Takaisin

Vigabatriinihoitoon liittyvä näkökenttäpuutoksen vaara lapsilla ja aikuisilla

Näytönastekatsaukset
Eija Gaily
24.5.2013

Näytön aste: B

Vigabatriinihoito ilmeisesti aiheuttaa konsentrisen näkökenttäpuutoksen lähes puolelle aikuispotilaista. Lapsilla luotettava näyttö puuttuu.

Suomalaisessa tutkimuksessa «Kälviäinen R, Nousiainen I, Mäntyjärvi M ym. Vigab...»1 tehtiin näkökenttätutkimus 50:lle iältään 19–73-vuotiaalle potilaalle, jotka oli vuosina 1988–95 satunnaistettu saamaan vasta-alkaneen partiaalisen epilepsian vuoksi joko karbamatsepiinia tai vigabatriinia, ja jotka olivat olleet kohtauksettomia vähintään vuoden ajan. Yhteensä 32 potilaalla oli tutkimushetkellä vigabatriinilääkitys, 27:lla heistä satunnaistamisesta alkaen. Viiden potilaan kohdalla oli karbamatsepiini vaihdettu yliherkkyyden vuoksi vigabatriiniin. Karbamatsepiinilääkitys oli 18 potilaalla, joista 17:lla alusta lähtien. Yhdellä lääkitys oli vaihdettu huonon tehon vuoksi 1,5 kuukauden hoidon jälkeen vigabatriinista karbamatsepiiniin. Lääkehoito oli tutkimushetkellä kestänyt 29–119 kuukautta. Näkökenttätutkimus tehtiin Goldmannin perimetrillä. Kaksi kliinisten tietojen suhteen sokkoutettua silmälääkäriä analysoi tulokset.

Konsentrinen näkökenttäpuutos todettiin 13/32 (41 %) potilaalla vigabatriiniryhmässä (ikä 22–72 vuotta), mutta ei yhdelläkään karbamatsepiinia käyttäneistä potilaista: NNH 2 (95 % luottamusväli 2–4). Näkökenttäpuutos oli vaikea kolmella ja lievä 10:llä vigabatriinia käyttäneellä potilaalla. Regressioanalyysissä ei todettu merkitsevää korrelaatiota hoidon keston tai kumulatiivisen annoksen välillä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Maguiren ym. «Maguire MJ, Hemming K, Wild JM ym. Prevalence of v...»2 tekemää systemaattista katsausta varten käytiin läpi tietokannoista MEDLINE (1950–2009), SCOPUS (1960–2009), CINAHL (1982–2009), Cochrane Epilepsy Group's Specialized Register (1993–2009), Cochrane Central Register of Controlled Trials (CENTRAL) ja DARE-database löytyneet tutkimukset; hakusanat olivat "vigabatrin" ja "Sabril". Katsaukseen otettiin näistä mukaan kaikki observaationaaliset tutkimukset, joissa oli raportoitu näkökenttätutkimuksen tulokset vigabatriinia käyttäneillä tai käyttävillä paikallisalkuista epilepsiaa sairastavilla potilailla. Kelpuutettuja tutkimuksia oli 32,ja niissä yhteensä 1 678 vigabatriinille altistunutta potilasta ja 406 altistumatonta verrokkia. Näkökenttätutkimukset oli tehty käyttämällä joko Goldmannin tai Humphreyn perimetriä. Tieto vigabatriinialtistuksen kestosta oli saatavissa 20 tutkimuksessa: keskiarvo vaihteli 1,0–6,7 vuoden välillä. Kymmenessä tutkimuksessa oli mukana yhteensä 295 imeväisiän jälkeen altistunutta lasta.

Kun kaikki ikäryhmät laskettiin yhteen, näkökenttäpuutos todettiin 738 vigabatriinille altistuneella potilaalla (44 %) ja 30 verrokilla (7 %). Näkökenttäpuutos oli yleisempi aikuisilla (52 %, 95 % luottamusväli 46–59) kuin lapsilla (34 %, 25–42). Relatiivinen näkökenttäpuutoksen riski oli vigabatriinille altistuneilla potilailla 4,0 (95 % luottamusväli 2,9–5,5); tämä laskettiin niiden 16 tutkimuksen perusteella, joissa oli mukana altistumattomia verrokkeja.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ensimmäinen imeväisiässä vigabatriinia saaneiden lasten tutkimus «Gaily E, Jonsson H, Lappi M. Visual fields at scho...»3 tehtiin Suomessa. Kontrolloimattomassa tutkimuksessa oli mukana 16 lasta, jotka olivat saaneet vigabatriinia infantiilispasmioireyhtymän hoidoksi. Hoito oli aloitettu keskimäärin 7,6 kuukauden iässä. Päivittäisen maksimiannoksen mediaani oli 137 mg/kg. Hoito kesti keskimäärin 21 kuukautta (vaihteluväli 9,3–29,8 kuukautta). Keskimääräinen kumulatiivinen annos oli 655 g (vaihteluväli 209–1 109 g). Suurimmalla osalla lapsista infantiilispasmien syy jäi tuntemattomaksi. Spasmit loppuivat kaikilta joko vigabatriinilla tai myöhemmin aloitetulla ACTH-hoidolla. Näkökenttätutkimus tehtiin käyttämällä Goldmannin perimetriä 6–12 vuoden iässä. Seitsemällä lapsella tarvittiin useampi kuin yksi tutkimus riittävän yhteistyökyvyn ja luotettavan tuloksen saamiseksi.

