as add-on therapy in different subgroups of "benign" idiopathic focal epilepsies in childhood. Epilepsy Behav 2010;17:193-8
  229. Yan Liu X, Wong V. Spectrum of epileptic syndromes with electrical status epilepticus during sleep in children. Pediatr Neurol 2000;22:371-9 «PMID: 10913729»PubMed
  230. Yanagaki S, Oguni H, Hayashi K ym. A comparative study of high-dose and low-dose ACTH therapy for West syndrome. Brain Dev 1999;21:461-7 «PMID: 10522523»PubMed
  231. You SJ, Jung DE, Kim HD ym. Efficacy and prognosis of a short course of prednisolone therapy for pediatric epilepsy. Eur J Paediatr Neurol 2008;12:314-20
Jatka lukemista

A

Jatkuva fenobarbitaalilääkitys kuumekouristusten estossa

Fenobarbitaali estää kuumekouristuksia.

A

Kuumetta alentava lääkitys (parasetamoli, ibuprofeeni tai diklofenaakki) kuumekouristuksen estossa

Kuumeen aikana annettava parasetamoli, ibuprofeeni tai diklofenaakki eivät estä kuumekouristuksia.

A

Levetirasetaami lisälääkkeenä yleistyneessä epilepsiassa lapsilla ja nuorilla

Levetirasetaami lisälääkkeenä vähentää toonis-kloonisten ja myoklonisten kohtausten esiintymistä lasten ja nuorten yleistyneessä epilepsiassa.

A

Levetirasetaamin teho paikallisalkuisen epilepsian lisälääkkeenä

Levetirasetaami lisälääkkeenä vähentää kohtauksia lasten paikallisalkuisessa epilepsiassa.

A

Perampaneeli paikallisalkuisen epilepsian lisälääkkeenä nuorilla ja aikuisilla

Perampaneeli vähentää lisälääkkeenä lumelääkkeeseen verrattuna yli 12-vuotiaiden paikallisalkuisia epilepsiakohtauksia.

A

Suun limakalvoille annosteltava midatsolaami epileptisten kohtausten ensihoidossa

Bukkaalinen midatsolaami on teholtaan ja turvallisuudeltaan suonensisäisen diatsepaamin veroinen ja rektaalista diatsepaamia tehokkaampi pitkittyneiden epileptisten kohtausten ensihoidossa.

B

Epilepsialääkityksen aloittamisajankohdan vaikutus pitkäaikaisennusteeseen ensimmäisen epileptisen kohtauksen jälkeen lapsilla

Lääkityksen aloittaminen ensimmäisen tai toisen kohtauksen jälkeen ei vaikuttane todennäköisyyteen saavuttaa kahden vuoden pituinen kohtauksettomuus.

B

Etosuksimidi, valproaatti ja lamotrigiini lapsuusiän poissaoloepilepsiassa

Etosuksimidilla ja valproaatilla on ilmeisesti yhtä hyvä ja lamotrigiinia parempi teho poissaolokohtauksiin lapsuusiän poissaoloepilepsiassa.

B

Ketogeeninen dieettihoito lasten epilepsian hoidossa

Ketogeeninen dieetti ilmeisesti vähentää kohtauksia lasten epilepsian hoidossa.

B

Kohtauksettoman potilaan lääkityksen lopettamisajankohdan (varhainen - myöhäinen) vaikutus kohtausten uusiutumisriskiin

Vähintään kahden vuoden lääkehoidolla aikaan saatu kohtauksettomuus vähentää lapsilla kohtausten uusiutumisriskiä lääkehoidon lopettamisen jälkeen.

B

Kuumeen aikana annettava diatsepaami kuumekouristusten estossa

Kuumeen aikana annettu diatsepaami ei ilmeisesti estä kuumekouristuksia.

B

Lamotrigiinin teho paikallisalkuisen epilepsian lisälääkkeenä

Lamotrigiini on ilmeisesti tehokas paikallisalkuisen epilepsian lisälääke.

