Takaisin

Lamotrigiini paikallisalkuisten ja toonis-kloonisten kohtausten ensisijaislääkkeenä

Näytönastekatsaukset
Reetta Kälviäinen
21.10.2013

Näytön aste: B

Lamotrigiini on ilmeisesti teholtaan ja haittavaikutuksiltaan kliinisesti karbamatsepiinia vastaava paikallisalkuisen epilepsian ja toonis-kloonisten kohtausten ensisijaislääke.

Vuosia 1995–2001 koskeva Cochrane-katsaus «Gamble CL, Williamson PR, Marson AG. Lamotrigine v...»1 (abstrakti «»1,katsaus «»2). Kohteena alun perin viisi satunnaistettua karbamatsepiinia ja lamotrigiinia paikallisalkuiseen epilepsiaan ja toonis-kloonisiin kohtauksiin ensisijaislääkkeinä vertaillutta tutkimusta. Viidestä tutkimuksesta saatiin käyttöön alkuperäinen yksittäisiä potilaita koskeva tieto yhteensä 1 384 potilasta (100 % kaikkiin viiteen tutkimukseen osallistuneista potilaista). Kolmessa tutkimuksessa oli pääasiassa aikuisia (13–65-vuotiaita tai yli 12-vuotiaita) ja yhdessä pelkästään kaikenikäisiä (yli 2-vuotiaita), yksi tutkimus koski vain ikääntyneitä (yli 65-vuotiaita). Katsauksen lähteenä käytettiin muun muassa MEDLINE-tietokantaa ja Epilepsia, Epilepsy Research, Seizure ja Acta Neurologica Scandinavica sekä muita neurologisia lehtiä. Vaarasuhde (HR) < 1 tarkoittaa muuttujan aika lääkkeen lopettamiseen kohdalla ja aika ensimmäiseen kohtaukseen kohdalla etua lamotrigiinille ja remission kohdalla HR < 1 tarkoittaa etua karbamatsepiinille. Aika lääkkeen lopettamiseen HR (95 % CI) 0,55 (0,35–0,84), 6 kuukauden remissio 0,92 (0,82–1,04), aika ensimmäiseen kohtaukseen 1,14 (0,92–1,43). Karbamatsepiini ja lamotrigiini eivät eronneet teholtaan toisistaan, mutta karbamatsepiini jouduttiin keskeyttämään useammin kuin lamotrigiini.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Englannissa vuosina 1999–2004 tehty satunnaistettu, kontrolloitu, avoin monikeskustutkimus (SANAD) «Marson AG, Al-Kharusi AM, Alwaidh M ym. The SANAD ...»2. Tutkimukseen otettiin 1 721 potilasta, joille lääkäri ajatteli karbamatsepiinin olevan ensisijainen lääke. Nämä potilaat satunnaistettiin saamaan karbamatsepiinia (N = 378), gabapentiinia (N = 377), lamotrigiinia (N = 378), okskarbatsepiinia (N = 210) tai topiramaattia (N = 378). Aika lääkkeen keskeyttämiseen oli pidempi lamotrigiinilla verrattuna karbamatsepiiniin, (vaarasuhde (HR) 0,78 (95 % CI 0,63–0,97)), gabapentiiniin (0,65 (0,52–0,80)) ja topiramaattiin (0,64 (0,52–0,79)), mutta eroa ei ollut okskarbatsepiininn verrattuna (1,15 (0,86–1,54)). Aika 12-kuukauden kohtauksettomuuteen oli lyhyempi karbamatsepiinilla kuin gabapentiinilla (0,75 (0,63–0,90)), ja eroa ei ollut karbamatsepiinilla verrattuna lamotriginiin (0,91 (0,77–1,09)), topiramaattiin (0,86 (0,72–1,03)) ja okskarbatsepiiniin (0,92 (0,73–1,18)), mutta kaikkien kohdalla suunta oli karbamatsepiinin hyväksi.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Italiassa, Kroatiassa, Norjassa, Ranskassa ja Suomessa tehty satunnaistettu, kontrolloitu ja kaksoissokkona toteutettu monikeskustutkimus «Saetre E, Perucca E, Isojärvi J ym. An internation...»3. Yhteensä 184 vastasairastunutta, paikallisalkuisia, toissijaisesti yleistyviä tai yleistymättömiä epileptisiä kohtauksia saavia ikääntyneitä potilaita (65–91-vuotiaita) satunnaistettiin pitkävaikutteisen karbamatsepiinin ryhmään (91 potilasta) tai lamotrigiiniryhmään (93 potilasta). Karbamatsepiini titrattiin aluksi annokseen 400 mg/vuorokausi ja lamotrigiini 100 mg/vuorokausi. Annostasoja pystyi nostamaan jatkossa, jos kliinisesti oli tarvetta. Ensisijainen päätepistetapahtuma oli säilyminen tutkimuksessa 40 viikon ajan. Karpamatsepiiniryhmästä tutkimuksessa säilyi 61/91 potilasta (67 %) ja lamotrigiiniryhmästä 68/93 (73 %), riskiero -6 % (95 % luottamusväli -19–7 %). ITT-populaatiota katsoen tutkimuksen aikana kohtauksettomia oli karbamatsepiiniryhmässä 60/91 (66 %) ja lamotrigiiniryhmässä 50/93 (54 %), riskiero 12 % (95 % luottamusväli -2–26 %). PP-populaatiossa, eli tutkimuksen loppuunsaattaneissa, kohtauksettomia oli karbamatsepiiniryhmässä 43/61 (70 %) ja lamotrigiiniryhmässä 33/68 (49 %), riskiero 22 % (95 % luottamusväli 5–38 %).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

