Takaisin

D-vitamiinilisän vaikutus MS-taudin aktiivisuuteen

Näytönastekatsaukset
Julia Åivo ja Mervi Ryytty
5.2.2019

Näytön aste: C

D-vitamiinilisä saattaa vähentää aaltomaisen MS-taudin magneettikuvauksella todettavaa tautiaktiviteettia.

Soilu-Hännisen ym. «Soilu-Hänninen M, Aivo J, Lindström BM ym. A rando...»1 tutkimus oli satunnaistettu, kaksoissokkoutettu ja lumekontrolloitu suomalaisväestössä tehty monikeskustutkimus, jossa selvitettiin 20 000 IU viikossa 12 kuukauden ajan annosteltavan D3-vitamiinilisän vaikutusta aivojen magneettikuvauksessa todettavaan ja kliiniseen tautiaktiviteettiin MS-potilailla, jotka käyttivät interferoni beeta 1a:ta. Ensisijaisia päätetapahtumia olivat magneettikuvauksessa todettava T2-leesiokuorma, niiden potilaiden osuus joiden D-vitamiinipitoisuus 12 kuukauden kohdalla ylitti 85 nmol/l ja haittatapahtumien määrä. Toissijaisia päätetapahtumia olivat gadoliniumilla tehostuvien T1-painotteisten ja uusien T2-painotteisten leesioiden määrä, vuotuinen pahenemisvaiheiden määrä, muutos EDSS-pisteissä ja ajastettu 25 jalan kävelytesti ja ajastettu 10 jalan tandemkävely.

Tutkimukseen otettiin 66 aaltomaista MS-tautia sairastavaa potilasta, joista 34 satunnaistettiin D-vitamiiniryhmään ja 32 lumeryhmään. Tutkimuksen keskeytti 3 potilasta D-vitamiiniryhmässä ja 2 potilasta lumeryhmässä. D-vitamiiniryhmässä seerumin 25(OH)D-pitoisuus nousi 12 kuukauden kohdalla keskimäärin tasolle 115 nmol/l (78–163) ja pysyi muuttumattomana lumeryhmässä. Lumeryhmässä T2-leesiokuorma kasvoi keskimäärin 287 mm3 ja D-vitamiiniryhmässä 83 mm3 (p = 0,105). D-vitamiinilisää saaneilla potilailla aivojen MRI:ssä nähtävät T1-painotteiset gadoliniumilla tehostuvat muutokset vähenivät tilastollisesti merkitsevästi verrattuna lumevalmistetta saaneisiin potilaisiin. Potilasryhmässä 12 kuukauden kohdalla gadoliniumilla tehostuvia T1-leesioita oli keskimäärin 0,1 (SD 0,2) ja lumeryhmässä 0,7 (SD 3,5) potilaalla (p = 0,004). EDSS pieneni D-vitamiiniryhmässä ja pysyi samana lumeryhmässä, mutta tämä tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p = 0,071). Haittatapahtumien määrässä ei ollut eroja ryhmien välillä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Potilasaineisto oli pieni.

Derahkhsandi ym. «Derakhshandi H, Etemadifar M, Feizi A ym. Preventi...»2 tutkivat 50 000 IU kerran viikossa 12 kuukauden ajan annosteltavan D3-vitamiinilisän vaikutusta kliinisesti eriytyneenä oireyhtymänä (KEO) ilmenevän optikusneuriitin (ON) konversioon varmaksi MS-taudiksi ja D-vitamiinilisän vaikutusta MRI-kuvauksessa nähtävien leesioiden määrään. 15 potilasta satunnaistettiin D-vitamiini- ja 15 lumeryhmään.

D-vitamiiniryhmässä uuden demyelinoivan tapahtuman riski oli 68,4 % pienempi kuin lumeryhmässä (RR = 0,316, p = 0,007). D-vitamiiniryhmän potilailla oli 12 kuukauden kohdalla merkitsevästi vähemmän MRI-kuvauksessa nähtäviä kortikaalisia (p = 0,001), jukstakortikaalisia (p = 0,001) ja korpus kallosumin (p = 0,005) leesioita, T1-hypointenseja muutoksia (p = 0,001) sekä uusia T2-painotteisia leesioita p = 0,002) ja uusia Gd-tehostuvia leesioita (p = 0,002) kuin lumeryhmän potilailla. Haittatapahtumissa ei ollut eroja ryhmien välillä.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Erittäin pieni potilasaineisto.

