Takaisin

Etäkuntoutus MS-taudissa

Näytönastekatsaukset
Juhani Ruutiainen
5.2.2019

Näytön aste: C

Teknologisiin sovellutuksiin perustuva etäkuntoutus saattaa parantaa fyysistä aktiivisuutta mutta ei kävelykykyä MS-taudissa.

Järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa «Rintala A, Hakala S, Paltamaa J ym. Effectiveness ...»1 selvitettiin teknologisiin sovellutuksiin perustuvan etäkuntoutuksen vaikutusta fyysiseen aktiivisuuteen ja kävelyyn MS-taudissa. Kirjallisuushaut tehtiin syyskuuhun 2016 saakka. Katsaukseen valikoitui PICO-kriteerien mukaisesti 11 tutkimusta, joissa osallistujat oli satunnaistettu interventio- ja vertailuryhmiin. Tutkimusten menetelmällinen taso arvioitiin Furlanin suosituksen ja Anttilan kriteerien mukaisesti (tasokas / kelvollinen / heikko). Sisäänottokriteerit täyttävissä tutkimuksissa oli 657 MS-tautia sairastavaa potilasta, 308 harjoittelu- ja 349 kontrolliryhmässä (eri tutkimuksissa 18–130 osallistujaa). Tutkimusten laatu oli kelvollinen. Seuranta-aika oli 6-24 viikkoa (keskiarvo 13,4). MS-tautiin liittyvä haitta kuvattiin lieväksi tai kohtalaiseksi (EDSS ≤ 6,5 tai PDSS ≤ 6,0). Iän keskiarvo oli 41,0 (SD 4,6) vuotta. Tutkimuksissa käytettiin kaikkiaan 8 tulosmuuttujaa. Kaikki tutkimukset käyttivät vuorovaikutteista kommunikaatiota, jonka pituus oli keskimäärin 11 (SD 3,5) viikkoa. Tutkimuksista 5 käytti Internet-sovellusta (Skype, chatti, videovalmennus, sähköinen palaute) tai Internet-sovellusta yhdistettynä muuhun teknologiaan, kuten askelmittariin tai puhelimeen. 2 tutkimuksessa puhelinta käytettiin yksin ja 4:ssä puhelinta yhdistettynä muuhun teknologiaan, kuten askelmittariin tai Nintendo Wii Balance Boardiin. Tutkimuksista 6/11 arvioi vaikutusta fyysiseen aktiivisuuteen käyttämällä kyselylomakkeita (GLTEQ, IPAQ) ja 7/11 vaikutusta kävelyyn (MSWS-12, 25-FW, 6 minuutin kävelytesti, DGI).

Meta-analyysin mukaan harjoittelun vaikutus fyysiseen aktiivisuuteen oli suuri (keskiero (SMD) 0,59; 95 % luottamusväli 0,38–0,79, p = 0,00001) verrattuna tavanomaiseen tai vähäiseen hoitoon sekä verrattuna ei-hoitoon (SMD 0,59; 95 % luottamusväli 0,34–0,83, p = 0,00001). Eri teknologioista Internetin ja askelmittarin yhteiskäyttö oli erityisen tehokasta (SMD 0,68; 95 % luottamusväli 0,37–0,99, p = 0,0001). Meta-analyysissa tutkimukset vaikuttivat riittävän homogeenisilta (I2 = 0 %) yhdistämisen kannalta. Etäkuntoutuksella ei ollut vaikutusta kävelyyn verrattuna ei-hoitoon, tavanomaiseen hoitoon tai ratsastusterapiaan.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Kirjallisuuskatsauksen laatu on arvioitu AMSTAR-kriteerein. Alkuperäistutkimuksissa ongelmia olivat tutkittavien vähäinen lukumäärä, interventioiden erilaisuus, lyhyt seuranta, tutkittujen ja terapeuttien puuttuva sokkoutus ja puutteet tulosten raportoinnissa.

Kirjallisuutta

  1. Rintala A, Hakala S, Paltamaa J ym. Effectiveness of technology-based distance physical rehabilitation interventions on physical activity and walking in multiple sclerosis: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Disabil Rehabil 2018;40:373-387 «PMID: 27973919»PubMed