«Gamble CL, Williamson PR, Marson AG. Lamotrigine v...»1:Systemoitu katsaus; seuranta-aika teholle on liian lyhyt (6 kuukautta), mutta antaa viitteitä siitä, että lamotrigiini ei olisi niin tehokas kuin karbamatsepiini, vaikka ero ei nyt saavuttanutkaan tilastollista merkitsevyyttä.

«Marson AG, Al-Kharusi AM, Alwaidh M ym. The SANAD ...»2:Lähtökohta potilaiden sisäänotolle oli se, että lääkäri valitsi heille karbamatsepiinin lääkkeeksi, ei välttämättä paikallisalkuinen epilepsia, mikä voi vaikuttaa tuloksiin. Samoin avoin tutkimusasetelma voi vaikuttaa tuloksiin nimenomaan siedettävyyden osalta.

«Saetre E, Perucca E, Isojärvi J ym. An internation...»3:Tutkimuksessa käytettiin karbamatsepiinista pitkävaikutteista muotoa ja matalampaa annostelua, jolloin siedettävyyseroa lamotrigiiniin nähden ei enää tullut. ITT-populaatiossa karbamatsepiini osoittautui lamotrigiinia tehokkaammaksi.

Kirjallisuutta

  1. Gamble CL, Williamson PR, Marson AG. Lamotrigine versus carbamazepine monotherapy for epilepsy. Cochrane Database Syst Rev 2006;1:CD001031 «PMID: 16437428»PubMed
  2. Marson AG, Al-Kharusi AM, Alwaidh M ym. The SANAD study of effectiveness of carbamazepine, gabapentin, lamotrigine, oxcarbazepine, or topiramate for treatment of partial epilepsy: an unblinded randomised controlled trial. Lancet 2007;369:1000-15 «PMID: 17382827»PubMed
  3. Saetre E, Perucca E, Isojärvi J ym. An international multicenter randomized double-blind controlled trial of lamotrigine and sustained-release carbamazepine in the treatment of newly diagnosed epilepsy in the elderly. Epilepsia 2007;48:1292-302 «PMID: 17561956»PubMed