B

Ohimolohkoepilepsian kirurginen hoito aikuisilla

Lääkehoidosta huolimatta oireilevan ohimolohkoepilepsian leikkaushoito aikuisilla ilmeisesti lopettaa kohtaukset yli puolella potilaista, ja on tehokkaampaa kuin lääkehoito.

B

Stiripentolin, valproaatin ja klobatsaamin yhdistelmä imeväisiän vaikean myoklonisen epilepsian hoidossa

Stripentolin, valproaatiin ja klobatsaamin yhdistelmä ilmeisesti vähentää kohtauksia imeväisiän vaikeassa myoklonisessa epilepsiassa.

B

Topiramaatin teho lisälääkkeenä yleistyneisiin toonis-kloonisiin kohtauksiin lapsilla ja nuorilla

Topiramaatti lisälääkkeenä ilmeisesti vähentää lasten ja nuorten yleistyneitä toonis-kloonisia kohtauksia.

B

Vigabatriinihoitoon liittyvä näkökenttäpuutoksen vaara lapsilla ja aikuisilla

Vigabatriinihoito ilmeisesti aiheuttaa konsentrisen näkökenttäpuutoksen lähes puolelle aikuispotilaista. Lapsilla luotettava näyttö puuttuu.

C

ACTH prednisoniin verrattuna infantiilispasmioireyhtymän hoidossa

ACTH saattaa olla tehokkaampi kuin prednison annoksella 2 mg/kg/vrk lopettamaan infantiilispasmit kahden viikon kuluessa hoidon alusta.

C

Ensimmäisen epileptisen kohtauksen uusiutumisriski lapsilla

Ensimmäisen paikallisen tai yleistyneen toonis-kloonisen kohtauksen uusiutumisriski lienee lapsilla ensimmäisen puolen vuoden aikana 22–55 % ja kahteen vuoteen mennessä 37–69 %.

C

Epilepsiakohtausten uusiutumisriski lääkehoidon lopetuksen jälkeen lapsilla

Epilepsiakohtausten uusiutumisriski lapsilla saattaa vaihdella 6–39 % välillä, kun lääkitys lopetetaan vähintään kaksi vuotta kestäneen kohtauksettomuuden jälkeen.

C

Felbamaatti Lennox-Gastaut'n oireyhtymän hoidossa

Felbamaatti saattaa vähentää atoonisia ja tooniskloonisia kohtauksia Lennox-Gastaut'n oireyhtymässä kahden kuukauden seurannassa.

C

Hormonaalisen hoidon (ACTH ja prednisoloni) ja vigabatriinin tehon vertailu neljän vuoden seurannassa infantiilispasmioireyhtymän hoidossa

Infantiilispasmien hormonaaliseen ensihoitoon (ACTH ja prednisoloni) saattaa liittyä parempi kehitysennuste mutta ei kohtausennuste 14 kuukauden ja neljän vuoden iässä kuin vigabatriinilla aloitettuun hoitoon niillä lapsilla, joilla infantiilispasmien etiologia on tuntematon.

C

Hormonaalisen hoidon (ACTH, prednisolon) tehokkuus vigabatriiniin verrattuna infantiilispasmioireyhtymän ensihoidossa

Hormonaalinen hoito (ACTH ja prednisolon) saattaa olla vigabatriinia tehokkaampi lopettamaan muusta syystä kuin tuberoosi skleroosista johtuvat infantiilispasmit 14 vuorokauden kuluessa hoidon alusta.

C

Imeväisille annettuun vigabatriinihoitoon liittyvät aivomuutokset

Imeväisiällä annettuun vigabatriinihoitoon saattaa liittyä magneettikuvauksessa esiin tulevia ohimeneviä signaalimuutoksia.

C

Infantiilispasmioireyhtymän hoito 1960-2003

ACTH:sta ja vigabatriinista saattaa olla hyötyä infantiilispasmioireyhtymän hoidossa.

