Tuoreessa amerikkalaisessa monikeskustutkimuksessa «Talley NJ, Locke GR, Saito YA ym. Effect of Amitri...»1 (n = 297) verrattiin amitriptyliiniä (50 mg/vrk) ja essitalopraamia (10 mg/vrk) lumeeseen toiminnallisen dyspepsian hoidossa. Masennuksesta kärsineet potilaat suljettiin pois tutkimuksesta. Hoidon kesto oli 3 kuukautta, jonka jälkeen potilaita seurattiin 6 kuukauteen saakka.
Tutkimuksen ensisijainen lopputulosmuuttuja oli potilaan ilmoittama merkittävä (> 50 %) dyspepsiaoireiden väheneminen seurannassa. Lumeryhmässä oirevasteen sai 40 %, amitriptyliiniryhmässä 53 % ja essitalopraamiryhmässä 39 % (p = 0,05). Varsinkin kipupainotteisessa toiminnallisessa dyspepsiassa amitriptyliinin teho suhteessa lumeeseen oli hyvä (OR 3,1; 95 % luottamusväli 1,1–9,0). Hoitokomplianssi varmistettiin mittaamalla osalta potilaista lääkepitoisuudet. 3 kuukauden hoitojakson aikana tutkimuksen keskeytti 25 % potilaista.
Katsausartikkeli ja meta-analyysi vuodelta 2016 «Ford AC ym. Efficacy of Psychotic Drugs in Functio...»2 arvioi psykotrooppisten lääkeaineiden tehoa toiminnallisen dyspepsian hoidossa kirjallisuudesta löytyvän 13 satunnaistetun tutkimuksen perusteella. 3 tutkimusta vertasi trisyklisiä antidepressantteja lumeeseen (n = 339).
Trisykliset antidepressantit olivat tilastollisesti lumetta tehokkaampia toiminnallisen dyspepsian hoidossa (RR 0,74; 95 % luottamusväli 0,61–0,91, NNT 6).
SSRI-lääkkeistä ei 2 tutkimuksen (n = 388) perusteella ollut hyötyä verrattuna lumeeseen (RR 1,01; 95 % luottamusväli 0,89–1,15).
Kommentit
Trisykliset antidepressantit vaikuttavat lieventävän kipupainotteisen toiminnallisen dyspepsian oireita – vaikkakin tutkimusnäyttö on varsin vähäistä. Niiden käyttöä voidaan harkita tässä alaryhmässä, jos PPI-lääkkeestä ei ole ollut apua.
SSRI-lääkkeistä toiminnallisen dyspepsian hoidossa tuskin on hyötyä, mikäli potilas ei kärsi samanaikaisesti myös IBS-oireista.