SOLAR tutkimuksessa «Smolders J, Hupperts RM, Vieth R. High dose cholec...»3 selvitettiin D3-vitamiinin vaikutusta lisälääkkeenä interferoni β-1a:ta saavilla MS-potilailla. Tutkimus oli satunnaistettu, kaksoissokkoutettu ja lumekontrolloitu eurooppalainen monikeskustutkimus, joka toteutettiin vuosina 2011–2015. Potilaat, joilla oli aaltomainen MS-tauti ja joiden D-vitamiinipitoisuus oli alle 150 nmol/l, satunnaistettiin saamaan 14 007 IU (350 µg) D3-vitamiinia tai lumevalmistetta 48 viikon ajan. Ensisijaisia päätetapahtumia olivat NEDA (ei tautiaktiviteettia mitattuna pahenemisvaiheilla), EDSS:n etenemisellä ja uusien kombinoitujen leesioiden määrällä (CUA, combined unique active lesions). Toissijaisia päätetapahtumia olivat vuotuinen pahenemisvaiheiden määrä (ARR), niiden potilaiden osuus, joilla ei tapahtunut toimintakyvyn heikkenemistä EDSS-pisteillä mitattuna ja uusien CUA-leesioiden määrä.

Tutkimuksessa satunnaistettiin 229 potilasta saamaan D3-vitamiinia tai lumetta. Ryhmien välillä ei ollut eroa NEDA:ssa 48 viikon kohdalla (37,2 vs. 35,3 %; p = 0,912). Merkitsevää eroa ryhmien välillä ei syntynyt myöskään suhteessa vuotuiseen relapsiriskiin (0,28 vs. 0,41; p = 0,165) tai niiden potilaiden osuudessa, joilla EDSS-luku ei edennyt (71,7 vs. 75,0 %; p = 0,566). Viikon 48 kohdalla D3-vitamiiniryhmässä todettiin kuitenkin 32 % vähemmän uusia CUA-leesioita kuin lumeryhmässä (p = 0,005). 18–30-vuotiaista D-vitamiiniryhmän potilaista merkitsevästi suuremmalla osalla ei ollut uusia T1-hypointensiivisiä leesioita lumeryhmän potilaisiin verrattuna (85,7 vs 46,8 %; p = 0,006).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

CHOLINE-tutkimuksessa «Camu W. Cholecalciferol supplementation in relapsi...»4 arvioitiin 100 000 IU 2 kertaa kuukaudessa annosteltavan D3-vitamiinilisän hyötyä lisälääkkeenä aaltomaista MS-tautia sairastavilla potilailla, jotka käyttivät interferoni-β 1a:ta. Tutkimus oli ranskalainen monikeskustutkimus, ja se tehtiin vuosina 2009–2015. Tutkimuksen kesto oli 96 viikkoa. Tutkimus oli satunnaistettu, kaksoissokkoutettu, lumekontrolloitu monikeskustutkimus.

Tutkimukseen otettiin aaltomaista MS-tautia sairastavia potilaita, joiden seerumin D-vitamiinipitoisuus oli alle 75 nmol/l. Tutkimuksen 129 potilaasta 63 satunnaistettiin D-vitamiini- ja 66 lumeryhmään. Tutkimuksen keskeytti 18 potilasta D-vitamiini- ja 22 lumeryhmästä. Tutkimuksen päättäneissä potilaissa (n = 45 kummassakin ryhmässä) D-vitamiinia saaneilla potilailla uusien ja kasvavien T1- ja T2-painotteisten MRI-leesioiden määrä oli merkitsevästi pienempi kuin lumeryhmässä (RR = 0,22 (0,10–0,49), p < 0,001 ja 0,23 (0,09–0,57), p < 0,001). Haittavaikutusten määrässä ei ollut eroja ryhmien välillä: 11 potilasta D-vitamiiniryhmästä ja 10 potilasta lumeryhmästä raportoi haittavaikutuksista.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimuksen keskeyttäneiden osuus (29 %) oli melko suuri.

Kirjallisuutta

  1. Soilu-Hänninen M, Aivo J, Lindström BM ym. A randomised, double blind, placebo controlled trial with vitamin D3 as an add on treatment to interferon ß-1b in patients with multiple sclerosis. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2012;83:565-71 «PMID: 22362918»PubMed
  2. Derakhshandi H, Etemadifar M, Feizi A ym. Preventive effect of vitamin D3 supplementation on conversion of optic neuritis to clinically definite multiple sclerosis: a double blind, randomized, placebo-controlled pilot clinical trial. Acta Neurol Belg 2013;113:257-63 «PMID: 23250818»PubMed
  3. Smolders J, Hupperts RM, Vieth R. High dose cholecalciferol (vitamin D3) oil as add-on therapy in subjects with relapsing-remitting multiple sclerosis (RRMS) receiving subcutaneous interferon β-1a (scIFNβ-1a). ECTRIMS Online Library 2016, 147013
  4. Camu W. Cholecalciferol supplementation in relapsing multiple sclerosis patients treated with subcutaneous interferon beta-1a: A randomized controlled trial. Neurology 2017;88(Suppl. 16):S44.004