C

Interiktaalisen epileptiformisen (EEG-) poikkeavuuden vaikutus epilepsian uusiutumisriskiin lapsilla

Interiktaalisen epileptiformisen poikkeavuuden esiintyminen lääkityksen lopettamisvaiheessa ei lisänne epilepsian uusiutumisriskiä. Ainoastaan yleistyneet 3j/s ja epäsäännölliset yleistyneet piikkihidasaaltopurkaukset saattavat liittyä lisääntyneeseen uusiutumisriskiin.

C

Jatkuva fenobarbitaalilääkityksen haittavaikutukset kuumekouristusten estossa

Jatkuva fenobarbitaalilääkitys näyttäisi heikentävän älyllistä kehittymistä, jonka vuoksi sitä ei tule käyttää kuumekouristuksen estoon.

C

Jatkuva valproaattilääkitys kuumekouristusten estossa

Valproaatti saattaa estää kuumekouristuksia.

C

Karbamatsepiini ja fenytoiini paikallisalkuisen epilepsian ensisijaislääkkeenä

Karbamatsepiini ja fenytoiini lienevät yhtä tehokkaita paikallisalkuisen epilepsian ensisijaislääkkeinä.

C

Karbamatsepiini- ja valproaattimonoterapiat lasten paikallisalkuisen epilepsian ensisijaislääkkeenä

Karbamatsepiini- ja valproaattimonoterapiat lienevät yhtä tehokkaita lasten paikallisalkuisten ja toonis-kloonisten kohtausten ensisijaislääkkeinä.

C

Klobatsaami lisälääkkeenä Lennox-Gastaut´n oireyhtymän hoidossa

Klobatsaami lisälääkkeenä saattaa vähentää Lennox-Gastaut´n oireyhtymän kohtauksia lyhytaikaisessa seurannassa.

C

Klobatsaami paikallisalkuisen epilepsian monoterapialääkkeenä

Klobatsaami saattaa olla yhtä tehokas kuin fenytoiini tai karbamatsepiini paikallisalkuisissa ja yleistyneissä toonis-kloonisissa kohtauksissa.

C

Laboratorioseuranta epilepsialääkityksen aikana

Verenkuvaa sekä maksa- ja munuaisfunktioita ei tarvinne seurata lapsilla, jotka ovat kohtauksettomia eikä kliinisiä haittavaikutusoireita esiinny.

C

Lamotrigiini lisälääkkeenä lapsuus- ja nuoruusiän yleistyneissä toonis-kloonisissa kohtauksissa

Lamotrigiini lisälääkkeenä vähentänee lasten ja nuorten yleistyneitä toonis-kloonisia kohtauksia.

C

Lamotrigiini (LTG) Lennox-Gastaut´n oireyhtymän hoidossa

Lamotrigiini vähentää Lennox-Gastaut´n oireyhtymän atoonisia ja toonisia kaatumiskohtauksia (drop-kohtaus) ja tooniskloonisia kohtauksia kolmen kuukauden seurannassa.

C

Lamotrigiinin teho paikallisalkuisen epilepsian ensisijaislääkkeenä

Lamotrigiini saattaa olla yhtä tehokas kuin karbamatsepiini paikallisalkuisen epilepsian ensisijaislääkkeenä.

C

Levetirasetaamin teho ainoana lääkkeenä poissaoloepilepsiassa

Levetirasetaamin tehosta ainoana lääkkeenä lapsuusiän poissaoloepilepsiassa ei ole näyttöä.

C

Lääkityksen lopetuksen nopeus ja epilepsian uusiutumisriski lapsilla

Epilepsian uusiutumisriskiin lapsilla ei liene vaikutusta sillä, puretaanko lääkitys kuuden viikon vai yhdeksän kuukauden aikana.

C

MRI-tutkimus ja epilepsia

MRI:llä löytyy etiologian ja hoidon kannalta tärkeitä poikkeavuuksia.