Lievä konsentrinen näkökenttäpuutos todettiin yhdellä lapsella (6 %), joka oli saanut yhteensä 572 g vigabatriinia 19 kuukauden hoidon aikana.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Sveitsiläisessä retrospektiivisessa tutkimuksessa «Wohlrab G, Leiba H, Kästle R ym. Vigabatrin therap...»4 oli mukana 15 lasta, jotka olivat saaneet vigabatriinia keskimäärin 6 kuukauden iästä (vaihteluväli 2,5–12 kuukautta). Päivittäisen annoksen mediaani oli 92 mg/kg. Kumulatiivinen annos vaihteli 135 g:sta yli 5,9 kg:aan. Kahdella tuberoosiskleroosia sairastavalla lapsella hoidon kestot olivat 7 ja 12 vuotta; molempien näkökentät olivat normaalit. Muilla lapsilla, joiden infantiilispasmien syy oli muu symptomaattinen (2), kryptogeeninen (2) tai idiopaattinen (9), keskimääräinen hoidon kesto oli 1,7 vuotta (vaihteluväli 6 kuukautta – 2,8 vuotta). Näkökentät tutkittiin Goldmannin perimetrilla yli kahdeksan vuoden iässä, paitsi yhdellä, joka oli vasta 6,5-vuotias.

Konsentrinen näkökenttäpuutos todettiin yhdellä lapsella (7 %), jolla spasmien etiologia oli idiopaattinen, ja joka oli saanut yhteensä 765 g vigabatriinia 2,8 vuotta kestäneen hoidon aikana.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentit

«Kälviäinen R, Nousiainen I, Mäntyjärvi M ym. Vigab...»1: NNH laskettu annetuista luvuista. Tutkimuksessa oli mukana myös 18 tervettä verrokkia, joista ei anneta mitään demografisia tietoja: heiltä ei löytynyt näkökenttäpuutoksia. Korrelaation puuttuminen hoidon kestoon ja kumulatiiviseen annokseen (lukuarvoja ei anneta) voi johtua myös siitä, että "kynnysarvot" oli kaikilla, tälle haittavaikutukselle alttiilla potilailla ylitetty. Yksikään potilas ei ollut huomannut näkökenttäpuutosta ennen tutkimukseen tuloaan; tämä saattaa viitata siihen, että puutoksen aiheuttama kliininen haitta ei useimmilla heistä ollut kovin merkittävä.

«Maguire MJ, Hemming K, Wild JM ym. Prevalence of v...»2: Luvut otettu suoraan artikkelista. Alkuperäistutkimusten laatu vaihtelee.

«Gaily E, Jonsson H, Lappi M. Visual fields at scho...»3: Retrospektiivinen tutkimus. Goldmannin perimetria voidaan tehdä vain hyvin yhteistyökykyisille lapsille. Vaikeavammaisten lasten näkökenttäpuutoksen vaaraa ei voi tämän tutkimuksen perusteella arvioida.

«Wohlrab G, Leiba H, Kästle R ym. Vigabatrin therap...»4: Retrospektiivinen tutkimus. Goldmannin perimetria voidaan tehdä vain hyvin yhteistyökykyisille lapsille. Vaikeavammaisten lasten näkökenttäpuutoksen vaaraa ei voi tämän tutkimuksen perusteella arvioida.

Kirjallisuutta

  1. Kälviäinen R, Nousiainen I, Mäntyjärvi M ym. Vigabatrin, a gabaergic antiepileptic drug, causes concentric visual field defects. Neurology 1999;53:922-6 «PMID: 10496247»PubMed
  2. Maguire MJ, Hemming K, Wild JM ym. Prevalence of visual field loss following exposure to vigabatrin therapy: a systematic review. Epilepsia 2010;51:2423-31 «PMID: 21070215»PubMed
  3. Gaily E, Jonsson H, Lappi M. Visual fields at school-age in children treated with vigabatrin in infancy. Epilepsia 2009;50:206-16 «PMID: 19215279»PubMed
  4. Wohlrab G, Leiba H, Kästle R ym. Vigabatrin therapy in infantile spasms: solving one problem and inducing another? Epilepsia 2009;50:2006-8 «PMID: 19682036»PubMed