C

Okskarbatsepiini alle kouluikäisten lasten paikallisalkuisen epilepsian lisälääkkeenä

Okskarbatsepiini saattaa vähentää kohtauksia paikallisalkuisen epilepsian lisälääkkeenä alle kouluikäisillä lapsilla.

C

Okskarbatsepiini lapsuus- ja nuoruusiän paikallisalkuisen epilepsian ensisijaislääkkeenä

Okskarbatsepiini saattaa olla tehokas lasten ja nuorten paikallisalkuisten epileptisten kohtausten ensisijaislääkkeenä.

C

Topiramaatin teho paikallisalkuisen epilepsian lisälääkkeenä

Topiramaatti saattaa olla tehokas paikallisalkuisen epilepsian lisälääke.

C

Topiramaatin teho paikallisalkuisen ja yleistyneen epilepsian ensisijaislääkkeenä

Topiramaatti saattaa olla yhtä tehokas kuin karbamatsepiini ja valproaatti paikallisalkuisten ja yleistyneiden kohtausten ensisijaislääkkeenä.

C

Topiramaatti Lennox-Gastaut´n oireyhtymän (LGS) hoidossa

Topiramaatti saattaa vähentää LGS:n atoonisten ja toonisten kaatumiskohtausten (drop-kohtaus) ja tooniskloonisten kohtausten yhteismäärää kahden kuukauden seurannassa.

C

Vagusstimulaattorihoito lasten vaikeassa epilepsiassa

Vagusstimulaattorihoito saattaa vähentää kohtauksia lisähoitona lasten vaikeassa epilepsiassa

C

Valproaatin, lamotrigiinin ja topiramaatin teho yleistyneisiin epilepsioihin ensimmäisenä lääkkeenä lapsilla ja nuorilla

Lasten ja nuorten yleistyneissä epilepsioissa valproaatti lienee tehokkaampi kuin lamotrigiini sekä yhtä tehokas mutta paremmin siedetty kuin topiramaatti.

C

Valproaattilääkityksen vakavat haittavaikutukset

Valproaattiin saattaa liittyä vakavan haittavaikutuksen riski, joka on suurimmillaan alle 2-vuotiailla.

C

Vigabatriini hydrokortisoniin verrattuna tuberoosi skleroosista johtuvan infantiilispasmioireyhtymän hoidossa

Vigabatriini saattaa olla tehokkaampi kuin hydrokortisoni lopettamaan tuberoosi skleroosista johtuvat spasmit kuukauden kuluessa hoidon alusta.

C

Vigabatriinin annostus infantiilispasmioireyhtymän hoidossa

Vigabatriini annoksella 100–150 mg/kg/vrk saattaa olla pientä (alle 40 mg/kg/vrk) vigabatriiniannosta tehokkaampi lopettamaan infantiilispasmit kahden viikon kuluessa hoidon alusta.

C

Vigabatriinin tehokkuus lumelääkkeeseen verrattuna infantiilispasmioireyhtymän hoidossa

Vigabatriini 50–150 mg/kg/vrk saattaa olla tehokkaampi kuin lumelääke vähentämään spasmien lukumäärää viiden vuorokauden kuluttua hoidon alusta.

D

ACTH myokloonisastaattisen epilepsian (MAE) hoidossa

ACTH vähentänee kohtauksia myokloonisastaattisessa epilepsiassa, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

ACTH, prednisoni ja prednisoloni Lennox-Gastaut´n oireyhtymän hoidossa

ACTH, prednisoni ja prednisoloni saattavat vähentää kohtauksia Lennox-Gastaut´n oireyhtymässä, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

ACTH:n annostus infantiilispasmioireyhtymän hoidossa

Pieniannoksinen ACTH saattaa olla yhtä tehokas kuin suuriannoksinen ACTH-hoito lopettamaan infantiilispasmit, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

ACTH:n vakavat haittavaikutukset

ACTH-hoitoon näyttäisi liittyvän lisääntynyt kuolemanvaara ja muita vakavia haittavaikutuksia kuten verenpaineen nousu, vaikea infektio, elektrolyyttihäiriö sekä lisämunuaisakselin toimintahäiriö mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

CSWS-oireyhtymän lääkehoito (valproaatti, etosuksimidi, kortikosteroidi, bentsodiatsepiini)

Valproaatista, etosuksimidista, kortikosteroideista ja bentsodiatsepiineista saattaa olla hyötyä CSWS-oireyhtymän hoidossa, mutta luotettava tutkimusnäyttö puuttuu.

D

Epilepsialääkityksen kesto rolandisessa epilepsiassa

Rolandisen epilepsian lääkehoidon kestoksi riittänee yksi vuosi, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Etosuksimidi myokloonisastaattisen epilepsian (MAE) hoidossa

Etosuksimidi vähentänee kohtauksia myokloonisastaattisessa epilepsiassa, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Gabapentiinin teho paikallisalkuisen epilepsian lisälääkehoitona

Gabapentiini saattaa olla tehokas paikallisen epilepsian lisälääke mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

IV-immunoglobuliini Lennox-Gastaut´n oireyhtymän hoidossa

IV-immunoglobuliini saattaa vähentää Lennox-Gastaut´n potilaiden kohtausten määrää, erityisesti jos siihen liittyy matala seerumin immunoglobuliinitaso, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Karbamatsepiini ja fenytoiini nuoruusiän myoklonus-epilepsiassa

Karbamatsepiini ja fenytoiini saattavat lisätä kohtauksia nuoruusiän myoklonus-epilepsiassa, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Karbamatsepiini MAE:n hoidossa

Karbamatsepiinista saattaa olla haittaa myoklonisastaattisen epilepsian hoidossa, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Karbamatsepiinin vaikutukset imeväisiän vaikeassa myoklonisessa epilepsiassa

Karbamatsepiini saattaa lisätä kohtauksia imeväisiän vaikeassa myoklonisessa epilepsiassa, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Klonatsepaami Lennox-Gastaut'n oireyhtymän hoidossa

Klonatsepaami lisälääkkeenä saattaa vähentää Lennox-Gastau'n oireyhtymän kohtauksia, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Klonatsepaami myokloonisastaattisen epilepsian (MAE) hoidossa

Klonatsepaami vähentänee kohtauksia myokloonisastaattisessa epilepsiassa, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Lamotrigiini infantiilispasmioireyhtymän hoidossa

Lamotrigiini saattaa lopettaa spasmit muille hoidoille resistentissä infantiilispasmioireyhtymässä, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Lamotrigiini lasten myokloonis-astaattisen epilepsian hoidossa

Lamotrigiini saattaa vähentää tai lopettaa kohtaukset lasten myokloonis-astaattisessa epilepsiassa, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Lamotrigiinin vaikutukset imeväisiän vaikeassa myoklonisessa epilepsiassa

Lamotrigiini saattaa lisätä kohtauksia imeväisiän vaikeassa myoklonisessa epilepsiassa, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Landau-Kleffnerin oireyhtymän hoito epilepsialääkkeellä

Epilepsialääkkeiden hyödystä Landau-Kleffnerin oireyhtymän hoidossa ei ole luotettavaa näyttöä.

D

Landau-Kleffnerin oireyhtymän hoito IV-immunoglobuliinilla

IV-immunoglobuliin hyödystä Landau-Kleffnerin oireyhtymän hoidossa ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä.

D

Landau-Kleffnerin oireyhtymän hoito kortikosteroidella

ACTH:n ja kortikosteroidien hyödystä Landau-Kleffnerin oireyhtymän hoidossa ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä.

D

Levetirasetaami ainoana lääkkeenä nuoruusiän myoklonus-epilepsiassa

Levetirasetaami saattaa olla tehokas ainoana lääkkeenä nuoruusiän myoklonus-epilepsiassa, mutta luotettava tutkimusnäyttö puuttuu.

D

Levetirasetaami CSWS- tai ESES-oireyhtymän hoidossa

Levetirasetaami saattaa vähentää EEG-purkauksia ja kliinisiä oireita CSWS- tai ESES-oireyhtymää sairastavilla lapsilla, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Levetirasetaamin teho lasten paikallisalkuisen epilepsian ensisijaislääkkeenä

Levetirasetaami saattaa olla yhtä tehokas kuin karbamatsepiini tai okskarbatsepiini lasten paikallisalkuisen epilepsian ensisijaislääkkeinä, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Nitratsepaami infantiilispasmioireyhtymän hoidossa

Nitratsepaami saattaa vähentää infantiilispasmeja, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Nitratsepaami Lennox-Gastaut'n oireyhtymän hoidossa

Nitratsepaami lisälääkkeenä saattaa lyhytaikaisesti vähentää Lennox-Gastaut'n oireyhtymän kohtauksia, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Nitratsepaami myokloonisastaattisen epilepsian (MAE) hoidossa

Nitratsepaami vähentänee kohtauksia myokloonisastaattisessa epilepsiassa, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Ohimolohkoepilepsian leikkaushoito lapsuusiässä

Ohimolohkoepilepsian leikkaushoito lapsuusiässä saattaa lopettaa kohtaukset yli puolella potilaista, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Ohimolohkon ulkopuolisen paikallisalkuisen epilepsian leikkaushoito lapsuusiässä

Ohimolohkon ulkopuolisen paikallisalkuisen epilepsian leikkaushoito lapsuusiässä saattaa lopettaa kohtaukset yli puolella potilaista, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Pyridoksiini (B6-vitamiini) infantiilispasmioireyhtymän hoidossa

Pyridoksiini (B6-vitamiini) saattaa lopettaa infantiilispasmit joillakin potilailla, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Rufinamidi Lennox-Gastaut´n oireyhtymän hoidossa

Rufinamidi saattaa vähentää epätyypillisiä poissaolo- ja drop-kohtauksia Lennox-Gastaut´n epilepsiassa, mutta luotettavaa tutkimusnäyttöä ei ole.

D

Topiramaatti imeväisiän vaikean myoklonisen epilepsian hoidossa

Topiramaatti saattaa vähentää kohtauksia imeväisiän vaikean myoklonisen epilepsian hoidossa, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Topiramaatti infantiilispasmioireyhtymän hoidossa

Topiramaatti saattaa lopettaa spasmit muille hoidoille resistentissä infantiilispasmioireyhtymässä, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Topiramaatti myokloonisastaattisen epilepsian (MAE) hoidossa

Topiramaatti vähentänee kohtauksia myokloonisastaattisessa epilepsiassa, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Topiramaatti poissaoloepilepsiassa

Näyttö topiramaatin tehosta poissaoloepilepsiassa puuttuu.

D

Valproaatin teho nuoruusiän myokloonisessa epilepsiassa

Valproaatti saattaa vähentää kohtauksia nuoruusiän myokloonisessa epilepsiassa, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Valproaatti infantiilispasmioireyhtymän hoidossa

Valproaatti saattaa lopettaa spasmit tai vähentää niitä sekä vastadiagnosoiduilla että ACTH:lle resistenteillä infantiilispasmioireyhtymää sairastavilla lapsilla, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Valproaatti Lennox-Gastaut'n oireyhtymän hoidossa

Valproaatti monoterapiana saattaa joillain Lennox-Gastaut'n oireyhtymää sairastavilla potilailla lopettaa kohtaukset, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Valproaatti myokloonisastaattisen epilepsian (MAE) hoidossa

Valproaatti vähentänee kohtauksia myokloonisastaattisessa epilepsiassa, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Vigabatriini Lennox-Gastaut'n oireyhtymän hoidossa

Vigabatriini valproaatin lisälääkkeenä saattaa vähentää kohtauksia Lennox-Gastaut'n oireyhtymässä, mutta luotettava näyttö puuttuu.

Suosituksen yhteyteen ei ole liitetty yhtään kuvaa tai kaaviota.

Aiheeseen liittyviä suosituksia